Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
58 suhteet: Aallonpituus, Aalto-hiukkasdualismi, Aaltofunktio, Aaltoluku, Alfahiukkanen, Alkuaine, Atomi, Atomiydin, Aurinko, Bohrin säde, Coulombin laki, Dmitri Mendelejev, Elektroni, Ernest Rutherford, Fotoni, Fysiikka, Gilbert Newton Lewis, Ioni, Ionisidos, Jaksollinen järjestelmä, Järjestysluku, Järjestysluku (kemia), Kemiallinen sidos, Klassinen fysiikka, Kovalenttinen sidos, Kulmataajuus, Kuu (yleisnimi), Kvantittuminen, Kvanttihyppy, Kvanttimekaniikka, Liikemäärä, Louis de Broglie, Maa, Max Planck, Natrium, Niels Bohr, Oktettisääntö, Painovoima, Paulin kieltosääntö, Planckin laki, Planckin vakio, Planeetta, Protoni, Pyörimismäärä, Rydbergin vakio, Sähkömagneettinen säteily, Sähkövaraus, Schrödingerin yhtälö, Seisova aalto, Spektri, ..., Spektriviiva, Suhteellisuusteoria, Valonnopeus, Vety, 1900, 1900-luku, 1913, 1924. Laajenna indeksi (8 lisää) »
Aallonpituus
Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Aallonpituus · Katso lisää »
Aalto-hiukkasdualismi
Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on sekä aaltoliikkeen että hiukkasten ominaisuuksia.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Aalto-hiukkasdualismi · Katso lisää »
Aaltofunktio
Aaltofunktio \psi(x,y,z,t) on kvanttimekaniikan tapa kuvata hiukkasta.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Aaltofunktio · Katso lisää »
Aaltoluku
Aaltoluku tarkoittaa aaltoliikkeiden fysiikassa aaltovektorin itseisarvoa.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Aaltoluku · Katso lisää »
Alfahiukkanen
Alfahiukkanen (He2+) on heliumatomin ydin, joka koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Alfahiukkanen · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Alkuaine · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Atomi · Katso lisää »
Atomiydin
Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Atomiydin · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Aurinko · Katso lisää »
Bohrin säde
Bohrin atomimallissa Bohrin säde (a_0) on elektronin alimman energiatilan säde: a_0.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Bohrin säde · Katso lisää »
Coulombin laki
Coulombin laki kuvastaa sähköistä voimaa, jonka kaksi pistevarausta kohdistavat toisiinsa.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Coulombin laki · Katso lisää »
Dmitri Mendelejev
Dmitri Ivanovitš Mendelejev (8. helmikuuta (J: 27. tammikuuta) 1834 Tobolsk – 2. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1907 Pietari) oli venäläinen kemisti, joka tunnetaan parhaiten jaksollisen järjestelmän luojana.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Dmitri Mendelejev · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Elektroni · Katso lisää »
Ernest Rutherford
Ernest Rutherford, Nelsonin ensimmäinen paroni Rutherford, OM, PC, FRS, PRS (30. elokuuta 1871 Spring Grove, Uusi-Seelanti – 19. lokakuuta 1937 Cambridge, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli Uudessa-Seelannissa syntynyt brittiläinen fyysikko.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Ernest Rutherford · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Fotoni · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Fysiikka · Katso lisää »
Gilbert Newton Lewis
Gilbert Newton Lewis Gilbert Newton Lewis (23. lokakuuta 1875 – 23. maaliskuuta 1946) oli yhdysvaltalainen fysikaalisen kemian tutkija, joka tunnetaan parhaiten happojen ja emästen uudenlaisesta määritelmästä vuodelta 1923, jota hän laajensi 1936.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Gilbert Newton Lewis · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Ioni · Katso lisää »
Ionisidos
Ionisidos on vahvan sähköisen vetovoiman ilmentymä, jota esiintyy negatiivisten ja positiivisten ionien välillä.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Ionisidos · Katso lisää »
Jaksollinen järjestelmä
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä eli alkuainetaulukko on taulukko tunnetuista alkuaineista ryhmiteltynä niiden elektronirakenteen mukaan.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Jaksollinen järjestelmä · Katso lisää »
Järjestysluku
Järjestysluvulla voidaan tarkoittaa.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Järjestysluku · Katso lisää »
Järjestysluku (kemia)
Nuklideille käytetään oheisen kaavion mukaisia merkintöjä, joissa Z on atomin järjestysluku, A sen massaluku ja X alkuaineen kemiallinen merkki. Esimerkiksi hiili-12 on tämän mukaan 126C. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Jokaisessa ruudussa alkuaineen järjestysluku ja kemiallinen merkki. Alkuaineen järjestysluku (Z) on sama kuin protonien lukumäärä kyseisen alkuaineen atomin ytimessä.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Järjestysluku (kemia) · Katso lisää »
Kemiallinen sidos
Kemiallinen sidos on elektronien muodostama, kemiallista yhdistettä koossa pitävä voima.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Kemiallinen sidos · Katso lisää »
Klassinen fysiikka
Klassinen fysiikka on fysiikan historiaan perustuva jaotus, jolla tarkoitetaan ennen Albert Einsteinin erityistä suhteellisuusteoriaa kehitettyä ja harjoitettua fysiikkaa.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Klassinen fysiikka · Katso lisää »
Kovalenttinen sidos
Kovalenttinen sidos (co- ’yhteinen’, valenssi) on kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään tasaisesti.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Kovalenttinen sidos · Katso lisää »
Kulmataajuus
Kulmataajuus (tunnus \omega\) ilmaisee, kuinka suuren kulman jokin sini-signaalin syntymistä kuvaava vektori pyörähtää aikayksikössä.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Kulmataajuus · Katso lisää »
Kuu (yleisnimi)
Yleisnimenä kuu on planeetan, kääpiöplaneetan tai pienkappaleen luonnollinen kiertolainen, eli satelliitti.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Kuu (yleisnimi) · Katso lisää »
Kvantittuminen
elektronien pyörimismäärä on kvantittunut. Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia tai spin, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Kvantittuminen · Katso lisää »
Kvanttihyppy
Kvanttihyppy on nimitys, jota käytetään kvanttifysikaalisen systeemin äkillisestä, epäjatkuvasta siirtymisestä tilasta toiseen.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Kvanttihyppy · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Liikemäärä
Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa liikkeen jatkuvuuteen liittyvä suure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden \mathbf tulona Sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kg·m/s (kilogrammametri per sekunti) eli Ns (newtonsekunti).
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Liikemäärä · Katso lisää »
Louis de Broglie
Louis Victor Pierre Raymond de Broglie (15. elokuuta 1892 Dieppe, Ranska – 19. maaliskuuta 1987 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen fyysikko.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Louis de Broglie · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Maa · Katso lisää »
Max Planck
Max Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään Marx; 23. huhtikuuta 1858 Kiel – 4. lokakuuta 1947 Göttingen) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Max Planck · Katso lisää »
Natrium
Natrium on pehmeä, kevyt ja reaktiivinen alkalimetalli, sähköä johtava elektrolyytti ja makrokivennäisaine, joka on välttämätön aineenvaihdunnan toiminnalle.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Natrium · Katso lisää »
Niels Bohr
Niels Henrik David Bohr (7. lokakuuta 1885 Kööpenhamina – 18. marraskuuta 1962 Kööpenhamina) oli tanskalainen fyysikko.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Niels Bohr · Katso lisää »
Oktettisääntö
Oktettisääntö tarkoittaa pääryhmien alkuaineiden taipumusta ympäröityä kahdeksalla valenssielektronilla jalokaasujen (poikkeus He) tyypilliseen valenssielektronitilaan ns2np6.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Oktettisääntö · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Painovoima · Katso lisää »
Paulin kieltosääntö
Paulin kieltosääntö on keskeinen kvanttimekaniikan perusperiaate.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Paulin kieltosääntö · Katso lisää »
Planckin laki
Planckin laki kuvaa mustan kappaleen lämpötilan ja sen säteilemän sähkömagneettisen säteilyn energian suhdetta.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Planckin laki · Katso lisää »
Planckin vakio
Planckin vakio on erityisesti kvanttimekaniikassa esiintyvä luonnonvakio, joka yhdistää taajuuden ja energian yksiköt toisiinsa.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Planckin vakio · Katso lisää »
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Planeetta · Katso lisää »
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Protoni · Katso lisää »
Pyörimismäärä
Pyörimismäärä eli liikemäärämomentti (tunnus L) on pyörimisliikettä kuvaava suure.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Pyörimismäärä · Katso lisää »
Rydbergin vakio
Rydbergin vakio on ruotsalaisen fyysikon Johannes Rydbergin (1854–1919) mukaan nimetty luonnonvakio, joka on ominainen yksielektronisille atomille tai ioneille.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Rydbergin vakio · Katso lisää »
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Sähkövaraus · Katso lisää »
Schrödingerin yhtälö
Schrödingerin yhtälö on kvanttimekaniikassa käytetty aaltoyhtälö, joka osoittaa, millainen aaltofunktio hiukkaseen liittyy, kun sillä on tietyn suuruinen energia ja se on tietynlaisessa potentiaalissa.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Schrödingerin yhtälö · Katso lisää »
Seisova aalto
Seisova aalto. Punaiset pisteet ovat solmukohtia. Seisova aalto on fysiikan aalto-opissa ilmiö, jossa heijastuvat aallot vahvistavat toisiaan eli interferoivat.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Seisova aalto · Katso lisää »
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Spektri · Katso lisää »
Spektriviiva
Vedyn emissioviivaspektri. Spektriviiva on prismalla tai hilalla synnytetyssä valonlähteen spektrissä oleva tumma tai kirkas viiva.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Spektriviiva · Katso lisää »
Suhteellisuusteoria
Suhteellisuusteoria tarkoittaa kahta erillistä fysiikan teoriaa: erityistä ja yleistä suhteellisuusteoriaa.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Suhteellisuusteoria · Katso lisää »
Valonnopeus
Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Valonnopeus · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja Vety · Katso lisää »
1900
1900 (MCM) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja 1900 · Katso lisää »
1900-luku
1900-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1900–1999.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja 1900-luku · Katso lisää »
1913
Vuosi 1913 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja 1913 · Katso lisää »
1924
Vuosi 1924 oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Bohrin atomimalli ja 1924 · Katso lisää »
