Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
162 suhteet: Affrikaatta, Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja, Alveolaari, Anneli Sarhimaa, Approksimantti, Astevaihtelu, Burlakat, Diftongi, Dmitri Bubrih, Etelä-Karjalan maakunta, Frikatiivi, Glottaali, Heimoaate, Helka Riionheimo, Hietajärvi (Suomussalmi), Hyrsylä, Ilomantsi, Impilahti, Inkeriläiset, Inkeroisen kieli, Itä-Karjala, Itä-Suomen yliopisto, Itämerensuomalaiset kielet, Jatkosota, Joensuu, Joensuun yliopisto, Jyskyjärvi, Jyväskylä, Kaakkoismurteet, Kainuun maakunta, Kalevala, Karelianismi, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalaiset (kansa), Karjalan kielen sanakirja, Karjalan Liitto, Karjalan Sivistysseura, Karjalan tasavalta, Karjalankannas, Karjalankieliset rajalla, Kielen elvytys, Kieli-identiteetti, Kielimaisema, Kieretti, Kiestinki, Klusiili, Konsonantti, Kontokki, Korpiselkä, Kotka (kaupunki), ..., Kotkatjärvi, Kuhmo, Kuivajärvi (Suomussalmi), Laatokka, Labiaali, Lahti, Lateraali, Latinalaiset aakkoset, Liperi, Liudennus, Livvinkarjala, Lokakuun vallankumous, Lyydin kieli, Maanhankintalaki, Maksatiha, Mäkriä, Mäntyselkä, Morfologia, Moskovan välirauha, Muinaiskarjalan kieli, Munjärvi, Nasaali, Neuvostoliitto, Oma Mua, Oulanka, Oulu, Oulun lääni, Paanajärvi, Paatene, Palataali, Persoona (kielioppi), Petroskoin valtionyliopisto, Pistojärvi, Pohjanmaa, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Savon maakunta, Porajärvi, Postalveolaari, Professori, Punainen Valpo, Raja-Karjala, Rameški, Repola, Riipuskala, Rimpi (Kuhmo), Rukajärvi, Ruotsin kieli, Saamelaiskielet, Salmi (kunta), Sana, Sanakirja suomi–karjala, Santtu Karhu & Talvisovat, Savolaismurteet, Säämäjärvi, Soanlahti, Soinnillinen äänne, Sosiaalinen media, Stalinin vainot, Suikujärvi, Suistamo, Suojärvi, Suomalainen kansanrunous, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomalaiset, Suomen karjalankieliset, Suomen kieli, Suomen romanikieli, Suomensukuinen, Suomi, Suomussalmi, Talvisota, Tampere, Tavu, Tihvinä, Tolmatši, Tremulantti, Tulemajärvi, Tunkua, Tverin alue, Tverin Karjala, Tverinkarjalaiset, Uhanalainen kieli, Uhtua, Uralilaiset kielet, Usmana, Uusi testamentti, Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, Valdai, Valtimo, Vapaaehtoistyö, Varsinaiskarjala, Velaari, Venäjä, Venäjän vallankumous (täsmennyssivu), Vepsän kieli, Verbi, Vesa Koivisto, Vesjegonsk, Vieljärvi, Vienan Karjala, Viinijärvi, Viittomakielet, Viron kieli, Vitele, Vitsataipale, Vokaali, Vuokkiniemi, Wikipedia, Yleisradio, YYA-sopimus. Laajenna indeksi (112 lisää) »
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Affrikaatta · Katso lisää »
Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja
Vaaleanvihreällä valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet peruskirjan; Tummanvihreällä — valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet sopimusta; Harmaalla — valtiot, jotka eivät kuulu Euroopan neuvostoon Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja, myös Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja on hyväksytty Strasbourgissa 5 marraskuuta 1992.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja · Katso lisää »
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Alveolaari · Katso lisää »
Anneli Sarhimaa
Anneli Sarhimaa (s. 1962 Lappeenranta) on kielitieteen professori.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Anneli Sarhimaa · Katso lisää »
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Approksimantti · Katso lisää »
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Astevaihtelu · Katso lisää »
Burlakat
Burlakat on Rääkkylästä kotoisin oleva kansanmusiikkiyhtye.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Burlakat · Katso lisää »
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Diftongi · Katso lisää »
Dmitri Bubrih
Dmitri Bubrih Dmitri Vladimirovitš Bubrih (25. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1890 Pietari – 30. marraskuuta 1949 Leningrad) oli venäläinen kielitieteilijä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Dmitri Bubrih · Katso lisää »
Etelä-Karjalan maakunta
Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Frikatiivi · Katso lisää »
Glottaali
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Glottaali · Katso lisää »
Heimoaate
Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Heimoaate · Katso lisää »
Helka Riionheimo
Helka Riionheimo (s. 1967 Kajaanin maalaiskunta) on suomalainen filosofian tohtori ja suomen kielen tutkija, joka työskentelee Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professorina.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Helka Riionheimo · Katso lisää »
Hietajärvi (Suomussalmi)
Hietajärvi on kylä Suomussalmen kunnassa aivan itärajan tuntumassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Hietajärvi (Suomussalmi) · Katso lisää »
Hyrsylä
Hyrsylä on kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Veskelyksen kunnassa, ennen sotia Suomelle kuuluneessa Raja-Karjalassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Hyrsylä · Katso lisää »
Ilomantsi
Petkeljärven kansallispuisto Ilomantsissa Pyhän profeetta Elian kirkko Ilomantsi (karjalaksi Il'manči tai Ilomančči) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Ilomantsi · Katso lisää »
Impilahti
Impilahden perinnevaakuna. Impilahti on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Raja-Karjalassa, Laatokan rannalla, Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Impilahti · Katso lisää »
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Inkeriläiset · Katso lisää »
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Inkeroisen kieli · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopisto (ISY,, lyhenne UEF) on Joensuussa ja Kuopiossa toimiva yliopisto.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Itä-Suomen yliopisto · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Jatkosota · Katso lisää »
Joensuu
kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Joensuu · Katso lisää »
Joensuun yliopisto
Joensuun yliopisto (lyhenne JoY) oli vuosina 1969–2009 toiminut suomalainen yliopisto.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Joensuun yliopisto · Katso lisää »
Jyskyjärvi
Nykyinen Jyskyjärven maalaiskunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla. Jyskyjärvi on maalaiskunta ja kahden siihen kuuluvan kylän nimi (Vanha ja Uusi Jyskyjärvi) Kalevalan kansallisessa piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Jyskyjärvi · Katso lisää »
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Jyväskylä · Katso lisää »
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Kaakkoismurteet · Katso lisää »
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Kainuun maakunta · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Kalevala · Katso lisää »
Karelianismi
Sammon puolustus (1896). Karelianismi leimasi Akseli Gallen-Kallela töitä ja hän oli yksi suuntauksen tunnetuimmista edustajista. Kuvassa muun muassa Louis Sparre, Axel Gallén ja Albert Edelfelt työskentelemässä Imatran kosken partaalla 1890-luvulla.. Karelianismi oli eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden, kuten taidemaalareiden, valokuvaajien, arkkitehtien, kirjailijoiden ja säveltäjien kansallisromanttista Karjala-harrastusta.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Karelianismi · Katso lisää »
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Karjalan kielen sanakirja
Karjalan kielen sanakirja on Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vuosina 1968–2005 julkaisema kuusiosainen karjalan kielen sanakirja.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Karjalan kielen sanakirja · Katso lisää »
Karjalan Liitto
Karjalan Liiton käyttämä lippu, jossa kuvattuna Karjalan vaakuna karjalaisten perinteisillä puna-mustilla väreillä. Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1960 postimerkin karjalaisten suurjuhlien kunniaksi. Juhlien järjestäjän Karjalan Liiton perustamisesta oli kulunut silloin 20 vuotta. Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurin harrastus- ja kansalaisjärjestö.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Karjalan Liitto · Katso lisää »
Karjalan Sivistysseura
Karjalan Sivistysseura on yhdistys, joka toimii karjalaisen kielen ja kulttuuriperinnön vaalijana.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Karjalan Sivistysseura · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Karjalankannas · Katso lisää »
Karjalankieliset rajalla
Karjalankieliset rajalla on professori Pekka Suutarin toimittama ja Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran vuonna 2021 julkaisema tietokirja, joka käsittelee monitieteisen kulttuurintutkimuksen keinoin ylirajaista Karjalaa, karjalankielisiä Suomessa sekä kielivähemmistöjä Venäjän Karjalassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Karjalankieliset rajalla · Katso lisää »
Kielen elvytys
Kielen elvytys on kuolleen puhuttavan kielen ottaminen uudelleen käyttöön tai uhanalaisen kielen pelastaminen häviämiseltä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Kielen elvytys · Katso lisää »
Kieli-identiteetti
Kieli-identiteetti on kielitieteen alalla käytettävä käsite, joka tarkoittaa ihmisen suhdetta eri kielten puhujiin sekä hänen eri kieliin liittämiään arvoja ja merkityksiä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Kieli-identiteetti · Katso lisää »
Kielimaisema
Kielimaisema on kielitieteen, eritoten sosiolingivistiikan, tarkastelema ilmiö, jolla viitataan kielten konkreettisiin ilmentymiin ympäristössä ja maisemassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Kielimaisema · Katso lisää »
Kieretti
Kieretti on entinen kylä, kaupunkimainen taajama ja rautatieasema Karjalan tasavallan Louhen piirin Plotinan kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Kieretti · Katso lisää »
Kiestinki
Kiestinki on kunta ja sen keskuksena toimiva taajama Louhen piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Kiestinki · Katso lisää »
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Klusiili · Katso lisää »
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Konsonantti · Katso lisää »
Kontokki
Kontokki on entinen kunta ja kylä Vienan Karjalan lounaiskulmassa Kostamuksen kaupunkialueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Kontokki · Katso lisää »
Korpiselkä
Korpiselän epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on suunniteltu Korpiselän pitäjäseuralle. Korpiselkä (eteläkarj. Korbiselgä) on Suomen entinen kunta, Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa silloisessa Viipurin läänissä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Korpiselkä · Katso lisää »
Kotka (kaupunki)
Kotka on Suomen kaupunki Kymenlaakson maakunnan eteläosassa Suomenlahden rannalla.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Kotka (kaupunki) · Katso lisää »
Kotkatjärvi
Kotkajärven rantamaisemaa 2009. Näkymä kylän sillalta. Kotkatjärven kunta Aunuksen piirin kartalla. Kotkatjärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Kotkatjärvi · Katso lisää »
Kuhmo
Kuhmon kaupungintalo. Lentiiran rajaseutukirkko. Lentiiran kirkon alttarinäkymä. Kuhmon hautausmaan muistolehto kankaalla Kuhmo (vuoteen 1937 Kuhmoniemi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Kuhmo · Katso lisää »
Kuivajärvi (Suomussalmi)
Kuivajärvi on kylä Kainuun Suomussalmella, Vuokin alueella kunnan kaakkoisosassa, samannimisen järven rannalla.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Kuivajärvi (Suomussalmi) · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Laatokka · Katso lisää »
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Uusi!!: Karjalan kieli ja Labiaali · Katso lisää »
Lahti
Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Lahti · Katso lisää »
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Lateraali · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Liperi
Liperi on.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Liperi · Katso lisää »
Liudennus
Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Liudennus · Katso lisää »
Livvinkarjala
Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään. Livvinkarjalan puhujat eli livviköt käyttävät kielestään nimitystä livvin kieli ja kutsuvat itseään endonyymillä liygiläine ja livviköi.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Livvinkarjala · Katso lisää »
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »
Lyydin kieli
Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Lyydin kieli · Katso lisää »
Maanhankintalaki
Karjalaisen Alpo Rautian perhe työssä ”kylmällä” tilallaan. Maanhankintalaki oli Suomessa vuonna 1945 säädetty laki, jonka perusteella muodostettiin niin sanottuja maanhankintatiloja eli asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Maanhankintalaki · Katso lisää »
Maksatiha
Maksatiha on kaupunkimainen taajama Tverin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Maksatiha · Katso lisää »
Mäkriä
Mäkriän kunta Aunuksen kansallisen piirin kartalla. Mäkriä (aikaisemmin myös Nekkula) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Mäkriä · Katso lisää »
Mäntyselkä
Mäntyselkä on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Tšopinan kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Mäntyselkä · Katso lisää »
Morfologia
Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Morfologia · Katso lisää »
Moskovan välirauha
Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Moskovan välirauha · Katso lisää »
Muinaiskarjalan kieli
Muinaiskarjala on aikoinaan Laatokan länsirannikolla Muinais-Karjalassa puhuttu kieli, josta ovat kehittyneet karjalan kielimuodot ja inkeroisen kieli sekä suomen kaakkois- ja savolaismurteet.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Muinaiskarjalan kieli · Katso lisää »
Munjärvi
Munjärvi (myös Mundjärvi) oli Venäjän keisarikunnan aikainen kunta Aunuksen Karjalassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Munjärvi · Katso lisää »
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Nasaali · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Oma Mua
Oma Mua -lehden logo. Oma Mua on Petroskoissa ilmestyvä karjalankielinen sanomalehti.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Oma Mua · Katso lisää »
Oulanka
Oulanka (paikallinen muoto Oulunka, myös Oulangansuu, Oulungansuu) on entinen kylä ja volosti Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Oulanka · Katso lisää »
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Oulu · Katso lisää »
Oulun lääni
Oulun lääninhallitus ja maaherran virka-asunto Oulun läänin kartta vuodelta 1795 Oulun lääni oli vuodesta 1775 vuoteen 2009 yksi Suomen lääneistä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Oulun lääni · Katso lisää »
Paanajärvi
Paanajärvi (vienankarj. Puanajärvi) on kylä sekä entinen kunta ja entinen kylähallintoalue Karjalan tasavallassa Vienan Kemijoen varrella.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Paanajärvi · Katso lisää »
Paatene
Paatenen kunta Karhumäen piirin kartalla. Paatene on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Paatene · Katso lisää »
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Palataali · Katso lisää »
Persoona (kielioppi)
Persoona on kieliopillinen käsite, jolla ilmaistaan puhujan ja puhuteltavan suhdetta johonkin asiaan.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Persoona (kielioppi) · Katso lisää »
Petroskoin valtionyliopisto
Petroskoin valtionyliopiston päärakennuksen sisäänkäynti Petroskoin valtionyliopisto on vuonna 1940 perustettu Karjalan tasavallan Petroskoissa toimiva yliopisto.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Petroskoin valtionyliopisto · Katso lisää »
Pistojärvi
Pistojärvi on asutus (ven. posjolok) Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Luusalmen kunnassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Pistojärvi · Katso lisää »
Pohjanmaa
Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Pohjanmaa · Katso lisää »
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Pohjois-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Pohjois-Savon maakunta
Pohjois-Savo (ruots. Norra Savolax, vuoteen 1998 Savon maakunta) on yksi Suomen 19 maakunnasta.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Pohjois-Savon maakunta · Katso lisää »
Porajärvi
Porajärvi on.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Porajärvi · Katso lisää »
Postalveolaari
Postalveolaari on konsonantti, jonka ääntöpaikka sijaitsee hammasvallin takana ennen kitalakea.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Postalveolaari · Katso lisää »
Professori
suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Professori · Katso lisää »
Punainen Valpo
Punainen Valpo tarkoittaa Suomen Valtiollisen poliisin vaihetta, jossa viraston organisaatio oli suurelta osin kommunistien hallussa vuosina 1945–1948.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Punainen Valpo · Katso lisää »
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Raja-Karjala · Katso lisää »
Rameški
Rameški on kaupunkimainen taajama Tverin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Rameški · Katso lisää »
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Repola · Katso lisää »
Riipuskala
Riipuskala on kylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Aunuksen kaupunkikunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Riipuskala · Katso lisää »
Rimpi (Kuhmo)
Rimpi eli Rimminkylä on muutamien talojen asutus Kuhmossa Änättijärven itärannalla ja Rimminvaaran laella.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Rimpi (Kuhmo) · Katso lisää »
Rukajärvi
Rukajärven kunta Mujejärven piirin kartalla. Rukajärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Rukajärvi · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Salmi (kunta)
Salmi on entinen Suomen kunta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Salmi (kunta) · Katso lisää »
Sana
Kielitieteessä sana on kielen kirjoitettu tai puhuttu yksikkö, joka sisältää merkityksen.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Sana · Katso lisää »
Sanakirja suomi–karjala
Sanakirja suomi–karjala on vuonna 2008 ilmestynyt sanakirja, jossa on noin 20 000 nykysuomen keskeistä sanaa ja niiden karjalankielinen vastine.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Sanakirja suomi–karjala · Katso lisää »
Santtu Karhu & Talvisovat
Santtu Karhu & Talvisovat on livvin eli aunuksenkarjalan kielellä esiintyvä etnorockyhtye Petroskoista, Karjalan tasavallan pääkaupungista.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Santtu Karhu & Talvisovat · Katso lisää »
Savolaismurteet
Savolaismurteiden puhuma-alueSavolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Savolaismurteet · Katso lisää »
Säämäjärvi
Säämäjärven rantaa 2009. Säämäjärven kylänraittia 2009. Säämäjärvi (liv. Siämäjärvi eteläkarj. Siämärvi) on kylä sekä historiallinen Aunuksen Karjalan kunta ja Neuvosto-Karjalan hallintopiiri nykyisen Prääsän piirin alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Säämäjärvi · Katso lisää »
Soanlahti
Soanlahtelaisten seuran perinnevaakuna. Helsingin seudun soanlahtelaisten perinnevaakuna. Soanlahti on entinen Suomen kunta Raja-Karjalassa Laatokan Karjalan pohjoisosassa Viipurin läänissä Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Soanlahti · Katso lisää »
Soinnillinen äänne
Soinnillinen äänne syntyy, kun äänihuulet värähtelevät kurkunpäässä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Soinnillinen äänne · Katso lisää »
Sosiaalinen media
Sosiaalinen media (lyhennettynä arkikielessä some) tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Sosiaalinen media · Katso lisää »
Stalinin vainot
Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Stalinin vainot · Katso lisää »
Suikujärvi
Suikujärvi on kylä ja entinen volosti Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Suikujärvi · Katso lisää »
Suistamo
Suistamon epävirallinen perinnevaakuna. Suistamo (eteläkarj. Suistama) on entinen Suomen kunta Raja-Karjalassa Laatokan Karjalan pohjoisosassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Suistamo · Katso lisää »
Suojärvi
Suojärven epävirallinen perinnevaakuna. Suojärvi on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Suojärvi · Katso lisää »
Suomalainen kansanrunous
Runonlaulajia kuvattuna vuonna 1897. Suomalaisen kansanrunouden juuret ulottuvat pitkälle esihistoriaan.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Suomalainen kansanrunous · Katso lisää »
Suomalais-permiläiset kielet
Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Suomalais-permiläiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-volgalaiset kielet
Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Suomalaiset · Katso lisää »
Suomen karjalankieliset
Suomen karjalankieliset ovat kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö Suomessa, joka puhuu karjalan kieltä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Suomen karjalankieliset · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen romanikieli
Suomen romanikieli tai kaalen kieli (omakielinen nimi kaalengo tšimb) on indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvan romanikielen murre, jota puhuvat Suomessa sekä jonkin verran myös Ruotsissa asuvat Suomen romanit.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Suomen romanikieli · Katso lisää »
Suomensukuinen
Uralilaisten kielten levinneisyys Suomensukuinen tarkoittaa suomensukuista eli uralilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä, tai suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Suomensukuinen · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Suomi · Katso lisää »
Suomussalmi
Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Suomussalmi · Katso lisää »
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Talvisota · Katso lisää »
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Tampere · Katso lisää »
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Tavu · Katso lisää »
Tihvinä
Tihvinä on kaupunki Leningradin alueen Tihvinän piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Tihvinä · Katso lisää »
Tolmatši
Tolmatši (karjalaksi Tolmačču, kieli- ja kansatieteellisessä kirjallisuudessa on käytetty myös muotoa Tolmatšu) on kylä ja maalaiskunta Tverin alueen Lihoslavlin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Tolmatši · Katso lisää »
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Tremulantti · Katso lisää »
Tulemajärvi
Tulemajärven rantaa Kohtuselän kylässä. Tulemajärvi oli ortodoksinen seurakunta ja historiallinen kunta eli volosti Aunuksen Karjalassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Tulemajärvi · Katso lisää »
Tunkua
Tunkua on kylä ja entinen volosti Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Tunkua · Katso lisää »
Tverin alue
Tverin alue on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Moskovan luoteispuolella, yksi Venäjän 83 liittovaltiosubjektista.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Tverin alue · Katso lisää »
Tverin Karjala
Tverinkarjalaisten kylien sijainnit. Tverin Karjala tarkoittaa karjalaisten asuma-alueita Tverin alueella Venäjällä 150–200 km Moskovasta luoteeseen.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Tverin Karjala · Katso lisää »
Tverinkarjalaiset
Tverinkarjalaisiksi nimitetään Venäjällä Tverin alueella eläviä karjalaisia. Heidän asuma-alueestaan käytetään yleisesti nimitystä Tverin Karjala. Vuodelta 2000 peräisin olevien virallisten väestötilastojen mukaan Tverin alueen 1 614 000 hengestä kansallisuudeltaan karjalaisia oli oman ilmoituksensa mukaan noin 23 000 henkeä, mutta jotkut tutkijat arvioivat vuonna 1998 tverinkarjalaisten määräksi jopa yli 100 000 henkeä. Vuonna 2000 määräksi arvioitiin 100 000 – 200 000. 2020-luvulla arvioitiin, että määrä voisi enimmillään olla liki 60 000 henkeä. Karjalainen perinne on säilynyt Tverin karjalaiskylissä varsin hyvin, ja useat osaavat myös karjalan kieltä. Tverinkarjalaisten kohtalo on eronnut monista muista Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista siten, että heillä ei ole Venäjän liittovaltiossa omaa nimikkotasavaltaansa, toisin kuin eräillä muilla suomensukuisilla kansoilla, kuten udmurteilla ja marilaisilla. Tästä syystä tverinkarjalaiset ovat jääneet muiden tunnetumpien suomalais-ugrilaisten kansojen varjoon. Vuonna 1996 tverinkarjalaiset saavuttivat kulttuuriautonomian, joka kuitenkin toi tverinkarjalaisia tunnetuiksi myös kansainvälisissä yhteyksissä: tverinkarjalaiset pääsivät presidentti Boris Jeltsinin antaman asetuksen jälkeen jäseniksi suomalais-ugrilaisten kansojen liittoon ja Yhdistyneissä kansakunnissa toimivaan suomalais-ugrilaisten kansojen konsultatiivikomiteaan.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Tverinkarjalaiset · Katso lisää »
Uhanalainen kieli
Uhanalainen kieli on kieli, jonka puhujat eivät enää käytä sitä lainkaan tai käyttävät sitä yhä harvemmissa sosiaalisissa tilanteissa tai joka ei siirry seuraavalle sukupolvelle.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Uhanalainen kieli · Katso lisää »
Uhtua
Uhtua eli Kalevala (vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta, vienankarj. Uhtuo) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Uhtua · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Usmana
Usmana (myös Usmanala,, vienankarj. Ušmana) on entinen kunta ja kylä Vienassa Kemijoen varressa Kemin piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Usmana · Katso lisää »
Uusi testamentti
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Uusi testamentti · Katso lisää »
Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa
Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa on professori Anneli Sarhimaan kirjoittama ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 2017 julkaisema tietokirja, joka käsittelee Suomen karjalankielisiä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa · Katso lisää »
Valdai
Valdai on kaupunki, kaupunkikunta ja Valdain piirin hallinnollinen keskus Venäjällä Novgorodin alueella.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Valdai · Katso lisää »
Valtimo
Valtimo on entinen Suomen kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Valtimo · Katso lisää »
Vapaaehtoistyö
Vapaaehtoistyö on yksittäisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta eli palkkaa tai muuta siihen rinnastettavaa hyödykettä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Vapaaehtoistyö · Katso lisää »
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Varsinaiskarjala · Katso lisää »
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Velaari · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän vallankumous (täsmennyssivu)
Venäjän vallankumouksella voidaan viitata useisiin tapahtumiin.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Venäjän vallankumous (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Vepsän kieli · Katso lisää »
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Verbi · Katso lisää »
Vesa Koivisto
Vesa Koivisto (s. 1963) on suomalainen filosofian tohtori ja kielitieteilijä, joka on toiminut Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin professorina vuosina 2014–2020.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Vesa Koivisto · Katso lisää »
Vesjegonsk
Vesjegonsk on kaupunki Tverin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Vesjegonsk · Katso lisää »
Vieljärvi
Vieljärven profeetta Elian kirkko. Vieljärven kunta Prääsän piirin kartalla. Vieljärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Prääsän kansallisessa piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Vieljärvi · Katso lisää »
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Vienan Karjala · Katso lisää »
Viinijärvi
Taipaleenjoki virtaa taajaman läpi. Viinijärvi on taajama Liperin kunnassa Pohjois-Karjalassa, samannimisen järven etelärannalla.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Viinijärvi · Katso lisää »
Viittomakielet
Saksalainen viittomakielen tulkki. Viittomakielet eli viitotut kielet ovat gesturaalis-visuaalisia kieliä: niissä käytetään käsien ja kehon liikkeitä sekä ilmeitä kielellisen viestin ilmaisemiseen (gesturaalisuus), ja viesti vastaanotetaan näön kautta (visuaalisuus).
Uusi!!: Karjalan kieli ja Viittomakielet · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Viron kieli · Katso lisää »
Vitele
Vitelen kunta Aunuksen piirin kartalla. Vitelen ortodoksinen kirkko kesällä 2007. Vitele on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Vitele · Katso lisää »
Vitsataipale
Vitsataipale (myös Vitsakylä,, Вичаны, Vitšany) on entinen kylä ja volosti Karjalan tasavallan Louhen piirin Ambarnyin kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Vitsataipale · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Vokaali · Katso lisää »
Vuokkiniemi
Vuokkiniemi vuonna 2005 Vuokkiniemi on entinen kunta Vienan Karjalassa, nykyisin kylähallinto ja sen keskuskylä Kostamuksen kaupunkialueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Vuokkiniemi · Katso lisää »
Wikipedia
Wikipedia on Internetissä toimiva avoin tietosanakirja, joka käyttää MediaWiki-ohjelmistoa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Wikipedia · Katso lisää »
Yleisradio
Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja Yleisradio · Katso lisää »
YYA-sopimus
Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä eli YYA-sopimus (lyh. VSB-avtalet) oli sopimustyyppi, joita Neuvostoliitto solmi Varsovan liittoon kuuluvien maiden ja Suomen kanssa.
Uusi!!: Karjalan kieli ja YYA-sopimus · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Bubrichinkarjalan kieli, Karjalankieli.
