Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
105 suhteet: Alaska, Aleksanteri I (täsmennyssivu), Aleksanteri I:n rintakuva, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Aleksanterin palatsi, Aleksanterinkatu (Helsinki), Aleksanterinkatu (Lahti), Aleksanterinkatu (Oulu), Aleksanterinkatu (Tampere), Aleksanterinsaari, Aleksei Araktšejev, Austerlitzin taistelu, Baku, Bessarabia, Bosporinsalmi, Dardanellit, Dekabristikapina, Elisabet Aleksejevna, Erakko, Erioikeus, Espanja, Eteläinen jäämeri, Fabian Gottlieb von Bellingshausen, Fjodor Kusmitš, Fredrik Vilhelm III, Friedlandin taistelu, Grande Armée, Hatsinan palatsi, Helsingin yliopistomuseo, Hypoteesi, Italia, Itävallan keisarikunta, Ivan Martos, Jean-Jacques Rousseau, Jekaterina Pavlovna Romanova, Juliaaninen kalenteri, Julkisivu, Kansalliskirjasto (Suomi), Katariina Suuri, Katariinan palatsi, Kollegio, Kongressi-Puola, Konstantin Pavlovitš Romanov, Kristillinen mystiikka, Legenda, Maaorjuus, Mannermaasulkemus, Maria Fjodorovna, Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea), ..., Marija Naryškina, Mihail Speranski, Montesquieu, Moskova, Mystiikka, Napoleon I, Napoleonin sodat, Napoleonin sotaretki Venäjälle, Neliliitto (1815), Neva (joki), Nikolai I, Nikolai Karamzin, Osmanien valtakunta, Paavali I, Palsamointi, Pariisi, Perm, Persia, Pietari (kaupunki), Pietari III (Venäjä), Pietari Suuri, Porvoon tuomiokirkko, Porvoon valtiopäivät, Preussi, Preussin kuningaskunta, Pyhä allianssi, Ranskan suuri vallankumous, Romanov (hallitsijasuku), Romantiikka, Ruotsi, Salainen poliisi, Säätytalo, Siperiaan karkottaminen, Suomen sota, Suomen suuriruhtinas, Taganrog, Talvipalatsi, Tilsitin sopimus, Uspenskin katedraali (Moskova), Valistus, Vapaamuurarit, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän ortodoksinen kirkko, Venäjän valtakunnanneuvosto, Walter Runeberg, Wienin kongressi, Yhdistynyt kuningaskunta, 1. joulukuuta, 12. joulukuuta, 1777, 1801, 1825, 19. marraskuuta, 23. joulukuuta. Laajenna indeksi (55 lisää) »
Alaska
Alaska (amerikkalaisittain) on Yhdysvaltain pohjoisin ja pinta-alaltaan suurin osavaltio.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Alaska · Katso lisää »
Aleksanteri I (täsmennyssivu)
Aleksanteri I on ollut useamman kuin yhden hallitsijan nimi.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Aleksanteri I (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Aleksanteri I:n rintakuva
Aleksanteri I:n rintakuva oli vuosina 1957–2013 Kansalliskirjaston pihalla. Aleksanteri I:n rintakuva on Helsingin yliopiston päärakennuksen sisäpihalla sijaitseva venäläisen kuvanveistäjän Ivan Martosin tekemä Venäjän keisari Aleksanteri I:n pronssinen rintakuva.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Aleksanteri I:n rintakuva · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanteri III (Venäjä)
Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanterin palatsi
Aleksanterin palatsi (vuoteen 1843 asti Uusi palatsi (ven. Новый дворец, Novij dvoretsMedvedeva, Nadežda: Александровский дворец в Царском селе. Работы по сохранению или вандализм? (Alexander Palace in Tsarskoje Selo. Conservation work or vandalism? City protection Petersburg) 10.4.2018.) on palladiolaista uusklassista arkkitehtuuria edustava keisarillinen palatsi Tsarskoje Selossa (nyk. Puškin). Sen suunnitteli arkkitehti Giacomo Quarenghi vuosina 1792–1796 keisarinna Katariina Suuren käskystä pojanpoikansa, suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitšin (tuleva keisari Aleksanteri I) ja suuriruhtinatar Elisabet Aleksejevnan avioitumisen kunniaksi.Plaude, V. F.: tzar.ru Rakennustyöt suoritettiin hoviarkkitehti Ilja Vasiljevitš Nejolovin (1745-1793) ja arkkitehti Pjotr Vasiljevitš Nejolovin (1749-1846) valvonnassa Giacomo Quarenghin suunnitelmien mukaan. Petrov, A. N. & Petrova, E. N. & Raskin, A. G. & Arhipov, N. I. & Krašeninnikov, A. F. & Kremševskaja, N. D.: Monuments of architecture of the city of Puskin. Alexander Palace. Monuments of architecture of the suburbs of Leningrad / Toim. Vasiljeva, M. E. Strojizdat, Leningrad 1985 Veljesten isä Vasili Ivanovitš Nejolov (1722-1782) oli ensimmäinen venäläissyntyiinen arkkitehti, ja oli myös Tsarskojen Selon palatsialueen arkkitehti sekä maisemapuistojen suunnittelun uranuurtaja Venäjällä. Aleksanterin puistossa sijaitseva palatsi on pitkänomainen, symmetrisen U-kirjaimen muotoinen kaksikerroksinen rakennus, jonka sivuilla ovat kaksikerroksiset siipirakennukset. Pohjoisen pääjulkisivun keskellä kaksi riviä korinttilaisia pylväitä muodostavat läpikuljettavan pylväikön. Aleksanterin puiston muotopuutarhan puolelta rakennuksen julkisivu on suunniteltu puolipyöreäksi, ja sitä peittää puolipallomainen kupoli. Leskikeisarinna Aleksandra Fjodorovna vietti viimeiset vuotensa Aleksanterin palatsissa, jossa hän kuoli vuonna 1860. 1900-luvun alussa keisari Nikolai II:n aikana Aleksanterin palatsista tuli keisarillisen perheen pääasiallinen asunto ja hovielämän keskus: siellä otettiin vastaan suurlähettiläitä ja vietettiin Romanovien dynastian 300-vuotispäivää ja Tsarskoje Selon 200-vuotispäivää.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Aleksanterin palatsi · Katso lisää »
Aleksanterinkatu (Helsinki)
Aleksanterinkatu (lempinimeltään Aleksi) on katu Kluuvin ja Kruununhaan kaupunginosissa Helsingin keskustassa.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Aleksanterinkatu (Helsinki) · Katso lisää »
Aleksanterinkatu (Lahti)
Aleksanterinkatu vuonna 2007. Aleksanterinkatu on Lahden pääkatu.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Aleksanterinkatu (Lahti) · Katso lisää »
Aleksanterinkatu (Oulu)
Aleksanterinkatua Vanhatullin kohdalla. Kuvassa muun muassa Scandic-hotelli ja Finnkino Plaza. Aleksanterinkatu on yksi Oulun keskusta-alueen pääkaduista.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Aleksanterinkatu (Oulu) · Katso lisää »
Aleksanterinkatu (Tampere)
oikea Aleksanterinkatu on Tampereella Kyttälän kaupunginosassa sijaitseva pohjois–etelä-suuntainen katu, joka on yksi Hämeenkadun, Tampereen pääkadun, poikkikaduista.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Aleksanterinkatu (Tampere) · Katso lisää »
Aleksanterinsaari
Aleksanterinsaari on suuri saari Etelämantereen rannikolla.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Aleksanterinsaari · Katso lisää »
Aleksei Araktšejev
Araktšejev-suvun kreivillinen vaakuna. Araktšejevin rakennuttama Gruzinon kartanon päärakennus 1900-luvun alussa. Tuhoutui toisessa maailmansodassa. Aleksei Andrejevitš Araktšejev (4. lokakuuta (J: 23. syyskuuta) 1769 Novgorodin kuvernementti – 3. toukokuuta (J: 21. toukokuuta) 1834 Gruzino) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Aleksei Araktšejev · Katso lisää »
Austerlitzin taistelu
Austerlitzin taistelu (2. joulukuuta 1805/11 Frimaire An XIV FRC), joka tunnetaan myös nimellä Kolmen keisarin taistelu, oli yksi tärkeimmistä ja ratkaisevimmista Napoleonin sotien taisteluista.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Austerlitzin taistelu · Katso lisää »
Baku
Baku on Azerbaidžanin pääkaupunki.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Baku · Katso lisää »
Bessarabia
Bessarabian sijainti Bessarabia on muinainen maakunta Itä-Euroopassa, joka käsittää suurimman osan nykyisestä Moldovasta ja osan Ukrainasta.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Bessarabia · Katso lisää »
Bosporinsalmi
Bosporinsalmi on Istanbulissa Turkissa sijaitseva kapea salmi, joka erottaa Euroopan ja Aasian maanosat.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Bosporinsalmi · Katso lisää »
Dardanellit
Dardanellien kartta Bosporinsalmeen (pun.). Dardanellit tai Dardanellien salmi, antiikin Hellespontos, on kapea salmi Luoteis-Turkissa.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Dardanellit · Katso lisää »
Dekabristikapina
Dekabristikapina on jälkimaailman antama nimitys Pietarissa ja Venäjän keisarikunnan eteläosissa 14.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Dekabristikapina · Katso lisää »
Elisabet Aleksejevna
Elisabet Aleksejevna (ven. Елизавета Алексеевна), syntyjään Louise Marie Auguste Prinzessin von Baden, Badenin prinsessa (24. tammikuuta 1779 Karlsruhe, Baden – 16. toukokuuta (J: 4. toukokuuta) 1826 Beljov, Tulan kuvernementti, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna, Suomen suuriruhtinatar ja Venäjän keisarin, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I:n puoliso.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Elisabet Aleksejevna · Katso lisää »
Erakko
Hieronymus, joka eli erakkona lähellä Betlehemiä, kirjoittamassa Caravaggion maalauksessa. Erakko on yhteiskunnasta syrjään vetäytynyt ihminen.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Erakko · Katso lisää »
Erioikeus
356x356pxErioikeus eli privilegio on jollekin yhteisölle tai yksityiselle myönnetty etuus, jota ei ole muilla.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Erioikeus · Katso lisää »
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Espanja · Katso lisää »
Eteläinen jäämeri
Eteläinen jäämeri 60. eteläisen leveyspiirin rajaamana. Eteläinen jäämeri tai Eteläinen valtameri on Etelämannerta ympäröivä valtameri.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Eteläinen jäämeri · Katso lisää »
Fabian Gottlieb von Bellingshausen
Fabian Gottlieb von Bellingshausen Fabian Gottlieb von Bellingshausen (myös, Faddei Faddejevitš Bellingsgauzen; 20. syyskuuta (J: 9.9.) 1778 Saarenmaa – 25. tammikuuta (J: 13.1.) 1852 Kronstadt) oli venäläinen tutkimusmatkailija.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Fabian Gottlieb von Bellingshausen · Katso lisää »
Fjodor Kusmitš
Fjodor Kusmitš Fjodor Kusmitš (Kužmin, myös Fjodor Tomskilainen, k. 1864) oli venäläinen ortodoksisen kirkon ohjaajavanhus, joka on julistettu autuaaksi vuonna 1984.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Fjodor Kusmitš · Katso lisää »
Fredrik Vilhelm III
Fredrik Vilhelm III (3. elokuuta 1770 Potsdam – 7. kesäkuuta 1840 Berliini) oli Preussin kuningas vuodesta 1797 kuolemaansa saakka.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Fredrik Vilhelm III · Katso lisää »
Friedlandin taistelu
Friedlandin taistelu oli Napoleonin johtaman Ranskan armeijan ja Venäjän keisarillisen armeijan 14.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Friedlandin taistelu · Katso lisää »
Grande Armée
Grande Armée Venäjän sotaretkellä 1812. Grande Armée eli Suuri armeija syntyi, kun Napoleon I uudelleennimesi Britteinsaarten valloitukseen tarkoitetun armeijan ja siirsi sen Ranskan itäosaan aloittaakseen sodan vuonna 1805 Itävaltaa ja Venäjää vastaan.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Grande Armée · Katso lisää »
Hatsinan palatsi
Hatsinan palatsi, etelänpuoleinen julkisivu Hatsinan palatsi (ven. Большой Гатчинский дворец) on 1700-luvulta peräisin oleva entinen keisarillinen palatsi Hatsinassa, Leningradin alueella, Venäjällä.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Hatsinan palatsi · Katso lisää »
Helsingin yliopistomuseo
Helsingin yliopistomuseo on Helsingin yliopiston ylläpitämä museo Helsingissä.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Helsingin yliopistomuseo · Katso lisää »
Hypoteesi
Hypoteesi (’olettamus; neuvo; puheenaihe’) on ehdotettu selitys ilmiölle.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Hypoteesi · Katso lisää »
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Italia · Katso lisää »
Itävallan keisarikunta
Itävallan keisarikunta (aikalaisittain Kaiserthum Oesterreich) oli 11. elokuuta 1804 – 8. kesäkuuta 1867 nykyisessä Itävallassa ja sen nykyisissä naapurivaltioissa toiminut Habsburgien suvun hallitsema valtio.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Itävallan keisarikunta · Katso lisää »
Ivan Martos
Monumentti Mininille ja Požarskille. Ivan Petrovitš Martos, (1754 lähellä Pultavaa – 17. huhtikuuta (J: 5. huhtikuuta) 1835 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläis-ukrainalainen kuvanveistäjä ja taiteen opettaja, joka oli herättämässä Venäjällä kiinnostusta uusklassistiseen kuvanveistoon.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Ivan Martos · Katso lisää »
Jean-Jacques Rousseau
Jean-Jacques Rousseau (28. kesäkuuta 1712 Geneve, Geneven tasavalta – 2. heinäkuuta 1778 Ermenonville, Ranskan kuningaskunta) oli geneveläis-ranskalainen filosofi, kirjailija ja säveltäjä.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Jean-Jacques Rousseau · Katso lisää »
Jekaterina Pavlovna Romanova
Württembergin kuningatar Katariina, Johann Friedrich August Tischbein Jekaterina (Katariina) Pavlovna Romanova (ven. Екатерина Павловна); (21. toukokuuta 1788, Katariinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 9. tammikuuta 1819, Stuttgart, Württembergin kuningaskunta) oli venäläinen suuriruhtinatar, Oldenburgin herttuatar 1809–1812 ja Württembergin kuningatar Katariina vuosina 1816–1819.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Jekaterina Pavlovna Romanova · Katso lisää »
Juliaaninen kalenteri
Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »
Julkisivu
Julkisivu on rakennuksen ulkopinta, jonka muodostavat yleensä ulkoseinät.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Julkisivu · Katso lisää »
Kansalliskirjasto (Suomi)
Kansalliskirjasto (ruots. Nationalbiblioteket), aiemmin Helsingin yliopiston kirjasto, on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Kansalliskirjasto (Suomi) · Katso lisää »
Katariina Suuri
Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Katariina Suuri · Katso lisää »
Katariinan palatsi
Katariinan palatsi (myös Suuri Katariinan palatsi) on Puškinin esikaupunkialueella, noin 25 km Pietarista kaakkoon, entisessä Tsarskoje Selossa eli Tsaarin kylässä sijaitseva venäläis-italialaista barokkityyliä edustava palatsi.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Katariinan palatsi · Katso lisää »
Kollegio
Kollegio (virkakunta) tarkoittaa yleisessä merkityksessä kollegista virastoa tai muuta monijäsenistä toimielintä, kollegisen viraston virkakuntaa tai viraston istuntoa.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Kollegio · Katso lisää »
Kongressi-Puola
Puolan kuningaskunta, epävirallisesti Kongressi-Puola, oli Wienin kongressissa vuonna 1815 Napoleonin sotien päätteeksi perustettu Venäjän keisarin alainen epäitsenäinen valtiomuodostelma vuosina 1814–1915.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Kongressi-Puola · Katso lisää »
Konstantin Pavlovitš Romanov
Konstantin Pavlovitš Romanov (8. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1779 Tsarskoje Selo – 27. kesäkuuta (J: 15. kesäkuuta) 1831 Vitebsk) oli venäläinen suuriruhtinas ja keisari Paavali I:n poika.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Konstantin Pavlovitš Romanov · Katso lisää »
Kristillinen mystiikka
Pyhä Teresa Avilalainen. Kristillinen mystiikka on kirkoissa, luostareissa, seurakunnissa tai itsenäisesti harjoitettua uskonnollista toimintaa, jossa henkilö pyrkii suoraan yhteyteen Jumalan kanssa.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Kristillinen mystiikka · Katso lisää »
Legenda
Legenda (latinan sanasta legenda ’luettava’) on eri yhteyksissä käytettävä ja eri asioita tarkoittava ilmaisu.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Legenda · Katso lisää »
Maaorjuus
Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa Horace de Viel-Castelin kokoelmasta. Maaorjuus on nimitys myöhäisantiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa vallinneelle yhteiskunnallisen järjestelmälle, jossa maata viljelevä väestö ei ollut itsenäinen.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Maaorjuus · Katso lisää »
Mannermaasulkemus
Mannermaasulkemus eli kontinentaalijärjestelmäOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 1330 oli Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kohdistunut kauppasaarto, jonka Ranskan keisari Napoleon I julisti marraskuussa 1806.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Mannermaasulkemus · Katso lisää »
Maria Fjodorovna
Tanskan prinsessa Dagmar vuonna 1864 (väritetty valokuva) Maria Fjodorovna, syntyjään Tanskan prinsessa Dagmar (Marie Sophie Frederikke Dagmar),; (26. marraskuuta 1847 Kööpenhamina, Tanskan kuningaskunta – 13. lokakuuta 1928 Klampenborg, Tanskan kuningaskunta) oli keisari Aleksanteri III:n puoliso ja Suomen suuriruhtinatar, sittemmin leskikeisarinna ja Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n äiti.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Maria Fjodorovna · Katso lisää »
Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea)
Maria Fjodorovna, alunp. prinsessa Sofia Dorotea Augusta Luise von Württemberg (25. lokakuuta 1759 Stettin Preussin kuningaskunta – 5. marraskuuta 1828 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari Paavali I:n toinen puoliso, keisari Aleksanteri I:n ja keisari Nikolai I:n äiti.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea) · Katso lisää »
Marija Naryškina
Marija Naryškina 1800-luvulla tehdyssä maalauksessa. Marija Antonovna Naryškina, alun perin ruhtinatar Maria Czetwertyńska-Światopełk, (2. helmikuuta 1779 Varsova – 6. syyskuuta 1854 Starnberginjärvi, Baijerin kuningaskunta) oli puolalainen ruhtinatar, joka tuli tunnetuksi Katariina II Suuren hovinaisena ja keisari Aleksanteri I:n rakastajattarena.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Marija Naryškina · Katso lisää »
Mihail Speranski
Mihail Speranski, Helsingin yliopistoa varten vuonna 1850 teetetty kopio George Dawen maalaamasta muotokuvasta, taustalla Helsinki. Mihail Mihailovitš Speranski (12. tammikuuta (J: 1. tammikuuta) 1772 Tšerkutino, Vladimirin kuvernementti – 23. helmikuuta (J: 11. helmikuuta) 1839 Pietari) oli venäläinen kreivi ja valtiosihteeri, joka toimi keisari Aleksanteri I:n uudistusmielisenä neuvonantajana.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Mihail Speranski · Katso lisää »
Montesquieu
Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni (18. tammikuuta 1689 La Brède, lähellä Bordeaux’ta, Ranskan kuningaskunta – 10. helmikuuta 1755 Pariisi, Ranskan kuningaskunta) oli kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Montesquieu · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Moskova · Katso lisää »
Mystiikka
Maria Magdaleenaa esittävä teos 1600-luvulta. Mystiikka (kreikan sanasta μυω, muo, ’vaikeneminen’) on jumaluuden välittömään yhteyteen pyrkivä uskonnollisen elämän muoto.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Mystiikka · Katso lisää »
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Napoleon I · Katso lisää »
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Napoleonin sodat · Katso lisää »
Napoleonin sotaretki Venäjälle
Adolph Northenin maalaus Napoleonin vetäytymisestä Moskovasta. Illarion Prjanišnikovin maalaus ''Vuonna 1812'' vetäytyvistä ranskalaisista vuodelta 1874. Napoleonin sotaretki Venäjälle oli Ranskan keisarikunnan sotaretki Venäjän keisarikuntaa vastaan vuonna 1812.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Napoleonin sotaretki Venäjälle · Katso lisää »
Neliliitto (1815)
Neliliitto oli Britannian, Itävallan, Venäjän ja Preussin Napoleonin sotien jälkeen vuonna 1815 solmima liitto.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Neliliitto (1815) · Katso lisää »
Neva (joki)
Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Neva (joki) · Katso lisää »
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Nikolai I · Katso lisää »
Nikolai Karamzin
Nikolai Mihailovitš Karamzin, Aleksei Venezianov 1828, Puškinin taidemuseo Moskova Nikolai Mihailovitš Karamzin (12. joulukuuta (J: 1. joulukuuta) 1766 Mihailovsk, Simbirskin kuvernementti – 3. kesäkuuta (J: 22. toukokuuta) 1826 Pietari) oli venäläinen kirjailija, kielitieteilijä, toimittaja, kielenkääntäjä ja historioitsija.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Nikolai Karamzin · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Paavali I
Paavali I, Pavel Petrovitš Romanov (ven. Па́вел I Петро́вич); (1. lokakuuta (J: 20. syyskuuta) 1754 keisarinna Elisabetin kesäpalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 23. maaliskuuta (J: 12. maaliskuuta) 1801 Mikaelinlinna, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarikunnan keisari vuosina 1796–1801.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Paavali I · Katso lisää »
Palsamointi
Palsamointi eli balsamointi on menetelmä ihmisruumiin tilapäiseen suojaamiseen mädäntymistä vastaan.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Palsamointi · Katso lisää »
Pariisi
Pariisi (.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Pariisi · Katso lisää »
Perm
Perm on kaupunki Kamajoen varrella Uralvuoriston länsirinteellä Permin aluepiirissä Venäjällä itäisimmässä Euroopassa.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Perm · Katso lisää »
Persia
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Persia · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pietari III (Venäjä)
Pietari III, Aleksei Petrovits Antropov 1753 Pietari III (21. helmikuuta (J: 10. helmikuuta) 1728 Kiel, Holstein-Gottorp – 17. heinäkuuta (J: 6. heinäkuuta) 1762 Ropsunhovi, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari tammikuusta heinäkuuhun 1762 ja sitä ennen Holstein-Gottorpin herttua nimellä Karl Peter Ulrich vuosina 1739–1762.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Pietari III (Venäjä) · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Porvoon tuomiokirkko
Porvoon tuomiokirkko on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunnan tuomiokirkko, joka edustaa tyyliltään 1400-luvun myöhäisgotiikkaa.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Porvoon tuomiokirkko · Katso lisää »
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Preussi · Katso lisää »
Preussin kuningaskunta
Preussin kuningaskunta oli 18. tammikuuta 1701 Brandenburgin markkreivikunnasta ja Preussin herttuakunnasta muodostunut kuningaskunta, josta tuli vuonna 1867 Pohjois-Saksan liiton ja vuonna 1871 Saksan valtakunnan merkittävin osavaltio.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Preussin kuningaskunta · Katso lisää »
Pyhä allianssi
Venäjän keisarikunta Pyhä allianssi oli Itävallan, Preussin ja Venäjän välinen vuonna 1815 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n aloitteesta solmittu liitto.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Pyhä allianssi · Katso lisää »
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »
Romanov (hallitsijasuku)
Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Romanov (hallitsijasuku) · Katso lisää »
Romantiikka
Caspar David Friedrich, ''Vaeltaja sumumeren yllä'', 1818. Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Romantiikka · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Ruotsi · Katso lisää »
Salainen poliisi
Poliisiministeri Joseph Fouche Salainen poliisi on poliisin elin, jonka tarkoitus on suojella valtiota ja voimassa olevaa valtiomuotoa valtion sisäisiä uhkia vastaan.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Salainen poliisi · Katso lisää »
Säätytalo
Säätytalon porrashalli sekä ''Laki''-veistos Säätytalon porrashalli n. 1900. Säätytalo on rakennus Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla, vastapäätä Suomen Pankkia.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Säätytalo · Katso lisää »
Siperiaan karkottaminen
Venäläisten vuonna 1863 kukistaman Puolan tammikuun kansannousun johdosta karkotettuja puolalaisia pysähtyneenä matkallaan Siperiaan. Aleksander Sochaczewskin maalaus ''Hyvästit Euroopalle''. Siperiaan karkottaminen on Venäjällä jo tsaarinvallan aikana alkanut rangaistuskäytäntö.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Siperiaan karkottaminen · Katso lisää »
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Suomen sota · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinas
Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Suomen suuriruhtinas · Katso lisää »
Taganrog
Taganrog on satamakaupunki Asovanmeren rannalla Rostovin alueella Etelä-Venäjällä.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Taganrog · Katso lisää »
Talvipalatsi
Talvipalatsi Palatsiaukion puolelta. Ilmakuva Talvipalatsista. Talvipalatsi on Pietarissa sijaitseva entinen Venäjän keisarillinen palatsi, joka toimi Romanov-hallitsijasuvun virallisena asuinpaikkana vuosina 1737–1917.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Talvipalatsi · Katso lisää »
Tilsitin sopimus
Tilsitin sopimus oli Ranskan keisari Napoleonin ja Venäjän tsaari Aleksanteri I:n välillä Tilsitissä 7. heinäkuuta 1807 solmittu rauhan- ja liittosopimus.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Tilsitin sopimus · Katso lisää »
Uspenskin katedraali (Moskova)
Uspenskin katedraali vuonna 1856 Uspenskin katedraali (Ylösnousemuksen katedraali) on Moskovan Kremlissä sijaitseva katedraali.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Uspenskin katedraali (Moskova) · Katso lisää »
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Valistus · Katso lisää »
Vapaamuurarit
Suorakulma ja harppi on vapaamuurareiden yleisimmin käyttämä symboli. Vapaamuurarit on yksi maailman vanhimmista, suurimmista ja kansainvälisesti laajimmista miesten yleisuskonnollisista liikkeistä.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Vapaamuurarit · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän ortodoksinen kirkko
Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti on Venäjällä ja sen kulttuuripiirissä vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Venäjän ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Venäjän valtakunnanneuvosto
Ilja Repinin maalaus ''Valtakunnanneuvoston juhlaistunto sen perustamisen satavuotispäivän merkiksi 7. toukokuuta 1901'' (1903). Valtakunnanneuvosto (Gosudarstvennyi sovet) oli Venäjän keisarikunnassa ensin vuosina 1810–1906 keisarin tukena lainvalmistelussa toiminut neuvoa-antava elin, ja vuosina 1906–1917 parlamentin ylempi kamari.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »
Walter Runeberg
Walter Magnus Runeberg (29. joulukuuta 1838 Porvoo – 23. joulukuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä, Fredrika ja J. L. Runebergin poika.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Walter Runeberg · Katso lisää »
Wienin kongressi
Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Wienin kongressi · Katso lisää »
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Aleksanteri I ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »
1. joulukuuta
1.
Uusi!!: Aleksanteri I ja 1. joulukuuta · Katso lisää »
12. joulukuuta
12.
Uusi!!: Aleksanteri I ja 12. joulukuuta · Katso lisää »
1777
Ei kuvausta.
Uusi!!: Aleksanteri I ja 1777 · Katso lisää »
1801
Ei kuvausta.
Uusi!!: Aleksanteri I ja 1801 · Katso lisää »
1825
Ei kuvausta.
Uusi!!: Aleksanteri I ja 1825 · Katso lisää »
19. marraskuuta
19.
Uusi!!: Aleksanteri I ja 19. marraskuuta · Katso lisää »
23. joulukuuta
23.
Uusi!!: Aleksanteri I ja 23. joulukuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aleksanteri I (Venäjä), Venäjän Aleksanteri I.
