Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
33 suhteet: Aallonpituus, Absorptiospektri, Alkuaine, Atomi, Balmerin sarja, Doppler-ilmiö, Elektroni, Fraunhoferin viivat, Helium, Hila (optiikka), Ioni, Kaasukehä, Kvantittuminen, Lämpötila, Magneettikenttä, Magnesium, Molekyyli, Ominaissäteily, Painovoima, Prisma (optiikka), Punasiirtymä, Rauta, Rydbergin vakio, Spektri, Spektriluokka, Spektriviiva, Strontium, Tähti, Valo, Vety, Zeemanin ilmiö, 1885, 21 senttimetrin säteily.
Aallonpituus
Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Uusi!!: Spektriviiva ja Aallonpituus · Katso lisää »
Absorptiospektri
Absorptiospektri on valon tai muun sähkömagneettisen säteilyn spektri, joka on muuten jatkuva, mutta jossa säteilyn absorption vuoksi tietyt aallonpituudet omaavaa säteilyä on tavallista vähemmän.
Uusi!!: Spektriviiva ja Absorptiospektri · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Spektriviiva ja Alkuaine · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Spektriviiva ja Atomi · Katso lisää »
Balmerin sarja
Balmerin sarja tai Balmerin viivat on yksi kuudesta nimetystä sarjasta, jotka kuvaavat vetyatomin emissiospektrin spektriviivoja.
Uusi!!: Spektriviiva ja Balmerin sarja · Katso lisää »
Doppler-ilmiö
Aaltoliikkeen aiheuttava lähde siirtyy kuvassa vasemmalle. Taajuus on lähteen vasemmalla puolella suurempi kuin oikealla puolella. Doppler-ilmiö on aaltoliikkeen taajuudessa, vaiheessa tai aallonpituudessa tapahtuva näennäinen muutos, joka johtuu aaltojen lähteen ja havaitsijan liikkeestä toisiinsa nähden.
Uusi!!: Spektriviiva ja Doppler-ilmiö · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Spektriviiva ja Elektroni · Katso lisää »
Fraunhoferin viivat
Fraunhoferin viivat ovat sarja spektriviivoja, jotka on nimetty saksalaisen fyysikon Joseph von Fraunhoferin (1787–1826) mukaan.
Uusi!!: Spektriviiva ja Fraunhoferin viivat · Katso lisää »
Helium
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.
Uusi!!: Spektriviiva ja Helium · Katso lisää »
Hila (optiikka)
Hilamainen interferenssi-ilmiö tuottaa sateenkaaren eli spektrin värit CD-levyn pinnasta heijastuvaan valoon. Suurikokoinen heijastushila. Hila on optiikassa käytetty levy, jossa on yhdensuuntaisia ja toisistaan yhtä etäällä olevia rakoja tai uurteita, tyypillisesti useita satoja millimetrillä.
Uusi!!: Spektriviiva ja Hila (optiikka) · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Spektriviiva ja Ioni · Katso lisää »
Kaasukehä
Jupiterin kaasukehä. Kaasukehä eli atmosfääri on kiinteää planeettaa ympäröivä kaasuista ja hiukkasista koostuva kerros, jota planeetan gravitaatio pitää lähellä pintaa.
Uusi!!: Spektriviiva ja Kaasukehä · Katso lisää »
Kvantittuminen
elektronien pyörimismäärä on kvantittunut. Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia tai spin, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina.
Uusi!!: Spektriviiva ja Kvantittuminen · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Spektriviiva ja Lämpötila · Katso lisää »
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.
Uusi!!: Spektriviiva ja Magneettikenttä · Katso lisää »
Magnesium
Magnesium on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4.
Uusi!!: Spektriviiva ja Magnesium · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Spektriviiva ja Molekyyli · Katso lisää »
Ominaissäteily
kalsiumionin luontenomaiset elektronisiirtymät Ominaissäteily on tietylle atomille ominaista sähkömagneettista säteilyä, jota syntyy kun matalaenergisemmän sisäkuoren aukko täyttyy ulomman kuoren elektronilla.
Uusi!!: Spektriviiva ja Ominaissäteily · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Spektriviiva ja Painovoima · Katso lisää »
Prisma (optiikka)
Prisma hajottaa valoa Prisma on optinen laite, jolla voidaan taittaa tai heijastaa valoa ja taittamisen yhteydessä myös hajottaa valoa valospektrin väreihin, esimerkiksi auringon valkoista valoa sateenkaaren väreihin.
Uusi!!: Spektriviiva ja Prisma (optiikka) · Katso lisää »
Punasiirtymä
Punasiirtymä on ilmiö, jossa jostain kohteesta lähtevä valo muuttuu punaisemmaksi, koska valon aallonpituus muuttuu lähteen ja havaitsijan välillä.
Uusi!!: Spektriviiva ja Punasiirtymä · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Spektriviiva ja Rauta · Katso lisää »
Rydbergin vakio
Rydbergin vakio on ruotsalaisen fyysikon Johannes Rydbergin (1854–1919) mukaan nimetty luonnonvakio, joka on ominainen yksielektronisille atomille tai ioneille.
Uusi!!: Spektriviiva ja Rydbergin vakio · Katso lisää »
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.
Uusi!!: Spektriviiva ja Spektri · Katso lisää »
Spektriluokka
Spektriluokan M0III punaisen jättiläisen spektri. Spektriluokka (myös spektrityyppi) on tähtityyppi, joka päätellään tähden spektristä.
Uusi!!: Spektriviiva ja Spektriluokka · Katso lisää »
Spektriviiva
Vedyn emissioviivaspektri. Spektriviiva on prismalla tai hilalla synnytetyssä valonlähteen spektrissä oleva tumma tai kirkas viiva.
Uusi!!: Spektriviiva ja Spektriviiva · Katso lisää »
Strontium
Strontium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sr ja järjestysluku 38.
Uusi!!: Spektriviiva ja Strontium · Katso lisää »
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Uusi!!: Spektriviiva ja Tähti · Katso lisää »
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Spektriviiva ja Valo · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Spektriviiva ja Vety · Katso lisää »
Zeemanin ilmiö
Zeemanin ilmiö on aineen rakenteeseen liittyvä ilmiö, joka tarkoittaa spektriviivojen jakautumista useampaan magneettikentän vaikutuksesta.
Uusi!!: Spektriviiva ja Zeemanin ilmiö · Katso lisää »
1885
Vuosi 1885 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Spektriviiva ja 1885 · Katso lisää »
21 senttimetrin säteily
21 senttimetrin säteily on sähköisesti neutraalin vedyn energiatason muuttumisessa vapautuvaa sähkömagneettista säteilyä, jonka taajuus on noin ja aallonpituus noin 21 senttimetriä.
Uusi!!: Spektriviiva ja 21 senttimetrin säteily · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Absorbtioviiva, Emissioviiva, Spektriviivat.
