Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
98 suhteet: Agathon Meurman, Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Arvid Järnefelt, Asevelvollisuus Suomessa, August Nybergh, Baringin pula, Bolševikit, E. G. Palmén, E. N. Setälä, Eduskunta, Edvard Isto, Eero Erkko, Ensimmäinen maailmansota, Ensimmäinen sortokausi, Ere Kolu, Finis Finlandiae!, Franz Albert Seyn, Gallen-Kallelan surumerkki, Gustaf Johansson, Helmikuun vallankumous, Helsinki, Hyökkäys (maalaus), Itä-Suomen hovioikeus, J. R. Danielson-Kalmari, J. V. Snellman, Jääkäriliike, Juhani Aho, K. E. F. Ignatius, Kasimir Leino, Kenraalikuvernööri, Kivääri, Konni Zilliacus, Konstantin Kazanski, Lokakuun vallankumous, Mauno Rosendal, Mihail Borovitinov, Mihail Katkov, Mihail Stahovitš, Ministerivaltiosihteeri, Moskovan valtionyliopisto, Neuvosto-Venäjä, Nikolai II, Nikolai Miljutin, Nuorsuomalainen Puolue, Ortodoksinen kirkko, Osmo Jussila, Otto Donner (kielitieteilijä), Pavel Miljukov, Päivälehti, ..., Perustuslaillisdemokraattinen puolue, Pietari (kaupunki), Pietarin kuvernementti, Pjotr Stolypin, Revolveri, Riihimäki–Pietari-rata, Robert Hermanson, Ruotsalainen puolue, Santeri Ivalo, Senaatin oikeusosasto, Setälän senaatti, Slavofilia, Sortovuodet, Sotilasmiljoonat, SS John Grafton, Suomen aktiivinen vastustuspuolue, Suomen historia, Suomen itsenäistyminen, Suomen Keskusta, Suomen markka, Suomen rautatiesilta, Suomen senaatti, Suomen sisällissota, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomenlinna, Suuri venäläistämisohjelma, Sveitsi, Theodor Homén, Tokoin senaatti, Uusi Suometar, Valtakunnanlainsäädäntö, Valtalaki, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Venäjän keisarikunta, Venäjän keisarillinen armeija, Venäjän kieli, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäjän–Japanin sota, Vetterli M 1869, Viipurin lääni, Viljo Rasila, Vladimir Kokovtsov, Vladimir Puriškevitš, Voimaliitto, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä, Yhdenvertaisuuslaki. Laajenna indeksi (48 lisää) »
Agathon Meurman
Agathon Meurman, ”Kangasalan Karhu”, (9. lokakuuta 1826 Kangasala – 17. tammikuuta 1909 Helsinki) oli suomalainen kunnallisneuvos, poliitikko, suomalaisuusmies, sanomalehti- ja tietokirjailija ja aikansa huomattavimpia yhteiskunnallisia vaikuttajia.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Agathon Meurman · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Arvid Järnefelt
Arvid Järnefelt (16. marraskuuta 1861 Pulkkala – 27. joulukuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, koulutukseltaan juristi ja arvoltaan varatuomari.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Arvid Järnefelt · Katso lisää »
Asevelvollisuus Suomessa
varusmiehiä antamassa sotilasvalaansa. Asevelvollisuus Suomessa on miesten velvollisuus osallistua maanpuolustukseen.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Asevelvollisuus Suomessa · Katso lisää »
August Nybergh
August Nybergh (20. elokuuta 1851 Heinola – 5. joulukuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen juristi, valtiopäivämies, senaattori ja korkeimman oikeuden ensimmäinen presidentti.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja August Nybergh · Katso lisää »
Baringin pula
Vuoden 1890 lama vaikutti erityisen vakavasti Argentiinassa. Ernesto de la Cárcovan maalaus ''Ilman leipää ja työtä''. Baringin pula oli talouslama vuosina 1890–1894.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Baringin pula · Katso lisää »
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Bolševikit · Katso lisää »
E. G. Palmén
Ernst G. Palmén Ernst Gustaf (E. G.) Palmén (26. marraskuuta 1849 Helsinki – 3. joulukuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, vapaaherra, professori, valtiopäivämies ja valtioneuvos.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja E. G. Palmén · Katso lisää »
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja E. N. Setälä · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Eduskunta · Katso lisää »
Edvard Isto
Edvard ”Eetu” Isto (28. marraskuuta 1865 Alatornio, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjän keisarikunta – 14. lokakuuta 1905) oli suomalainen taidemaalari.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Edvard Isto · Katso lisää »
Eero Erkko
Eero Erkko (18. toukokuuta 1860 Orimattila – 14. lokakuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen sanomalehtimies ja poliitikko.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Eero Erkko · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Ensimmäinen sortokausi
Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Ensimmäinen sortokausi · Katso lisää »
Ere Kolu
Ere Kolu Ere Kolu (oik. Kustaa Anders Liukonen, 30. marraskuuta 1884 Tampere – 29. kesäkuuta 1960 Helsingin maalaiskunta) oli suomalainen aktivisti, anarkisti, kirjailija, puuseppä ja kunnallispoliitikko.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Ere Kolu · Katso lisää »
Finis Finlandiae!
''Fyren''-lehdessä 22.6.1910 julkaistu pilakuva. Ylh.: "Finis Finlandiae. Helpotuksen huokaus kiihkovenäläisen sydämestä." – Alh.: "Puriškevitš: 'Nyt se on säkissä. Sinne vaan – niin se on Venäjän kansan sylissä.'" Finis Finlandiae! (latinaa.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Finis Finlandiae! · Katso lisää »
Franz Albert Seyn
Franz Albert Aleksandrovitš Seyn, (8. elokuuta 1862 Vitebsk, Venäjän keisarikunta – 1918 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi. Hänet syrjäytettiin ja vangittiin välittömästi helmikuun vallankumouksen 1917 jälkeen.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Franz Albert Seyn · Katso lisää »
Gallen-Kallelan surumerkki
Gallen-Kallelan surumerkki (myös Suomen surumerkki) on vuonna 1900 julkaistu epävirallinen suomalainen postimerkki.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Gallen-Kallelan surumerkki · Katso lisää »
Gustaf Johansson
Gustaf Johansson (10. tammikuuta 1844 Ylivieska – 24. heinäkuuta 1930 Turku) toimi Turun arkkipiispana vuosina 1899–1930.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Gustaf Johansson · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Helsinki · Katso lisää »
Hyökkäys (maalaus)
Hyökkäys on suomalaisen taidemaalarin Edvard Iston maalaus ja yksi tunnetuimmista suomalaisista maalauksista.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Hyökkäys (maalaus) · Katso lisää »
Itä-Suomen hovioikeus
Itä-Suomen hovioikeuden sinetti Itä-Suomen hovioikeus on Suomen hovioikeuksista kolmanneksi vanhin.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Itä-Suomen hovioikeus · Katso lisää »
J. R. Danielson-Kalmari
Johan Richard (J. R.) Danielson-Kalmari (vuoteen 1906 Danielson, 7. toukokuuta 1853 Hauho – 23. toukokuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, professori, vanhasuomalainen poliitikko ja valtioneuvos.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja J. R. Danielson-Kalmari · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Jääkäriliike
ImageSize.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Jääkäriliike · Katso lisää »
Juhani Aho
Venny Soldanin maalaamassa muotokuvassa vuonna 1891. Juhani ”Jussi” Aho (alkuaan Johannes Brofeldt, vuodesta 1907 Juhani Aho; 11. syyskuuta 1861 Lapinlahti – 8. elokuuta 1921 Helsinki) oli ensimmäisiä suomeksi pitkän uran tehneitä ammattikirjailijoita.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Juhani Aho · Katso lisää »
K. E. F. Ignatius
thumb Karl Emil Ferdinand (K. F. tai K. E. F.) Ignatius (27. syyskuuta 1837 Pori – 11. syyskuuta 1909 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija ja maantieteilijä, valtiopäivämies, Tilastollisen päätoimiston johtaja ja senaattori.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja K. E. F. Ignatius · Katso lisää »
Kasimir Leino
Kasimir Leino (oikealta nimeltään Kasimir Agathon Lönnbohm, 17. marraskuuta 1866 Paltamo – 8. maaliskuuta 1919 Helsinki) oli kirjailija, sanomalehtimies ja teatterimies.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Kasimir Leino · Katso lisää »
Kenraalikuvernööri
Kenraalikuvernööri on suurehkon hallinnollisen alueen ylin sotilas- ja siviiliviranomainen.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Kivääri
Sotilaskivääri m/39 Kivääri on pitkäpiippuinen, olkatuella varustettu käsituliase, jossa on rihlattu piippu.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Kivääri · Katso lisää »
Konni Zilliacus
Konrad Viktor ”Konni” Zilliacus (18. joulukuuta 1855 Ruokolahti – 19. kesäkuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen aktivisti ja kirjailija.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Konni Zilliacus · Katso lisää »
Konstantin Kazanski
Konstantin Ivanovitš Kazanski (suomalaisissa lähteissä usein Kasanski; 20. helmikuuta 1867 – ?)Håkon Holmberg: (Keisarillisen) Suomen senaatin talousosaston puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1909–1918: Elämäkerrallinen luettelo, s. 148.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Konstantin Kazanski · Katso lisää »
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »
Mauno Rosendal
Magnus (Mauno) Rosendal (8. syyskuuta 1848 Hämeenkyrö – 21. lokakuuta 1917 Oulu) oli suomalainen kansanedustaja, herännäisjohtaja, kirjailija, poliitikko ja opettaja.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Mauno Rosendal · Katso lisää »
Mihail Borovitinov
Mihail Borovitinov vuonna 1914. Mihail Borovitinov (2. elokuuta 1874 Pietari – k. ei tiedossa) oli venäläinen lakimies, joka toimi toisen sortokauden aikana vuosina 1913–1917 Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli käytännössä pääministerinä niin sanotussa amiraalisenaatissa.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Mihail Borovitinov · Katso lisää »
Mihail Katkov
Mihail Nikiforovitš Katkov (13. marraskuuta 1818 (J: 1. marraskuuta) Moskova – 1. elokuuta (J: 20. heinäkuuta) 1887 Znamenskoje, Moskova) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Mihail Katkov · Katso lisää »
Mihail Stahovitš
Mihail Aleksandrovitš Stahovitš (1861 Orjolin kuvernementti – 1923 Aix-en-Provence, Ranska) oli venäläinen poliitikko, valtakunnanneuvoston jäsen ja runoilija.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Mihail Stahovitš · Katso lisää »
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Ministerivaltiosihteeri · Katso lisää »
Moskovan valtionyliopisto
Moskovan valtionyliopiston päärakennus. Moskovan valtionyliopisto, koko nimeltään M. V. Lomonosovin Moskovan valtionyliopisto on Venäjän vanhin yhtäjaksoisesti toiminut yliopisto.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Moskovan valtionyliopisto · Katso lisää »
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Nikolai II · Katso lisää »
Nikolai Miljutin
Nikolai Miljutin, Ivan Požalostinin piirros vuodelta 1883. Nikolai Aleksejevitš Miljutin (18. kesäkuuta (J: 6. kesäkuuta) 1818 Moskova – 7. helmikuuta (J: 26. tammikuuta) 1872 Moskova) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Nikolai Miljutin · Katso lisää »
Nuorsuomalainen Puolue
Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Nuorsuomalainen Puolue · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Osmo Jussila
Osmo Tapio Jussila (14. maaliskuuta 1938 Haukipudas – 15. maaliskuuta 2019 Espoo) oli suomalainen poliittisen historian tutkija, joka erikoistui Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin ja Suomen autonomian ajan historiaan, erityisesti hallintohistoriaan.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Osmo Jussila · Katso lisää »
Otto Donner (kielitieteilijä)
Walter Runeberg, Otto Donnerin rintakuva Otto Donner Otto Donner (15. joulukuuta 1835 Kokkola – 17. syyskuuta 1909 Helsinki) oli Helsingin yliopiston sanskritin ja vertailevan kielitieteen professori, kansallisten tieteiden organisaattori sekä kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö (nyk. opetusministeriä vastaava tehtävä), valtiopäivämies ja senaattori Mechelinin senaatissa.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Otto Donner (kielitieteilijä) · Katso lisää »
Pavel Miljukov
Pavel Nikolajevitš Miljukov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1859 Moskova, Venäjä – 31. maaliskuuta 1943 Ranska) oli tunnustettu historioitsija ja venäläinen valtiomies.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Pavel Miljukov · Katso lisää »
Päivälehti
Päivälehden etusivu 15. huhtikuuta 1904. Päivälehti oli vuosina 1889–1904 Helsingissä ilmestynyt sanomalehti.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Päivälehti · Katso lisää »
Perustuslaillisdemokraattinen puolue
Pavel Nikolajevitš Miljukov Perustuslaillisdemokraattinen puolue, lyh.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Perustuslaillisdemokraattinen puolue · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pietarin kuvernementti
Pietarin kuvernementti (myös lääni), vuodesta 1914 virallisesti Petrogradin kuvernementti (Петрогра́дская губе́рния, Petrogradskaja gubernija), vuodesta 1924 Leningradin kuvernementti (Ленингра́дская губе́рния, Leningradskaja gubernija) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1710–1927.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Pietarin kuvernementti · Katso lisää »
Pjotr Stolypin
Pjotr Arkadjevitš Stolypin (14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta – 18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Pjotr Stolypin · Katso lisää »
Revolveri
Colt Army Model 1860 -revolveri, kaliiperi.44. Yksitoiminen käsin ladattava mustaruutirevolveri. Revolveri on lyhyt käsituliase, jossa makasiinina toimii pyörivä (.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Revolveri · Katso lisää »
Riihimäki–Pietari-rata
Riihimäki–Pietari-radan loppupäässä oleva Suomen asema Pietarissa, Venäjällä. Riihimäki–Pietari-rata, jota kutsutaan usein lyhyesti nimellä Pietarin rata, on Riihimäeltä Lahden, Kouvolan ja Viipurin kautta Pietariin kulkeva rautatie.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Riihimäki–Pietari-rata · Katso lisää »
Robert Hermanson
Robert Hermanson. Robert Fredrik Hermanson (2. helmikuuta 1846 Oulu – 10. joulukuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Robert Hermanson · Katso lisää »
Ruotsalainen puolue
Ruotsalainen puolue oli vuosina 1870–1906 toiminut suomalainen puolue, jonka tarkoitus oli suomalaisuusliikkeen vastustaminen.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Ruotsalainen puolue · Katso lisää »
Santeri Ivalo
Santeri Ivalo (vuoteen 1907 Herman Alexander Ingman, 9. kesäkuuta 1866 Sodankylä – 25. tammikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja historiantutkija.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Santeri Ivalo · Katso lisää »
Senaatin oikeusosasto
Kuvassa Mechelinin senaatti ensimmäisessä istunnossaan 1905. Suomen senaatin oikeusosasto (vuoteen 1816 hallituskonseljin oikeusosasto) oli vuosina 1809–1918 Suomen ylin oikeusaste.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Senaatin oikeusosasto · Katso lisää »
Setälän senaatti
Setälän senaatti oli viimeinen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Setälän senaatti · Katso lisää »
Slavofilia
Aleksei Homjakov: Omakuva, 1842. Slavofilia tai slavofiilit oli Venäjän 1800-luvun älymystön aatesuuntaus, joka korosti slaavilaisuuden merkitystä.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Slavofilia · Katso lisää »
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Sortovuodet · Katso lisää »
Sotilasmiljoonat
Sotilasmiljoonat olivat Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikunnalle vuosina 1902–1916 maksama korvaus siitä, ettei suomalaisia kutsuntalakkojen jälkeen enää yritetty saada asevelvollisiksi Venäjän keisarikunnan armeijaan.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Sotilasmiljoonat · Katso lisää »
SS John Grafton
''SS John Grafton'', joka ajoi 1905 aselastissa karille Orrskärin luona. SS John Grafton toi 1905 Suomeen aselastin, josta osa purettiin Kemin edustalla olevalle Möylyn saarelle.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja SS John Grafton · Katso lisää »
Suomen aktiivinen vastustuspuolue
Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue oli sortokauden aikana vuosina 1904–1908 Suomessa toiminut puolue joka vastusti venäläistämispolitiikkaa ja kannatti Suomen itsenäistymistä Venäjästä tarvittaessa väkivaltaisinkin keinoin.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Suomen aktiivinen vastustuspuolue · Katso lisää »
Suomen historia
ImageSize.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Suomen historia · Katso lisää »
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Suomen Keskusta · Katso lisää »
Suomen markka
Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Suomen markka · Katso lisää »
Suomen rautatiesilta
Suomen rautatiesilta Suomen rautatiesilta Suomen rautatiesilta on Nevan ylittävä rautatiesilta Pietarissa.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Suomen rautatiesilta · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomenlinna
Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Suomenlinna · Katso lisää »
Suuri venäläistämisohjelma
”Suuri venäläistämisohjelma” tai ”suuri venäläistyttämisohjelma” oli toisen sortokauden aikana vuosina 1912–1914 laadittu Suomen suuriruhtinaskuntaa koskenut lainsäädäntöohjelma, joka olisi toteutuessaan asettanut Suomen entistä tiukemmin Venäjän hallituksen valvontaan ja merkittävästi kaventanut sen autonomiaa.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Suuri venäläistämisohjelma · Katso lisää »
Sveitsi
Sveitsi (retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Sveitsi · Katso lisää »
Theodor Homén
Viktor Theodor Homén (3. heinäkuuta 1858 Pieksämäki – 10. huhtikuuta 1923 Helsinki) oli suomalainen sovelletun fysiikan professori ja kansanedustaja.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Theodor Homén · Katso lisää »
Tokoin senaatti
alt.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Tokoin senaatti · Katso lisää »
Uusi Suometar
Uusi Suometar oli Suomessa autonomian ajan loppupuolella ilmestynyt valtakunnallinen sanomalehti, jonka johtavat fennomaanit perustivat ajamaan suomalaisuusliikkeen poliittisia ja kulttuurisia tavoitteita.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Uusi Suometar · Katso lisää »
Valtakunnanlainsäädäntö
Valtakunnanlainsäädäntö tarkoittaa koko liittovaltiota koskevaa lainsäädäntöä erotuksena osavaltioiden lainsäädännölle.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Valtakunnanlainsäädäntö · Katso lisää »
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Valtalaki · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän keisarillinen armeija
Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Venäjän keisarillinen armeija · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Venäjän–Japanin sota
Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Venäjän–Japanin sota · Katso lisää »
Vetterli M 1869
Vetterli M 1869 Vetterli M 1869 on sveitsiläisen Friedrich Vetterlin suunnittelema putkimakasiinilla varustettu jalkaväkikivääri.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Vetterli M 1869 · Katso lisää »
Viipurin lääni
Viipurin lääni on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Viipurin lääni · Katso lisää »
Viljo Rasila
Viljo Fridolf Rasila (22. tammikuuta 1926 Ypäjä – 30. heinäkuuta 2023 Tampere) oli suomalainen historioitsija.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Viljo Rasila · Katso lisää »
Vladimir Kokovtsov
Vladimir Nikolajevitš Kokovtsov (18. huhtikuuta (J: 6. huhtikuuta) 1852 Gorna-Pokrovskoje, Novgorodin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 29. tammikuuta 1943 Pariisi, Ranska) Boris Jeltsinin presidentin kirjasto.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Vladimir Kokovtsov · Katso lisää »
Vladimir Puriškevitš
Vladimir Puriškevitš Vladimir Mitrofanovitš Puriškevitš (12. elokuuta 1870 Kišinjov – helmikuu 1920 Novorossijsk, Venäjä) oli venäläinen poliitikko ja Venäjän toisen, kolmannen ja neljännen valtakunnanduuman jäsen Bessarabian kuvernementista ennen vallankumousta.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Vladimir Puriškevitš · Katso lisää »
Voimaliitto
Voimaliitto oli eräänlainen Venäjän sortovuosina toiminut suomalainen vastarintaliike, joka perustettiin Suomen Aktiivisen Vastustuspuolueen taistelujärjestöksi.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Voimaliitto · Katso lisää »
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä eli laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys (AsK 45/1910) oli Venäjän keisarikunnan duuman säätämä laki, jolla määriteltiin, mitkä asiat kuuluvat Suomen paikalliseen lainsäädäntöön ja mitkä voitiin luokitella yleisvaltakunnallisen lainsäädännön kysymyksiksi.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä · Katso lisää »
Yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuuslaki oli 14. toukokuuta 1912 Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan tullut laki, jonka mukaan Venäjän alamaisilla jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on. Laki oli säädetty yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, niin että Venäjän valtakunnanneuvosto ja duuma hyväksyivät sen, mutta Suomen eduskuntaan ei lakia tuotu käsiteltäväksi.
Uusi!!: Toinen sortokausi ja Yhdenvertaisuuslaki · Katso lisää »
