23 suhteet: Affrikaatta, Bosnian kieli, Inarinsaame, Itämerensuomalaiset kielet, Karjalan kieli, Koltansaame, Kroatian kieli, Kyrillinen kirjaimisto, Latinalaiset aakkoset, Latvian kieli, Liettuan kieli, Makedonian kieli, Montenegron kieli, Pohjoissaame, Saamelaiskielet, Serbian kieli, SFS 5966, Slovakki, Sloveeni, Tšekin kieli, Unicode, Vepsän kieli, Ч.
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Uusi!!: Č ja Affrikaatta · Katso lisää »
Bosnian kieli
Bosnian kieli eli bosnia ((kyrilli.), босански језик) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Bosniassa ja Hertsegovinassa käytettävä standardisoitu muoto.
Uusi!!: Č ja Bosnian kieli · Katso lisää »
Inarinsaame
Inarinsaame (anarâškielâ) on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat äidinkielenään inarinsaamelaiset.
Uusi!!: Č ja Inarinsaame · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Č ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Č ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Koltansaame
Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä.
Uusi!!: Č ja Koltansaame · Katso lisää »
Kroatian kieli
Kroatian eli kroaatin kieli on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Kroatiassa käytettävä standardoitu muoto.
Uusi!!: Č ja Kroatian kieli · Katso lisää »
Kyrillinen kirjaimisto
Kyrillinen ei ole virallinen, mutta se on käytössä epävirallisesti Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.
Uusi!!: Č ja Kyrillinen kirjaimisto · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Č ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Latvian kieli
Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.
Uusi!!: Č ja Latvian kieli · Katso lisää »
Liettuan kieli
Puhuttua liettuaa Liettua (omakielinen nimi: lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.
Uusi!!: Č ja Liettuan kieli · Katso lisää »
Makedonian kieli
Makedonian kieli on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieli.
Uusi!!: Č ja Makedonian kieli · Katso lisää »
Montenegron kieli
Montenegron kieli eli montenegro (montenegroksi crnogorski jezik, црногорски језик) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Montenegrossa käytettävä standardisoitu muoto.
Uusi!!: Č ja Montenegron kieli · Katso lisää »
Pohjoissaame
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.
Uusi!!: Č ja Pohjoissaame · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Č ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Serbian kieli
Serbian kieli (serb. српски језик, srpski jezik) eli serbia (serb. српски, srpski) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Serbiassa käytettävä standardisoitu muoto.
Uusi!!: Č ja Serbian kieli · Katso lisää »
SFS 5966
Laajennetun suomalaisen näppäinasettelun kaavio. SFS 5966 on laajennetun suomalaisen tietokonenäppäimistön eli suomalaisen monikielisen näppäimistöasettelun määrittelevä kansallinen standardi, jonka Suomen Standardisoimisliitto vahvisti vuonna 2008.
Uusi!!: Č ja SFS 5966 · Katso lisää »
Slovakki
Slovakki (omakielinen nimi: slovenčina / slovenský jazyk) on länsislaavilaiseen kieliryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli.
Uusi!!: Č ja Slovakki · Katso lisää »
Sloveeni
Puhuttua sloveenia. Sloveeni (omakielinen nimi: slovenski jezik tai slovenščina) on eteläslaavilaisiin kieliin kuuluva indoeurooppalainen kieli.
Uusi!!: Č ja Sloveeni · Katso lisää »
Tšekin kieli
Puhuttua tšekkiä Tšekki (omakielinen nimi: čeština) on länsislaavilainen kieli, jota puhutaan pääasiallisesti Tšekissä.
Uusi!!: Č ja Tšekin kieli · Katso lisää »
Unicode
Unicode on tietokonejärjestelmiä varten kehitetty merkistöstandardi ja käytännössä sama kuin yleismaailmallisen merkistön (UCS) määrittävä kansainvälinen standardi ISO/IEC 10646.
Uusi!!: Č ja Unicode · Katso lisää »
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Č ja Vepsän kieli · Katso lisää »
Ч
Ч on kyrillinen kirjain.
Uusi!!: Č ja Ч · Katso lisää »