Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
125 suhteet: Adrian Nepenin, Af Forsellesin senaatti, Amiraalisenaatti, Anders Henrik Falck, Anders Wirenius, Anjalan liitto, August af Nyborg, August Hjelt, August Nybergh, Axel Gustaf Mellin, Bolševikit, Borovitinovin senaatti, Carl Edvard Gyldenstolpe, Carl Enckell, Carl Erik Mannerheim, Carl Johan Idestam, Constantin Linder, D. W. Åkerman, E. N. Setälä, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1917, Edvard Gustaf af Forselles, Edvard Hjelt, Emil Streng, Erik Tulindberg, Falckin senaatti, Felix Saarikoski, Franz Albert Seyn, Georg Magnus Sprengtporten, Gustaf Hjärne, Hallitusmuoto, Helmikuun vallankumous, Henrik Christian Nordenswan, Hjärnen senaatti, Hjeltin senaatti, Jakob Tengström, Johan Gustaf Sohlman, Johan Mauritz Nordenstam, Johan Philip Palmén, Juho Kusti Paasikivi, Karl Fredrik Rotkirch, Knut von Troil, Korkein hallinto-oikeus, Korkein oikeus (Suomi), Lars Gabriel von Haartman, Lars Sackleen, Leo Mechelin, Linderin senaatti, Lokakuun vallankumous, Luettelo Suomen senaattoreista, ..., Luottamustoimi, Maaliskuun manifesti, Mannerheimin senaatti, Markovin senaatti, Matthias Calonius, Mechelinin senaatti, Michael Barclay de Tolly, Mihail Borovitinov, Ministeri, Ministeriö, Ministerivaltiosihteeri, Nikolai II, Nikolai Nekrasov (poliitikko), Nordenstamin senaatti, Oikeuskansleri, Oktroi, Oskari Tokoi, Otto Reinhold af Schultén, P. E. Svinhufvud, Paasikiven I hallitus, Parlamentarismi, Petter Johan Bladh, Pietari (kaupunki), Porvoon valtiopäivät, Prokuraattori (Suomi), R. A. Wrede, Robert Isidor Örn, Robert Montgomery, Robert Wilhelm de Geer, Saksan keisarikunta, Samuel Fredrik von Born, Samuel Werner von Troil, Senaatin oikeusosasto, Senaatintori, Setälän senaatti, Siviilihallinto, Sortovuodet, Sten Carl Tudeer, Strengin senaatti, Suomen itsenäistyminen, Suomen itsenäisyysjulistus, Suomen kansalaisuus, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen pääministeri, Suomen sisällissota, Suomen sota, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen valtioneuvosto, Svinhufvudin I hallitus, Theodor Cederholm, Tokoin senaatti, Tudeerin senaatti, Tukholma, Turun akatemia, Ulkopolitiikka, Vaasa, Vaasan senaatti, Valkeasaari, Valtalaki, Valtioneuvoston kanslia, Valtioneuvoston linna, Valtionhoitaja, Venäjän keisari, Venäjän väliaikainen hallitus, Virka, Vladimir Markov, Von Bornin senaatti, Von Haartmanin senaatti, Von Troilin senaatti, Ylin oikeusaste, 18. elokuuta, 1809, 1918, 27. marraskuuta. Laajenna indeksi (75 lisää) »
Adrian Nepenin
Adrian Nepenin. Nepeninin hauta (oik.) Helsingin ortodoksisella hautausmaalla. Adrian Ivanovitš Nepenin (2. marraskuuta (J: 21. lokakuuta) 1871 – 17. maaliskuuta (J: 4. maaliskuuta) 1917 Helsinki) oli venäläinen vara-amiraali, joka toimi Venäjän Itämeren-laivaston komentajana ensimmäisessä maailmansodassa vuosina 1916–1917.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Adrian Nepenin · Katso lisää »
Af Forsellesin senaatti
Af Forsellesin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1882–1885.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Af Forsellesin senaatti · Katso lisää »
Amiraalisenaatti
Amiraalisenaatti vuonna 1915. Pöydän päässä vasemmalla Franz Albert Seyn ja oikealla Mihail Borovitinov. Amiraalisenaatti tai sapelisenaatti on Suomen senaatista ja varsinkin sen talousosastosta toisen sortokauden aikana 1909–1917 käytetty nimitys.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Amiraalisenaatti · Katso lisää »
Anders Henrik Falck
Anders Henrik Falck (25. marraskuuta 1772 Kerimäki – 30. marraskuuta 1851 Eura) oli suomalainen tuomari ja senaattori, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli Suomen suuriruhtinaskunnan ”pääministerinä” vuosina 1828–1833 sekä samalla senaatin finanssitoimituskunnan päällikkönä vuosina 1820–1833.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Anders Henrik Falck · Katso lisää »
Anders Wirenius
Anders Wirenius. Anders Wirenius (29. huhtikuuta 1850 Pietari – 29. elokuuta 1919 Hatsina) oli keisarillisessa Venäjän laivastossa palvellut suomalainen vara-amiraali.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Anders Wirenius · Katso lisää »
Anjalan liitto
Ruotsin kuningas Kustaa III Anjalan liitto oli Ruotsin armeijan upseerien Liikkalan nootista alkunsa saanut kapina kuningas Kustaa III:ta vastaan Kustaan sodan aikana.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Anjalan liitto · Katso lisää »
August af Nyborg
Carl August af Nyborg, sukunimi alun perin Alén, adoption jälkeen Nybergh ja aateloituna af Nyborg (19. joulukuuta 1833 Norrköping, Ruotsi – 6. lokakuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen pormestari, hovioikeudenneuvos ja senaattori.
Uusi!!: Suomen senaatti ja August af Nyborg · Katso lisää »
August Hjelt
August Hjelt August Johannes Hjelt (29. kesäkuuta 1862 Tuusula – 12. heinäkuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen tilastotieteilijä, ylijohtaja ja senaattori.
Uusi!!: Suomen senaatti ja August Hjelt · Katso lisää »
August Nybergh
August Nybergh (20. elokuuta 1851 Heinola – 5. joulukuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen juristi, valtiopäivämies, senaattori ja korkeimman oikeuden ensimmäinen presidentti.
Uusi!!: Suomen senaatti ja August Nybergh · Katso lisää »
Axel Gustaf Mellin
Axel Gustaf Mellin, Johan Erik Lindh 1850 Axel Gustaf Mellin (2. heinäkuuta 1775 Hautaan kartano, Akaa – 19. maaliskuuta 1856 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja oikeuslaitoksen virkamies.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Axel Gustaf Mellin · Katso lisää »
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Bolševikit · Katso lisää »
Borovitinovin senaatti
Borovitinovin senaatti vuonna 1915. Pöydän päässä vasemmalla Franz Albert Seyn ja oikealla Mihail Borovitinov. Borovitinovin senaatti oli toinen ns.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Borovitinovin senaatti · Katso lisää »
Carl Edvard Gyldenstolpe
Carl Edvard Gyldenstolpe Carl Edvard Gyldenstolpe (7. elokuuta 1770, Naantalin maalaiskunta – 11. huhtikuuta 1831, Helsinki)Matti Mali (toimittanut): Korkein oikeus 1809–1959, Helsinki 1959, sivut 91–92.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Carl Edvard Gyldenstolpe · Katso lisää »
Carl Enckell
Carl Johan Alexis Enckell (7. kesäkuuta 1876 Pietari – 26. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, upseeri, yritysjohtaja ja diplomaatti.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Carl Enckell · Katso lisää »
Carl Erik Mannerheim
Carl Erik Mannerheim (14. joulukuuta 1759 Säter, Ruotsi – 15. tammikuuta 1837 Turku, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalais-suomalainen Mannerheim-suvun sotilas ja valtiomies.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Carl Erik Mannerheim · Katso lisää »
Carl Johan Idestam
Carl Johan Idman, aateloituna vuodesta 1814 Idestam (18. joulukuuta 1759 Huittinen – 11. marraskuuta 1821 Turku) oli suomalainen senaattori ja Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Carl Johan Idestam · Katso lisää »
Constantin Linder
Constantin Linder (19. syyskuuta 1836 Pohja – 19. syyskuuta 1908 Nurmijärvi) oli suomalainen aatelismies ja tilanomistaja, joka toimi ensimmäisen sortokauden aikana vuosina 1900–1905 senaatin talousosaston varapuheenjohtajana ja 1905 lyhytaikaisesti Suomen ministerivaltiosihteerinä Pietarissa.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Constantin Linder · Katso lisää »
D. W. Åkerman
Daniel Woldemar Åkerman (23. syyskuuta 1843 Raahe – 22. lokakuuta 1919 Taipalsaari) oli suomalainen juristi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Uusi!!: Suomen senaatti ja D. W. Åkerman · Katso lisää »
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Uusi!!: Suomen senaatti ja E. N. Setälä · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Eduskunta · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1917
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Eduskuntavaalit 1917 · Katso lisää »
Edvard Gustaf af Forselles
Edvard Gustaf af Forselles. Edvard Gustaf af Forselles (1. kesäkuuta 1817 Elimäki – 2. lokakuuta 1891 Helsinki) oli suomalainen tykistönkenraali, senaattori ja vapaaherra, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli Suomen suuriruhtinaskunnan ”pääministerinä” vuosina 1882–1885 ja Suomen kenraalikuvernöörin apulaisena vuosina 1885–1891.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Edvard Gustaf af Forselles · Katso lisää »
Edvard Hjelt
Edvard Immanuel Hjelt ''Maisteri Edvard Hjelt, tuleva professori ja valtioneuvos''. Daniel Nyblin, 1878. Museovirasto / Historian kuvakokoelma. Edvard Immanuel Hjelt (28. kesäkuuta 1855 Vihti − 2. heinäkuuta 1921 Bad Mergentheim, Saksa) oli suomalainen kemisti, professori, Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri sekä valtioneuvos.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Edvard Hjelt · Katso lisää »
Emil Streng
Emil Edvard Streng (8. huhtikuuta 1838 Turku – 22. joulukuuta 1911 Helsinki) oli suomalainen oikeusoppinut, hovioikeuden presidentti ja senaattori, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana lyhyen aikaa vuonna 1905.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Emil Streng · Katso lisää »
Erik Tulindberg
Tuntemattoman taiteilijan tekemä varjokuva Tulindbergistä. Erik Eriksson TulindbergValtionrakentaja.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Erik Tulindberg · Katso lisää »
Falckin senaatti
Falckin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1828–1833.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Falckin senaatti · Katso lisää »
Felix Saarikoski
Felix Florentin Saarikoski (vuoteen 1906 Serenius) (21. kesäkuuta 1857 Kuopio – 4. heinäkuuta 1920) oli suomalainen senaattori, valtiopäivämies ja asianajaja.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Felix Saarikoski · Katso lisää »
Franz Albert Seyn
Franz Albert Aleksandrovitš Seyn, (8. elokuuta 1862 Vitebsk, Venäjän keisarikunta – 1918 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi. Hänet syrjäytettiin ja vangittiin välittömästi helmikuun vallankumouksen 1917 jälkeen.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Franz Albert Seyn · Katso lisää »
Georg Magnus Sprengtporten
Sprengtportenin toinen puoliso Varvara Nikolajevna Sprengtporten, o.s. Samytskaja. Georg (Göran) Magnus Sprengtporten (Suomessa usein myös muodossa Yrjö Maunu,, Jegor Maksimovitš Šprengtporten; 16. elokuuta 1740 Porvoon pitäjä – 13. lokakuuta 1819 Pietari, Venäjä) oli suomenruotsalainen sotilas, joka vaikutti Ruotsin ja Venäjän politiikassa.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Georg Magnus Sprengtporten · Katso lisää »
Gustaf Hjärne
Gustaf Hjärne. Gustaf Hjärne (17. syyskuuta 1768 Tukholma, Ruotsi – 26. syyskuuta 1845 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen suomalainen sotilas, maaherra, senaattori ja vapaaherra, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli Suomen suuriruhtinaskunnan ”pääministerinä” vuosina 1833–1841.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Gustaf Hjärne · Katso lisää »
Hallitusmuoto
Hallitusmuoto on itsenäisen valtion yleensä perustuslain säätämisjärjestyksessä annettu laki, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Hallitusmuoto · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »
Henrik Christian Nordenswan
Henrik Christian Nordenswan (22. helmikuuta 1762 Helsinki – 20. joulukuuta 1822 Hämeenlinna) oli suomalainen lääninkamreeri, kamarineuvos, valtiopäivämies ja Suomen senaatin jäsen.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Henrik Christian Nordenswan · Katso lisää »
Hjärnen senaatti
Hjärnen senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1833–1841.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Hjärnen senaatti · Katso lisää »
Hjeltin senaatti
Helsingin yliopiston kanslerin, professori Edvard Hjeltin senaatti oli toinen parlamentaarinen Venäjän keisarikunnan alaisuudessa toiminut Suomen senaatti.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Hjeltin senaatti · Katso lisää »
Jakob Tengström
Jakob Tengström (4. joulukuuta 1755 Kokkola – 26. joulukuuta 1832 Turku) oli Suomen ensimmäinen arkkipiispa.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Jakob Tengström · Katso lisää »
Johan Gustaf Sohlman
Johan Gustaf Sohlman (28. toukokuuta 1837 Parikkala – 22. lokakuuta 1908 Mikkeli) oli suomalainen laki- ja virkamies ja senaattori.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Johan Gustaf Sohlman · Katso lisää »
Johan Mauritz Nordenstam
Johan Mauritz Nordenstam (21. syyskuuta 1802 Tukholma – 8. kesäkuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja Venäjän armeijassa palvellut jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana vuosina 1858–1882, pidempään kuin kukaan toinen.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Johan Mauritz Nordenstam · Katso lisää »
Johan Philip Palmén
Johan Philip (J. Ph.) Palmén (31. lokakuuta 1811 Pori – 30. kesäkuuta 1896 Espoo) oli suomalainen vapaaherra, lainopin professori ja korkea virkamies, joka toimi muun muassa Suomen suuriruhtinaskunnan prokuraattorina vuosina 1871–1877 ja senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana vuosina 1877–1896.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Johan Philip Palmén · Katso lisää »
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »
Karl Fredrik Rotkirch
Karl Fredrik Rotkirch oli vapaaherra ja Vaasan hovioikeuden presidentti.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Karl Fredrik Rotkirch · Katso lisää »
Knut von Troil
Knut von Troil, Thomas Joachim Leglerin maalaama muotokuva. Knut von Troil (4. syyskuuta 1760 Uppsala, Ruotsi – 4. lokakuuta 1825 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalaissyntyinen suomalainen upseeri, virkamies ja vapaaherra.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Knut von Troil · Katso lisää »
Korkein hallinto-oikeus
Fabianinkadulla Helsingissä valmistui 1901. Suomen korkein hallinto-oikeus (lyh. KHO;, lyh. HFD) käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa ja toimii alempien viranomaisten lainsoveltamisen oikeellisuuden valvojana.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Korkein hallinto-oikeus · Katso lisää »
Korkein oikeus (Suomi)
Korkeimman oikeuden logo Korkein oikeus (KKO) on toinen Suomen korkeimman oikeusasteen tuomioistuimista, jonka tärkein tehtävä on ennakkoratkaisujen eli prejudikaattien antaminen.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Korkein oikeus (Suomi) · Katso lisää »
Lars Gabriel von Haartman
Lars Gabriel von Haartman myös suom.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Lars Gabriel von Haartman · Katso lisää »
Lars Sackleen
Kuvernööri Lars Sacklen muotokuva Lars Sackleen (vuoteen 1837 Sacklén; 5. helmikuuta 1788 Vehmaa – 16. maaliskuuta 1870 Helsinki) oli suomalainen senaattori ja korkea virkamies.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Lars Sackleen · Katso lisää »
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Leo Mechelin · Katso lisää »
Linderin senaatti
Linderin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1900–1905.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Linderin senaatti · Katso lisää »
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »
Luettelo Suomen senaattoreista
Tämä on luettelo Suomen senaatin (vuoteen 1816 keisarillinen hallituskonselji) jäseninä vuosina 1809–1918 toimineista henkilöistä, joista alettiin vuodesta 1858 alkaen käyttää nimitystä senaattori.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Luettelo Suomen senaattoreista · Katso lisää »
Luottamustoimi
Luottamustoimi on luotettavalle ja tehtävään sopivaksi katsotulle henkilölle jossakin yhteisössä annettu päätäntävaltaa sisältävä tehtävä, johon usein liittyy julkisuus.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Luottamustoimi · Katso lisää »
Maaliskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Maaliskuun manifesti eli Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi (AsK 20/1917) oli Venäjän väliaikaisen hallituksen antama säädös, joka päätti Suomen suuriruhtinaskunnassa toisen sortokauden.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Maaliskuun manifesti · Katso lisää »
Mannerheimin senaatti
Mannerheimin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1822–1826.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Mannerheimin senaatti · Katso lisää »
Markovin senaatti
Markovin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1909–1913.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Markovin senaatti · Katso lisää »
Matthias Calonius
Matthias Calonius (7. tammikuuta 1738 Saarijärvi – 13. syyskuuta 1817 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja valtiomies.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Matthias Calonius · Katso lisää »
Mechelinin senaatti
Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman. Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J. Grotenfelt, Edvard Hjelt, Leo Mechelin, Onni Schildt, Fredrik Stjernvall, Hugo Lilius, K. E. F. Ignatius, Th. Wegelius, Otto Donner, Kaarlo Castren, August Nybergh. Mechelinin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1905–1908.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Mechelinin senaatti · Katso lisää »
Michael Barclay de Tolly
Michael Andreas Barclay de Tolly (27. joulukuuta (J: 16. joulukuuta) 1761 – 26. toukokuuta (J: 14. toukokuuta) 1818) oli ruhtinas ja Venäjän keisarikunnan sotamarsalkka.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Michael Barclay de Tolly · Katso lisää »
Mihail Borovitinov
Mihail Borovitinov vuonna 1914. Mihail Borovitinov (2. elokuuta 1874 Pietari – k. ei tiedossa) oli venäläinen lakimies, joka toimi toisen sortokauden aikana vuosina 1913–1917 Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli käytännössä pääministerinä niin sanotussa amiraalisenaatissa.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Mihail Borovitinov · Katso lisää »
Ministeri
Ministeri (lyhenne min.) on valtion, alueen tai osavaltion hallituksen (Suomessa valtioneuvoston) jäsen.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Ministeri · Katso lisää »
Ministeriö
Ministeriö on yleisesti valtion hallituksen tietyn hallinnonhaaran osasto.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Ministeriö · Katso lisää »
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Ministerivaltiosihteeri · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Nikolai II · Katso lisää »
Nikolai Nekrasov (poliitikko)
Nikolai Vissarionovitš Nekrasov (1. helmikuuta 1879 Pietari, Venäjän keisarikunta – 7. toukokuuta 1940 Kazan, Neuvostoliitto) oli venäläinen liberaalipoliitikko.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Nikolai Nekrasov (poliitikko) · Katso lisää »
Nordenstamin senaatti
Nordenstamin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1858–1882.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Nordenstamin senaatti · Katso lisää »
Oikeuskansleri
Valtioneuvoston oikeuskansleri (lyhenne OK tai OKA) on viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa virkamiesten ja viranomaisten toimia.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Oikeuskansleri · Katso lisää »
Oktroi
Oktroi eli valtalupa (myöntäminen Otavan iso tietosanakirja, Otava 1963, osa 6, hakusana oktroi. tarkoittaa hallituksen tai viranomaisen myöntämää lupaa tietyn toiminnan (varsinkin kaupallisen) harjoittamiseen. Luvan voi saada yksityinen ihminen, yhteisö tai yhdyskunta. Suomessa nimitystä käytettiin Venäjän vallan aikana määräyksestä, jonka nojalla senaatin jäsenet saivat toimia tehtävissään. Tällainen valtuutus eli virkamääräys annettiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.Iso tietosanakirja, Otava 1935, osa 9, hakusana oktroi. Ranskassa oktroi oli historiallinen kunnallinen kaupunkitulli, jota kannettiin kunnan asukkaiden kulutettaviksi tuoduista tavaroista. Oktroitu valtiosääntö tarkoittaa sellaista säännöstöä, jonka nojalla valtionpäämies luovuttaa osan hänelle kuuluvasta vallasta kansalle tai eduskunnalle. Valtionpäämies saattaa siis valtiosäännön voimaan yksipuolisesti ilman, että kansanedustuslaitos voisi siihen vaikuttaa. Tällaisia valtiosääntöjä oli käytössä 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla siirryttäessä itsevaltiudesta (absolutismista) perustuslailliseen valtioon.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Oktroi · Katso lisää »
Oskari Tokoi
Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi; 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Oskari Tokoi · Katso lisää »
Otto Reinhold af Schultén
Otto Reinhold af Schultén. Otto Reinhold af Schultén (1. joulukuuta 1798 Solna, Ruotsi – 8. marraskuuta 1884 Helsinki) oli suomalainen senaattori, valtiopäivämies, todellinen valtioneuvos ja Viipurin hovioikeuden presidentti.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Otto Reinhold af Schultén · Katso lisää »
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Uusi!!: Suomen senaatti ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »
Paasikiven I hallitus
Paasikiven senaatti eli Paasikiven I hallitus oli Suomen tasavallan toinen senaatti eli hallitus.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Paasikiven I hallitus · Katso lisää »
Parlamentarismi
Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Parlamentarismi · Katso lisää »
Petter Johan Bladh
Peter (Petter, Pehr) Johan Bladh (3. joulukuuta 1746 Vaasa – 1. maaliskuuta 1816 Närpiö) oli suomalainen liike- ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Petter Johan Bladh · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »
Prokuraattori (Suomi)
Prokuraattori oli autonomian ajan Suomessa ylimmästä lainvalvonnasta ja viranomaisten toimien lainmukaisuudesta vastannut virkamies, joka toimi senaatin yhteydessä.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Prokuraattori (Suomi) · Katso lisää »
R. A. Wrede
R. A. Wrede kuvattuna 1905–1910 Rabbe Axel (R. A.) Wrede af ElimäFinlands ridderskaps och adels kalender, 1956, sivu 537 (16. heinäkuuta 1851 Anjala – 16. helmikuuta 1938 Anjala) oli suomalainen oikeustieteen professori ja poliitikko.
Uusi!!: Suomen senaatti ja R. A. Wrede · Katso lisää »
Robert Isidor Örn
Robert Isidor Örn vuonna 1938 julkaistussa postimerkissä. Robert Isidor Örn (2. tammikuuta 1824 Kuolemajärvi – 25. kesäkuuta 1885 Helsinki) suomalainen juristi, pormestari ja virka- ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Robert Isidor Örn · Katso lisää »
Robert Montgomery
Robert Montgomeryn rintakuva, taiteilija Walter Runeberg, Runebergin kotimuseo. Robert August Montgomery (29. kesäkuuta 1834 Kajaani – 3. elokuuta 1898 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä, professori, senaattori ja poliittinen vaikuttaja, joka toimi Suomen prokuraattorina vuosina 1882–1886 ja senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana vuosina 1896–1898.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Robert Montgomery · Katso lisää »
Robert Wilhelm de Geer
Robert Wilhelm de Geer maamarsalkan sauvan kanssa, B. A. Godenhjelmin maalaama postuumi muotokuva vuodelta 1865. Robert Wilhelm de Geer till Tervik (vuoteen 1809 De Geer af Tervik; 6. syyskuuta 1750 Pernaja – 4. marraskuuta 1820 Helsinki) oli suomalainen virkamies, eversti ja kreivi, joka toimi Kyminkartanon läänin maaherrana vuosina 1785–1789, Porvoon valtiopäivien maamarsalkkana vuonna 1809 ja Suomen senaatin sotilastoimituskunnan ensimmäisenä päällikkönä vuosina 1809–1820.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Robert Wilhelm de Geer · Katso lisää »
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »
Samuel Fredrik von Born
Samuel Fredrik von Born (2. heinäkuuta 1782 Loviisa – 15. marraskuuta 1850 Helsinki) oli suomalainen virkamies ja sotilas.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Samuel Fredrik von Born · Katso lisää »
Samuel Werner von Troil
Samuel Werner von Troil (14. helmikuuta 1833 Nousiainen – 27. huhtikuuta 1900 Helsinki) oli suomalainen senaattori, pankinjohtaja, tilanomistaja ja vapaaherra, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli Suomen suuriruhtinaskunnan ”pääministerinä” vuosina 1885–1891 sekä neljästi säätyvaltiopäivien maamarsalkkana.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Samuel Werner von Troil · Katso lisää »
Senaatin oikeusosasto
Kuvassa Mechelinin senaatti ensimmäisessä istunnossaan 1905. Suomen senaatin oikeusosasto (vuoteen 1816 hallituskonseljin oikeusosasto) oli vuosina 1809–1918 Suomen ylin oikeusaste.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Senaatin oikeusosasto · Katso lisää »
Senaatintori
Senaatintori on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva tori ja Helsingin historiallinen keskusaukio.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Senaatintori · Katso lisää »
Setälän senaatti
Setälän senaatti oli viimeinen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Setälän senaatti · Katso lisää »
Siviilihallinto
Siviilihallinto tarkoittaa sotilashallinnon, joskus myös kirkollishallinnon vastakohtaa.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Siviilihallinto · Katso lisää »
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Sortovuodet · Katso lisää »
Sten Carl Tudeer
Sten Carl Tudeer 1900-luvun alussa. Sten Carl Tudeer (23. lokakuuta 1840 Vanaja – 5. tammikuuta 1905 Helsinki) Viitattu 7.5.2023.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Sten Carl Tudeer · Katso lisää »
Strengin senaatti
Strengin senaatti oli Suomen senaatti vuonna 1905.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Strengin senaatti · Katso lisää »
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »
Suomen itsenäisyysjulistus
Suomen itsenäisyysjulistus Alkuperäiset allekirjoitukset Suomen itsenäisyysjulistus oli Svinhufvudin senaatin eli Suomen silloisen hallituksen 4. joulukuuta 1917 antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Suomen itsenäisyysjulistus · Katso lisää »
Suomen kansalaisuus
Suomen passin saamisen. Suomen kansalaisuus tarkoittaa Suomen kansalaisuuslain mukaan ”lainsäädännöllistä sidettä, joka määrittää yksilön aseman valtiossa ja jolla määritetään yksilön ja valtion välisiä keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia”.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Suomen kansalaisuus · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Suomen pääministeri · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Suomen sota · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen valtioneuvosto
Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Suomen valtioneuvosto · Katso lisää »
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Svinhufvudin I hallitus · Katso lisää »
Theodor Cederholm
thumb Carl Adolf Theodor Cederholm (vuoteen 1886 Sederholm; 23. elokuuta 1824 Helsinki – 30. marraskuuta 1911 Helsinki) oli suomalainen juristi ja virkamies, joka toimi senaatin oikeusosaston jäsenenä 1873–1877 ja 1882–1900, Suomen prokuraattorina 1877–1882 ja senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana 1898–1900.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Theodor Cederholm · Katso lisää »
Tokoin senaatti
alt.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Tokoin senaatti · Katso lisää »
Tudeerin senaatti
Tudeerin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1891–1900.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Tudeerin senaatti · Katso lisää »
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Tukholma · Katso lisää »
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Turun akatemia · Katso lisää »
Ulkopolitiikka
Ulkopolitiikka on valtion harjoittamaa politiikkaa suhteissaan muihin maihin.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Ulkopolitiikka · Katso lisää »
Vaasa
Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Vaasa · Katso lisää »
Vaasan senaatti
Vaasan vaakuna Vaasan senaatti oli Suomen sisällissodan aikana Vaasassa toiminut Suomen hallitus, Suomen senaatti, 29.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Vaasan senaatti · Katso lisää »
Valkeasaari
Valkeasaaren sijainti Valkeasaari on Pietarin kaupungin Kurortin piiriin kuuluva kunnallishallintoalue Rajajoen varrella Karjalankannaksella Venäjällä sekä entinen luterilainen seurakunta Pohjois-Inkerissä, Suomen entisen rajan pinnassa.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Valkeasaari · Katso lisää »
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Valtalaki · Katso lisää »
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston kanslia (lyhenne VNK) on yksi Suomen 12 ministeriöstä.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Valtioneuvoston kanslia · Katso lisää »
Valtioneuvoston linna
Valtioneuvoston linna (aikaisemmin Senaatintalo, nykyinen nimi käyttöön 27. marraskuuta 1918) sijaitsee Senaatintorin laidalla Kruununhaassa Helsingissä.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Valtioneuvoston linna · Katso lisää »
Valtionhoitaja
Valtionhoitaja on monarkiassa henkilö, joka hoitaa hallitsijan tehtäviä ja käyttää tämän valtaa yleensä sellaisessa tilanteessa, jossa hallitsijaa ei ole.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Valtionhoitaja · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Virka
Virka on erillisellä päätöksellä perustettu palvelussuhde julkisoikeudelliseen yhteisöön.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Virka · Katso lisää »
Vladimir Markov
Vladimir Ivanovitš Markov (26. heinäkuuta 1859 Hamina – elokuu 1919 Pietari) oli Suomessa syntynyt venäläistaustainen kenraaliluutnantti, senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1909–1913 ja ministerivaltiosihteeri 1913–1917.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Vladimir Markov · Katso lisää »
Von Bornin senaatti
von Bornin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1826–1828, Samuel Fredrik von Bornin toimiessa talousosaston varapuheenjohtajana.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Von Bornin senaatti · Katso lisää »
Von Haartmanin senaatti
von Haartmanin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1841–1858.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Von Haartmanin senaatti · Katso lisää »
Von Troilin senaatti
Von Troilin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1885–1891.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Von Troilin senaatti · Katso lisää »
Ylin oikeusaste
Ylin oikeusaste eli korkein oikeusaste tai viimeinen oikeusaste on useimmissa valtioissa ja toimialueissa oikeusaste, jonka ratkaisu on lopullinen ja jonka tuomioista tai päätöksistä ei voi valittaa tai niihin ei voi hakea muutosta miltään toimielimeltä tai tuomioistuimelta.
Uusi!!: Suomen senaatti ja Ylin oikeusaste · Katso lisää »
18. elokuuta
18.
Uusi!!: Suomen senaatti ja 18. elokuuta · Katso lisää »
1809
Ei kuvausta.
Uusi!!: Suomen senaatti ja 1809 · Katso lisää »
1918
Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Suomen senaatti ja 1918 · Katso lisää »
27. marraskuuta
27.
Uusi!!: Suomen senaatti ja 27. marraskuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Hallituskonselji, Keisarillinen Senaatti, Keisarillinen Suomen Senaatti, Keisarillinen Suomen hallituskonselji, Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja, Senaattori (Suomi), Suomen Senaatti.
