Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
154 suhteet: Adjektiivi, Affrikaatta, Agglutinatiivinen kieli, Akkusatiivi, Aktio (kielioppi), Akuutti (tarke), Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Alveolaarinen tremulantti, Anders Larsen, Approksimantti, Arjeplogin kunta, Ŋ, Astevaihtelu, Attribuutti (lauseenjäsen), Ávvir, Š, Švaa, Ŧ, Ž, Č, Bilabiaalinen nasaali, D ja poikkiviiva, Dentaali, Diftongi, Elatiivi, Enontekiö, Essiivi, Finnmarkin lääni, Foneemi, Frikatiivi, Genetiivi, Giellagas-instituutti, Glottaaliklusiili, Helsingin yliopisto, Illatiivi, Imperatiivi, Inari, Indikatiivi, Inessiivi, Jällivaaran kunta, Jens Andreas Friis, Johan Turi, Jokimukan kunta, Kaarasjoki, Kaivuono, Kaksikko, Kansalais- ja työväenopistot, Kaunokirjallisuus, Kieliopillinen luku, ..., Kielipesä, Kieltoverbi, Kiirunan kunta, Kilpisjärvi, Klusiili, Komitatiivi, Komparatiivi, Konditionaali, Konsonantti, Kotimaisten kielten keskus, Koutokeino, Labiaali, Lapin yliopisto, Lateraali, Latinalaiset aakkoset, Lause, Lavea suppea etuvokaali, Lavea väljä etuvokaali, Länsisaamelaiskielet, Lokatiivi, Murre, Nasaali, Nominatiivi, Norja, Norrbotten, Numeraali, Nuorttanaste, Oikeinkirjoitus, Oulun yliopisto, Paino (kielitiede), Palataali, Palataalinen nasaali, Pedar Jalvi, Perfekti, Persoonapronomini, Petsamo, Pluskvamperfekti, Pohjoissaamelaiset, Porsanki, Positiivi, Possessiivisuffiksi, Postalveolaari, Potentiaali, Preesens, Preteriti, Pyöreä suppea takavokaali, Raamattu, Rasmus Rask, Ruotsi, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaiskielet, Saǥai Muittalægje, Sija, Sodankylä, Soinnillinen alveolaarinen klusiili, Soinnillinen bilabiaalinen klusiili, Soinnillinen velaariklusiili, Soinniton alveolaarinen klusiili, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton glottaalifrikatiivi, Soinniton postalveolaarinen frikatiivi, Soinniton velaariklusiili, Subjekti (lauseenjäsen), Substantiivi, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomen kieli, Suomi, Superlatiivi, Supiini, Tapaluokka, Tavu, Teno (kunta), Tooni, Tremulantti, Tromssan lääni, Tromssan yliopisto, Turun yliopisto, Uralilaiset kielet, Utsjoki, Uuniemi, Uusi testamentti, Varanginvuono, Varhaiskasvatus, Velaari, Velaarinen nasaali, Verbi, Verbiabessiivi, Vokaali, W, Y, Yhdyssana, Ylioppilastutkinto, 1720-luku, 1840, 1904, 1910, 1911, 1912, 1915, 1978. Laajenna indeksi (104 lisää) »
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Adjektiivi · Katso lisää »
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Affrikaatta · Katso lisää »
Agglutinatiivinen kieli
Agglutinatiiviset eli agglutinoivat kielet ovat kielitieteessä sellaisten kielien luokka, joissa sanan vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Agglutinatiivinen kieli · Katso lisää »
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Akkusatiivi · Katso lisää »
Aktio (kielioppi)
Aktio on saamelaiskielissä esiintyvä verbimuoto, joka ilmaisee perusmerkityksessään teonnimeä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Aktio (kielioppi) · Katso lisää »
Akuutti (tarke)
Akuutti on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Akuutti (tarke) · Katso lisää »
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Alveolaari · Katso lisää »
Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Alveolaarinen nasaali · Katso lisää »
Alveolaarinen tremulantti
(Soinnillinen) alveolaarinen tremulantti (r-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Alveolaarinen tremulantti · Katso lisää »
Anders Larsen
Anders Larsen (1870 Seglvik – 10. joulukuuta 1949 Sørvikmark) oli saamenkielinen opettaja, toimittaja ja kirjailija.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Anders Larsen · Katso lisää »
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Approksimantti · Katso lisää »
Arjeplogin kunta
Talvista Arjeplogia. Hornavan-järvi. Iggesjávrre. Galtispouda. Arjeplogin kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Arjeplogin kunta · Katso lisää »
Ŋ
Ŋ (ŋ) on kirjain, jolla merkitään velaarista nasaalia eli niin sanottua äng-äännettä saamelaiskielissä sekä kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa eli IPA:ssa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Ŋ · Katso lisää »
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Astevaihtelu · Katso lisää »
Attribuutti (lauseenjäsen)
Vanhan formalistisen käsityksen mukaan attribuutti on lauseenjäsen, jonka tehtävä on toimia substantiivin välittömänä määritteenä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Attribuutti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Ávvir
Ávvirin logo Ávvir on pohjoissaamenkielinen päivälehti, joka julkaistiin ensimmäisen kerran saamelaisten kansallispäivänä 6.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Ávvir · Katso lisää »
Š
Š (š) on latinalaisiin aakkosiin muutamissa kielissä lisätty kirjain.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Š · Katso lisää »
Švaa
Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Švaa · Katso lisää »
Ŧ
Ŧ (ŧ), t ja poikkiviiva eli poikkiviiva-t on latinalaista kirjaimistoa täydentävä erikoiskirjain ja pohjoissaamen aakkoston 25. kirjain.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Ŧ · Katso lisää »
Ž
Ž (ž) on latinalaiseen aakkostoon eräissä kielissä lisätty kirjain.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Ž · Katso lisää »
Č
Č (č) edustaa monessa kielessä affrikaattaa .
Uusi!!: Pohjoissaame ja Č · Katso lisää »
Bilabiaalinen nasaali
Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Bilabiaalinen nasaali · Katso lisää »
D ja poikkiviiva
Đ (đ) eli d ja poikkiviiva tai poikkiviiva-d on latinalaisen kirjaimiston täydennys, joka muodostuu kirjaimesta D/d ja tarketta muistuttavasta vaakasuorasta poikkiviivasta.
Uusi!!: Pohjoissaame ja D ja poikkiviiva · Katso lisää »
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Dentaali · Katso lisää »
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Diftongi · Katso lisää »
Elatiivi
Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Elatiivi · Katso lisää »
Enontekiö
Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Enontekiö · Katso lisää »
Essiivi
Essiivi eli olento eli yleinen olosija, joka ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Essiivi · Katso lisää »
Finnmarkin lääni
Finnmarkin lääni (kveeniksi Finmarkun fylkki) on Norjan lääni maan koillisosassa Pohjois-Norjan alueella.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Finnmarkin lääni · Katso lisää »
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Foneemi · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Frikatiivi · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Genetiivi · Katso lisää »
Giellagas-instituutti
Giellagas-instituutti on Oulun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan kuuluva yksikkö, joka on erikoistunut saamelaiskielten ja saamelaisen kulttuurin tutkimukseen ja opetukseen.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Giellagas-instituutti · Katso lisää »
Glottaaliklusiili
Glottaaliklusiilin ääntöpaikka ja -tapa kuviossa A. Glottaaliklusiili on konsonanttiäänne, joka muodostetaan sulkemalla kokonaan sekä äänihuulirako että rustorako, niin että ilmavirtaus keuhkoista pysähtyy hetkeksi.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Glottaaliklusiili · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Illatiivi · Katso lisää »
Imperatiivi
Imperatiivi eli käskytapa on verbin tapaluokka, joka ilmaisee käskyä tai kehotusta.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Imperatiivi · Katso lisää »
Inari
Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä. Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola. Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005. Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon. Inari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Inari · Katso lisää »
Indikatiivi
Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Indikatiivi · Katso lisää »
Inessiivi
Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Inessiivi · Katso lisää »
Jällivaaran kunta
Jällivaaran rautatieasema. Vindelfjällenin alueen maisemia Kungledenin vaellusreitillä. Vesiputous Muddusin kansallispuistossa. Jällivaaran kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Jällivaaran kunta · Katso lisää »
Jens Andreas Friis
Jens Andreas Friis (1821–1896) oli norjalainen saamen kielen ja kansatieteen tutkija.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Jens Andreas Friis · Katso lisää »
Johan Turi
Johan Turi poroerotuksesta kirjassaan ''Muitalus sámiid birra''. Johan Turi (nimi kirjoitettiin myös muodossa Johan Thuuri tai Johan Thuri; 1854 Kautokeino, Norja – 1936) oli saamelainen Ruotsin Lapissa Tornionjärven pohjoisrannalla, Laimolahdella eli Laimoluoktassa asunut kirjailija ja saamenkielisen kirjallisuuden uranuurtaja.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Johan Turi · Katso lisää »
Jokimukan kunta
Jokimukan tienviitta kolmella kielellä: ylimpänä ruotsiksi, keskellä luulajansaameksi ja alimpana pohjoissaameksi. Kuva Stora Sjöfalletin kansallispuistosta. Alggavaggen laakso ja Alggajavrren järvi Sarekin kansallispuistossa. Staloluoktan suuntaan otettu kuva Padjelantan kansallispuistosta. Jokimukan kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Jokimukan kunta · Katso lisää »
Kaarasjoki
Kaarasjoki on pinta-alaltaan Norjan toiseksi suurin kunta Ruijan eli Finnmarkin sisämaassa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Kaarasjoki · Katso lisää »
Kaivuono
KaivuonoPohjois-Norjan paikannimet.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Kaivuono · Katso lisää »
Kaksikko
Kaksikko eli duaali on kieliopillinen luku, jota käytetään puhuttaessa täsmälleen kahdesta esineestä tai asiasta.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Kaksikko · Katso lisää »
Kansalais- ja työväenopistot
Joensuun kansalaisopisto Heinäveden kirjasto ja kansalaisopisto Kansalaisopistot (joita joillakin paikkakunnilla kutsutaan työväenopistoiksi, aikuisopistoiksi tms.) ovat suomalaisia yleissivistävää aikuiskoulutusta (aikuiskasvatusta) tarjoavia oppilaitoksia, jotka saavat valtionosuutta vapaan sivistystyön lain (Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632) nojalla.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Kansalais- ja työväenopistot · Katso lisää »
Kaunokirjallisuus
Kaunokirjallisuus on yleisnimitys kaikelle taiteeksi tai viihteeksi luokiteltavalle kirjallisuudelle (vastakohtana tietokirjallisuudelle).
Uusi!!: Pohjoissaame ja Kaunokirjallisuus · Katso lisää »
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Kieliopillinen luku · Katso lisää »
Kielipesä
Kielipesä on päiväkodin tyyppinen paikka ja toimintamuoto, jossa pienille lapsille pyritään kielikylvyn tavoin opettamaan ja heitä totuttamaan usein muutoin katoamassa olevaan kieleen ja kulttuuriin.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Kielipesä · Katso lisää »
Kieltoverbi
Kieltoverbi on verbi, jonka avulla muodostetaan verbien kieltomuodot.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Kieltoverbi · Katso lisää »
Kiirunan kunta
Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein vuori Kebnekaise. Lapporten-vuoristolaakso. Rakisvaara Kiirunan taajamasta kuvattuna. Kolmikielinen paikannimikyltti Svappavaarassa. Malmirata, taustalla Torniojärvi. Kiirunan kaupunkitaajaman keskusta Luossavaaralta kuvattuna. Kiirunan kunta (pohjoissaameksi Girona gielda) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Kiirunan kunta · Katso lisää »
Kilpisjärvi
Kilpisjärvi on kylä Enontekiön kunnan luoteisimmassa kolkassa, Käsivarren peukalossa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Kilpisjärvi · Katso lisää »
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Klusiili · Katso lisää »
Komitatiivi
Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Komitatiivi · Katso lisää »
Komparatiivi
Komparatiivi eli voittoaste on adjektiivin tai adverbin vertailuaste.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Komparatiivi · Katso lisää »
Konditionaali
Konditionaali eli ehtotapa on tapaluokka.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Konditionaali · Katso lisää »
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Konsonantti · Katso lisää »
Kotimaisten kielten keskus
Kotimaisten kielten keskus (lyh. Kotus) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Kotimaisten kielten keskus · Katso lisää »
Koutokeino
KoutokeinoPohjois-Norjan paikannimet.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Koutokeino · Katso lisää »
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Uusi!!: Pohjoissaame ja Labiaali · Katso lisää »
Lapin yliopisto
Lapin yliopisto (lyhenne LY, ruotsiksi Lapplands universitet, latinaksi Universitatis Lappoensis) on Rovaniemen kaupungissa sijaitseva tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Lapin yliopisto · Katso lisää »
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Lateraali · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Lause
Lause on sanoista muodostuva rakenne ja yksi kielen perusyksiköistä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Lause · Katso lisää »
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Lavea suppea etuvokaali · Katso lisää »
Lavea väljä etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään noin suomen kielen vokaalien ä /æ/ ja a /ɑ/ väliin.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Lavea väljä etuvokaali · Katso lisää »
Länsisaamelaiskielet
Länsisaamelaiskielet eli länsisaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskielten haara.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Länsisaamelaiskielet · Katso lisää »
Lokatiivi
Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Lokatiivi · Katso lisää »
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Murre · Katso lisää »
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Nasaali · Katso lisää »
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Nominatiivi · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Norja · Katso lisää »
Norrbotten
Mesimarja on Norrbottenin maakuntakukka. Kuukkeli on Norrbottenin maakuntaeläin. Norrbotten (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Norrbotten · Katso lisää »
Numeraali
Numeraalit eli lukusanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Numeraali · Katso lisää »
Nuorttanaste
Näköispainos Nuorttanaste-lehden ensimmäisestä numerosta vuodelta 1898. Nuorttanaste (Itätähti) on pohjoissaamenkielinen kristillinen lehti, joka on perustettu vuonna 1898 Norjan Finnmarkissa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Nuorttanaste · Katso lisää »
Oikeinkirjoitus
Oikeinkirjoitus eli ortografia on kielen kirjoitussäännöstö.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Oikeinkirjoitus · Katso lisää »
Oulun yliopisto
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta sijaitsee Tietotalo I:ssä, joka on osa Linnanmaan yliopistokampusta. Linnanmaan kampusalueen kartta. Oulun yliopiston rakennuksesta näkyy selvästi rakennusvaiheiden eri aikakaudet. Osa Oulun ammattikorkeakoulun opetuksesta muuttaa Linnanmaan yliopistorakennuksen pohjoispäähän syksyllä 2020. Yliopiston yhteydessä olevista Paavo Havaksen tien opiskelija-asunnoista avautuu näkymä yliopiston yli. Yliopiston ensimmäiset tilat sijaitsivat Oulun keskustassa Rantakadulla. Arkkitehtuurin tiedekunta toimi tiloissa vuoteen 2017 asti. Oulun yliopisto (lyhenne OY) on Oulussa Linnanmaalla sijaitseva suomalainen yliopisto.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Oulun yliopisto · Katso lisää »
Paino (kielitiede)
Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Paino (kielitiede) · Katso lisää »
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Palataali · Katso lisää »
Palataalinen nasaali
Palataalinen nasaali on konsonanttiäänne, joka esiintyy muun muassa tšekin, ranskan, italian ja espanjan kielissä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Palataalinen nasaali · Katso lisää »
Pedar Jalvi
Pedar Jalvi, Lemehaš-Biehtár, alkuaan Piera Klemetinpoika Helander"Pedar Jalvi – saamelaiskirjallisuuden uranuurtaja" teoksessa: Pedar Jalvi: Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita, 2017, s. 5 (10. huhtikuuta 1888 Utsjoen Outakoskella – 8. elokuuta 1916 Inarissa) oli Suomen ensimmäinen saamelainen kirjailija.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Pedar Jalvi · Katso lisää »
Perfekti
Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Perfekti · Katso lisää »
Persoonapronomini
Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Persoonapronomini · Katso lisää »
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Petsamo · Katso lisää »
Pluskvamperfekti
Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Pluskvamperfekti · Katso lisää »
Pohjoissaamelaiset
Pohjoissaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Pohjoissaamelaiset · Katso lisää »
Porsanki
Porsanki (kveeniksi Porsanki, vuoteen 1964 Ryssämarkka, pohjoissaameksi Čuđegieddi, norj. Kistrand) on kunta Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa Porsanginvuonon sisäosien ympäristössä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Porsanki · Katso lisää »
Positiivi
Positiivi eli perusaste on adjektiivin tai adverbin vertailuaste.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Positiivi · Katso lisää »
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Possessiivisuffiksi · Katso lisää »
Postalveolaari
Postalveolaari on konsonantti, jonka ääntöpaikka sijaitsee hammasvallin takana ennen kitalakea.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Postalveolaari · Katso lisää »
Potentiaali
Potentiaali voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Potentiaali · Katso lisää »
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Preesens · Katso lisää »
Preteriti
Preteriti ('mennyt') on menneen ajan aikamuoto, joka ilmaisee selkeästi päättynyttä tapahtumista, mutta ei itsessään tämän ajankohtaa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Preteriti · Katso lisää »
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Pyöreä suppea takavokaali · Katso lisää »
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Raamattu · Katso lisää »
Rasmus Rask
Rasmus Christian Rask Rasmus Rask (22. marraskuuta 1787, Brændekilde, Fyn – 14. marraskuuta 1832, Kööpenhamina) oli tanskalainen kielentutkija.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Rasmus Rask · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Ruotsi · Katso lisää »
Saamelaisalueen koulutuskeskus
Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) - Sámi oahpahusguovddáš (SOG) on Suomen valtion ylläpitämä toisen asteen oppilaitos.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Saamelaisalueen koulutuskeskus · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Saǥai Muittalægje
Saǥai Muittalægje Saǥai Muittalægje (nykyaikaisella oikeinkirjoituksella Ságaid Muitaleaddji; suom. 'Uutisten kertoja') oli Anders Larsenin perustama pohjoissaamenkielinen sanomalehti, jota julkaistiin 1904–1911.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Saǥai Muittalægje · Katso lisää »
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Sija · Katso lisää »
Sodankylä
Sodankylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Sodankylä · Katso lisää »
Soinnillinen alveolaarinen klusiili
Soinnillinen alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti D-kirjaimella.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Soinnillinen alveolaarinen klusiili · Katso lisää »
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili
Soinnillinen bilabiaalinen klusiili on useimmissa kielissä esiintyvä labiaalinen äänne, jota niin suomessa kuin monissa muissakin kielissä vastaa kirjain B. Kansainvälinen foneettinen aakkosto käyttää äänteestä merkkiä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Soinnillinen bilabiaalinen klusiili · Katso lisää »
Soinnillinen velaariklusiili
Soinnillinen velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Soinnillinen velaariklusiili · Katso lisää »
Soinniton alveolaarinen klusiili
Soinniton alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti T-kirjaimella, kuten suomen kielessä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Soinniton alveolaarinen klusiili · Katso lisää »
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Soinniton alveolaarinen sibilantti · Katso lisää »
Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Soinniton bilabiaalinen klusiili · Katso lisää »
Soinniton glottaalifrikatiivi
Soinniton glottaalifrikatiivi on ääniraossa syntyvä henkäyssoinnillinen äänne, joka tavallisesti luokitellaan frikatiiviksi, vaikka sillä ei juurikaan ole frikatiivien foneettisia ominaisuuksia.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Soinniton glottaalifrikatiivi · Katso lisää »
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".
Uusi!!: Pohjoissaame ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi · Katso lisää »
Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Soinniton velaariklusiili · Katso lisää »
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Subjekti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Substantiivi · Katso lisää »
Suomalais-permiläiset kielet
Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Suomalais-permiläiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-saamelaiset kielet
Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Suomalais-saamelaiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-volgalaiset kielet
Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Suomi · Katso lisää »
Superlatiivi
Superlatiivi eli yliaste on adjektiivien ja adverbien vertailumuoto.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Superlatiivi · Katso lisää »
Supiini
Supiini on verbin infiniittimuoto, joka esiintyy muun muassa latinan kielessä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Supiini · Katso lisää »
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Tapaluokka · Katso lisää »
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Tavu · Katso lisää »
Teno (kunta)
Teno (kveeni Taana) on kunta Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Teno (kunta) · Katso lisää »
Tooni
Tooni on sanan tai tavun sävelkorko, joka olennaisesti vaikuttaa ilmaisun merkitykseen.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Tooni · Katso lisää »
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Tremulantti · Katso lisää »
Tromssan lääni
Tromssan lääni (kveeniksi Tromssan fylkki) on Norjan lääni maan pohjoisosassa Pohjois-Norjan alueella.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Tromssan lääni · Katso lisää »
Tromssan yliopisto
Tromssan yliopisto Norjan Tromssassa on maailman pohjoisin yliopisto.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Tromssan yliopisto · Katso lisää »
Turun yliopisto
Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Turun yliopisto · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Utsjoki
Utsjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Utsjoki · Katso lisää »
Uuniemi
Uuniemi on Pohjois-Norjan kunta Finnmarkin läänissä Varanginvuonon rannalla.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Uuniemi · Katso lisää »
Uusi testamentti
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Uusi testamentti · Katso lisää »
Varanginvuono
Varanginvuono (norj. Varangerfjorden) on Norjan Finnmarkin läänissä sijaitseva noin 100 km pitkä, itään aukeava Barentsinmeren lahti.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Varanginvuono · Katso lisää »
Varhaiskasvatus
Ruotsalaislapsia liikenneopissa. Varhaiskasvatus tarkoittaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Varhaiskasvatus · Katso lisää »
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Velaari · Katso lisää »
Velaarinen nasaali
Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Velaarinen nasaali · Katso lisää »
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Verbi · Katso lisää »
Verbiabessiivi
Verbiabessiivi on saamelaiskielissä esiintyvä verbien infiniittimuoto, joka ilmaisee jonkin tekemättä jättämistä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Verbiabessiivi · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Vokaali · Katso lisää »
W
W (w) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 23.
Uusi!!: Pohjoissaame ja W · Katso lisää »
Y
Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Y · Katso lisää »
Yhdyssana
Yhdyssana on kahden tai useamman sanan muodostama sana, jolla on oma merkityksensä.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Yhdyssana · Katso lisää »
Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkinnoksi kutsutaan tutkintoa, joka suoritetaan toisen asteen yleissivistävän koulutuksen, tavallisimmin lukion, päätteeksi.
Uusi!!: Pohjoissaame ja Ylioppilastutkinto · Katso lisää »
1720-luku
1720-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.
Uusi!!: Pohjoissaame ja 1720-luku · Katso lisää »
1840
Ei kuvausta.
Uusi!!: Pohjoissaame ja 1840 · Katso lisää »
1904
Vuosi 1904 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: Pohjoissaame ja 1904 · Katso lisää »
1910
Nikola I.
Uusi!!: Pohjoissaame ja 1910 · Katso lisää »
1911
Ei kuvausta.
Uusi!!: Pohjoissaame ja 1911 · Katso lisää »
1912
Vuosi 1912 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Pohjoissaame ja 1912 · Katso lisää »
1915
Vuosi 1915 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: Pohjoissaame ja 1915 · Katso lisää »
1978
1978 (MCMLXXVIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Pohjoissaame ja 1978 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Merisaame, Norjansaame, Pohjoissaamen kieli, Pohjoissamen kieli, Ruijansaame, Tornionsaame, Tunturisaame.
