55 suhteet: Alkuaine, Alumiiniseokset, Amalgaami, Dislokaatio, Elektronegatiivisuus, Elektrum, Elohopea, Epämetalli, Faasi, Ferriitti, Hapetus-pelkistysreaktio, Happi, Hiili, Homogeenisyys, Hopea, Jalometalli, Kadmium, Kiderakenne, Kiinteä olomuoto, Koboltti, Korroosio, Kromi, Kulta, Kultaus, Kupari, Lähi-itä, Luettelo metalliseoksista, Lyijy, Messinki, Metalli, Metastabiliteetti, Meteoriitti, Michael Faraday, Mikroskooppi, Neste, Nikkeli, Oksidi, Olomuoto, Pronssi, Pronssikausi, Puolimetalli, Rauta, Rosen metalli, Ruostumaton teräs, Sementiitti, Sinkki, Sulamispiste, Superseos, Teräs, Tina, ..., Typpi, Valenssi (kemia), Valurauta, Vismutti, Woodin metalli. Laajenna indeksi (5 lisää) »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Metalliseos ja Alkuaine · Katso lisää »
Alumiiniseokset
Alumiiniseoksien tyypilliset seosaineet ovat kupari, magnesium, mangaani ja sinkki.
Uusi!!: Metalliseos ja Alumiiniseokset · Katso lisää »
Amalgaami
Argueriitti on luonnossa esiintyvä hopean ja elohopean muodostama amalgaami. Amalgaami on elohopean muiden metallien kanssa muodostama metalliseos.
Uusi!!: Metalliseos ja Amalgaami · Katso lisää »
Dislokaatio
Dislokaatiot ovat kiteisissä aineissa esiintyviä viivamaisia tai nauhamaisia kidevirheitä ja niitä syntyy mm.
Uusi!!: Metalliseos ja Dislokaatio · Katso lisää »
Elektronegatiivisuus
Elektronegatiivisuus on suhteellinen mitta, joka kuvaa sitä, miten voimakkaasti atomi vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja molekyylissä.
Uusi!!: Metalliseos ja Elektronegatiivisuus · Katso lisää »
Elektrum
Thessalonikissa lyötyjä elektrumkolikoita vuosilta 1081–1082 Elektrumia kvartsissa, löydetty Coloradosta Elektrum on kullan ja hopean metalliseos, jonka hopeapitoisuus on 20–35 prosenttia.
Uusi!!: Metalliseos ja Elektrum · Katso lisää »
Elohopea
Elohopea on raskas metallinen alkuaine.
Uusi!!: Metalliseos ja Elohopea · Katso lisää »
Epämetalli
Epämetallit ovat alkuaineita, jotka eivät käyttäydy kuten metallit.
Uusi!!: Metalliseos ja Epämetalli · Katso lisää »
Faasi
Lasi, ilma, jää ja juoma muodostavat kukin oman faasinsa Faasi eli olomuotoalue on systeemin homogeeninen osa-alue, jota erottaa rajapinta toisesta faasista.
Uusi!!: Metalliseos ja Faasi · Katso lisää »
Ferriitti
Rauta-hiili faasipiirros, josta nähdään olosuhteet, joissa ferriitti (α) on stabiilia. Ferriitti (α-Fe) on raudan ja rautavaltaisten metalliseosten kiderakenne (tilakeskinen kuutio) tai mikrorakenteen faasi.
Uusi!!: Metalliseos ja Ferriitti · Katso lisää »
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Uusi!!: Metalliseos ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Metalliseos ja Happi · Katso lisää »
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Metalliseos ja Hiili · Katso lisää »
Homogeenisyys
Ei kuvausta.
Uusi!!: Metalliseos ja Homogeenisyys · Katso lisää »
Hopea
Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine.
Uusi!!: Metalliseos ja Hopea · Katso lisää »
Jalometalli
Jalometalleja Jalot metallit eli jalometallit ovat joukko metallisia alkuaineita, joilla on pieni normaalipotentiaali ja jotka eivät reagoi vetykaasua vapauttavasti suolahapolla tai sitä heikommilla hapoilla.
Uusi!!: Metalliseos ja Jalometalli · Katso lisää »
Kadmium
Kadmium on valkoinen ja pehmeä metalli.
Uusi!!: Metalliseos ja Kadmium · Katso lisää »
Kiderakenne
Kiderakenne on atomien järjestys kiteisessä aineessa.
Uusi!!: Metalliseos ja Kiderakenne · Katso lisää »
Kiinteä olomuoto
Olomuodot ja niiden väliset muutokset Kiinteä olomuoto on aineen olomuoto, jossa sillä on määrätty tilavuus ja muoto, ja se vastustaa voiman aiheuttamia muodonmuutoksia.
Uusi!!: Metalliseos ja Kiinteä olomuoto · Katso lisää »
Koboltti
Koboltti on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Co, järjestysluku 27 ja CAS-numero 7440-48-4.
Uusi!!: Metalliseos ja Koboltti · Katso lisää »
Korroosio
Korrosoitunutta rautaa eli ruostetta. Korroosio (tai syöpyminen) on ympäristön vaikutuksesta tapahtuvaa materiaalin muuttumista käyttökelvottomaan muotoon.
Uusi!!: Metalliseos ja Korroosio · Katso lisää »
Kromi
Kromi on järjestysluvultaan 24.
Uusi!!: Metalliseos ja Kromi · Katso lisää »
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Uusi!!: Metalliseos ja Kulta · Katso lisää »
Kultaus
Kirja, jonka sivujen reunat on kullattu Kultaus on menetelmä, jossa esineen pintaan tehdään ohut kultakerros.
Uusi!!: Metalliseos ja Kultaus · Katso lisää »
Kupari
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.
Uusi!!: Metalliseos ja Kupari · Katso lisää »
Lähi-itä
Lähi-idän valtiot. Joissain määritelmissä Turkkia ei lueta Lähi-itään. Lähi-idän kartta. Lähi-itä on alue, johon kuuluvat lounaisen Aasian maat ja Egypti.
Uusi!!: Metalliseos ja Lähi-itä · Katso lisää »
Luettelo metalliseoksista
Uushopeainen kampa. Tämä on luettelo metalliseoksista.
Uusi!!: Metalliseos ja Luettelo metalliseoksista · Katso lisää »
Lyijy
Lyijy on hiiliryhmään kuuluva metallimainen painava alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pb ja CAS-numero 7439-92-1.
Uusi!!: Metalliseos ja Lyijy · Katso lisää »
Messinki
Riippulukko, jonka runko on valmistettu messingistä. Messinki on kuparin ja sinkin seos.
Uusi!!: Metalliseos ja Messinki · Katso lisää »
Metalli
Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.
Uusi!!: Metalliseos ja Metalli · Katso lisää »
Metastabiliteetti
Heikomman sidoksen metastabiili tila (1), välivaiheena esiintyvä ''satulakonfiguraatio'' (2) ja vahvemman sidoksen stabiili tila (3). Metastabiliteetti eli metastabiilius merkitsee ilmiötä, jossa systeemi voi pysyä pitkähkön ajan tilassa, jossa sen energia ei ole pienin mahdollinen.
Uusi!!: Metalliseos ja Metastabiliteetti · Katso lisää »
Meteoriitti
Meteoriitti Meteoriitti on Maan tai muun taivaankappaleen pinnalle avaruudesta pudonnut "kivi" eli asteroidi, asteroidin osa, komeetta tai suuri meteoroidi.
Uusi!!: Metalliseos ja Meteoriitti · Katso lisää »
Michael Faraday
Michael Faraday (22. syyskuuta 1791 – 25. elokuuta 1867) oli englantilainen fyysikko ja kemisti, joka vaikutti suuresti sähkömagnetismin ja sähkökemian kehitykseen.
Uusi!!: Metalliseos ja Michael Faraday · Katso lisää »
Mikroskooppi
Mikroskooppi vuodelta 1751 Mikroskooppi (kreikasta: mikrós.
Uusi!!: Metalliseos ja Mikroskooppi · Katso lisää »
Neste
Aineen olomuodot Nestettä Neste on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Metalliseos ja Neste · Katso lisää »
Nikkeli
Nikkeli on rautaryhmään kuuluva ferromagneettinen metallinen alkuaine.
Uusi!!: Metalliseos ja Nikkeli · Katso lisää »
Oksidi
Oksidi on hapen ja jonkin toisen alkuaineen yhdiste.
Uusi!!: Metalliseos ja Oksidi · Katso lisää »
Olomuoto
Olomuoto on aineen tila, joka määrittää sen fysikaalista käyttäytymistä.
Uusi!!: Metalliseos ja Olomuoto · Katso lisää »
Pronssi
Pronssikautisia pronssivaluja. Tarkoitettu ilmeisesti uudelleenvalettaviksi. Pronssi eli vaski (vanha suomalainen nimi) on metalliseos eli lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari.
Uusi!!: Metalliseos ja Pronssi · Katso lisää »
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Uusi!!: Metalliseos ja Pronssikausi · Katso lisää »
Puolimetalli
Puolimetalleiksi kutsutaan alkuaineita, joilla on sekä metallien että epämetallien ominaisuuksia tietyissä olosuhteissa.
Uusi!!: Metalliseos ja Puolimetalli · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Metalliseos ja Rauta · Katso lisää »
Rosen metalli
Rosen metalli on metalliseos, jonka sulamispiste on 94-98 °C (201-208 °F).
Uusi!!: Metalliseos ja Rosen metalli · Katso lisää »
Ruostumaton teräs
Gateway Archin pinta on ruostumatonta terästä. Ruostumaton teräs (aikaisemmin myös jaloteräs, puhekielessä rosteri) on rautaseosta, joka sisältää kromia enemmän kuin 10 prosenttia.
Uusi!!: Metalliseos ja Ruostumaton teräs · Katso lisää »
Sementiitti
Sementiitti eli rautakarbidi on raudan ja hiilen muodostama välisijayhdiste, jonka kemiallinen kaava on Fe3C.
Uusi!!: Metalliseos ja Sementiitti · Katso lisää »
Sinkki
Sinkki on metalli ja alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Zn ja CAS-numero 7440-66-6.
Uusi!!: Metalliseos ja Sinkki · Katso lisää »
Sulamispiste
Sulamispiste (lyhenne sp.) on jokaiselle aineelle ominainen lämpötila, jossa kyseinen aine muuttuu kiinteästä olomuodosta nestemäiseen olomuotoon.
Uusi!!: Metalliseos ja Sulamispiste · Katso lisää »
Superseos
Nikkelivaltaisesta superseoksesta tehty käytetty kaasuturbiinin siipi Superseoksilla tarkoitetaan metalliseoksia jotka säilyttävät mekaaniset ominaisuutensa korkeissa lämpötiloissa.
Uusi!!: Metalliseos ja Superseos · Katso lisää »
Teräs
Teräksestä valmistettua vaijeria Viaducto La Polvorilla -terässilta, Saltan maakunnassa Argentiinassa. Teräs on yleisnimi kaikille rautavaltaisille metalliseoksille, joita voidaan muokata valssaamalla tai takomalla.
Uusi!!: Metalliseos ja Teräs · Katso lisää »
Tina
Tina on hiiliryhmään kuuluva metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.
Uusi!!: Metalliseos ja Tina · Katso lisää »
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Uusi!!: Metalliseos ja Typpi · Katso lisää »
Valenssi (kemia)
Valenssi eli atomiarvo on alkuaineen atomin muodostamien kemiallisten sidosten lukumäärä.
Uusi!!: Metalliseos ja Valenssi (kemia) · Katso lisää »
Valurauta
Valurautaa käytetään muun muassa keittoastioissa. Valurauta on seostettua rautaa, jossa hiilipitoisuus on suurempi kuin teräksessä.
Uusi!!: Metalliseos ja Valurauta · Katso lisää »
Vismutti
Vismutti on metallinen alkuaine, jonka järjestysluku on 83, CAS-numero 7440-69-9 ja kemiallinen merkki Bi.
Uusi!!: Metalliseos ja Vismutti · Katso lisää »
Woodin metalli
Woodin metallia Woodin metalli on metalliseos, joka sisältää 44,5 % vismuttia, 35,5 % lyijyä, 10,0 % kadmiumia ja 10,0 % tinaa.
Uusi!!: Metalliseos ja Woodin metalli · Katso lisää »