Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Atomi

Indeksi Atomi

Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.

79 suhteet: Aktinoidi, Albert Einstein, Alfahiukkanen, Alkuaine, Atomi (täsmennyssivu), Atomimassa, Atomimassayksikkö, Atomiorbitaali, Atomismi, Atomiteoria, Atomiydin, Aurinkokunta, Avogadron laki, Bohrin atomimalli, Brownin liike, Cesium, Demokritos, Elektrolyysi, Elektroni, Elektronikuori, Ernest Rutherford, Ernst Mach, Erwin Schrödinger, Fotoni, Happi, Helium, Hiili, Hiilidioksidi, Hiilimonoksidi, Hundin sääntö, Ioni, Isotooppi, Jaksollinen järjestelmä, Jalokaasut, Järjestysluku (kemia), John Dalton, Joseph John Thomson, Kemia, Kemiallinen reaktio, Kilogramma, Kineettinen kaasuteoria, Klassiset alkuaineet, Koko, Kovalenttinen sidos, Kulta, Kvantittuminen, Kvanttimekaniikka, Kvarkki, Lantanoidi, Maailmankaikkeus, ..., Magneettinen kvanttiluku, Massaluku, Molekyyli, Neutroni, Niels Bohr, Nukleoni, Oktettisääntö, Orgaaninen kemia, Paulin kieltosääntö, Pääkvanttiluku, Piko, Planeetta, Platon, Platonin kappale, Protoni, Radioaktiivisuus, Röntgensäteily, Rutherfordin atomimalli, Rutherfordin koe, Sähkövaraus, Siirtymämetalli, Sivukvanttiluku, Spin, Termodynamiikka, Thomsonin atomimalli, Timaios (dialogi), Vety, Yhdiste, 1905. Laajenna indeksi (29 lisää) »

Aktinoidi

Aktinoidit ovat alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä joukko peräkkäisiä jakson 7 alkuaineita, joiden järjestysluku on 89–103, aktiniumista lawrenciumiin.

Uusi!!: Atomi ja Aktinoidi · Katso lisää »

Albert Einstein

Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.

Uusi!!: Atomi ja Albert Einstein · Katso lisää »

Alfahiukkanen

Alfahiukkanen (He2+) on heliumatomin ydin, joka koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista.

Uusi!!: Atomi ja Alfahiukkanen · Katso lisää »

Alkuaine

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.

Uusi!!: Atomi ja Alkuaine · Katso lisää »

Atomi (täsmennyssivu)

Atomi voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Atomi ja Atomi (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Atomimassa

Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja.

Uusi!!: Atomi ja Atomimassa · Katso lisää »

Atomimassayksikkö

Atomimassayksikkö (tunnus u) eli dalton (tunnus: Da) on massan yksikkö, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen ilmoittamiseen.

Uusi!!: Atomi ja Atomimassayksikkö · Katso lisää »

Atomiorbitaali

Elektronien atomi- ja molekyyliorbitaaleja Atomiorbitaali on kvanttimekaanisessa atomimallissa ratkaisu elektronin aaltoyhtälölle.

Uusi!!: Atomi ja Atomiorbitaali · Katso lisää »

Atomismi

Atomismi on filosofinen oppi, jonka mukaan kaikki aine koostuu jakamattomista osista.

Uusi!!: Atomi ja Atomismi · Katso lisää »

Atomiteoria

Tyylitelty kuva heliumatomista. Kemiassa ja fysiikassa atomiteoria on tieteellinen teoria, jonka mukaan kaikki aine koostuu diskreeteistä eli epäjatkuvista yksiköistä eli atomeista, jotka ovat kemiallisesti jakamattomia.

Uusi!!: Atomi ja Atomiteoria · Katso lisää »

Atomiydin

Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.

Uusi!!: Atomi ja Atomiydin · Katso lisää »

Aurinkokunta

Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.

Uusi!!: Atomi ja Aurinkokunta · Katso lisää »

Avogadron laki

Avogadron laki on Amedeo Avogadron vuonna 1811 kehittämä kaasulaki, jonka mukaan samassa lämpötilassa ja paineessa kaikki kaasut sisältävät yhtä suurissa tilavuuksissa yhtä monta molekyyliä tai hiukkasta eli saman ainemäärän.

Uusi!!: Atomi ja Avogadron laki · Katso lisää »

Bohrin atomimalli

Bohrin atomimalli. Bohrin atomimalli on ensimmäinen semikvanttimekanistinen fysikaalinen atomimalli, joka kuvaa atomin pieneksi positiivisesti varautuneeksi ytimeksi, jota elektronit kiertävät eritasoisilla radoilla, kuten planeetat kiertävät Aurinkoa ja kuut planeettoja.

Uusi!!: Atomi ja Bohrin atomimalli · Katso lisää »

Brownin liike

Esimerkki Brownin liikkeen simuloinnista kahdessa ulottuvuudessa. Brownin liike on nesteessä tai kaasussa olevia hyvin pieniä hiukkasia mikroskoopilla tarkasteltaessa havaittava satunnainen ja itsenäinen siksak-liike.

Uusi!!: Atomi ja Brownin liike · Katso lisää »

Cesium

alt.

Uusi!!: Atomi ja Cesium · Katso lisää »

Demokritos

Demokritos (n. 460–370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta.

Uusi!!: Atomi ja Demokritos · Katso lisää »

Elektrolyysi

Anodi ja katodi koeputkessa laboratorioelektrolyysilaitteistossa Elektrolyysi (kreikk. ēlektron 'sähkö' + lysis 'hajottaminen') on sähkövirran avulla aikaan saatu eräiden aineiden, elektrolyyttien kemiallinen hajoaminen.

Uusi!!: Atomi ja Elektrolyysi · Katso lisää »

Elektroni

Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.

Uusi!!: Atomi ja Elektroni · Katso lisää »

Elektronikuori

Kuvassa on barium-atomi. Kuvassa on kuusi elektronikuorta. Kvanttimekaniikassa elektronikuori eli pääenergiataso on ryhmä atomiorbitaaleja, joilla on sama pääkvanttiluku n. Elektronikuorimallilla voidaan kuvata elektronien keskimääräistä sijaintia atomiytimen ympärillä.

Uusi!!: Atomi ja Elektronikuori · Katso lisää »

Ernest Rutherford

Ernest Rutherford, Nelsonin ensimmäinen paroni Rutherford, OM, PC, FRS, PRS (30. elokuuta 1871 Spring Grove, Uusi-Seelanti – 19. lokakuuta 1937 Cambridge, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli Uudessa-Seelannissa syntynyt brittiläinen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Ernest Rutherford · Katso lisää »

Ernst Mach

Ernst Mach Ernst Mach (18. helmikuuta 1838 – 19. helmikuuta 1916) oli itävaltalais-tšekkiläinen fyysikko ja filosofi.

Uusi!!: Atomi ja Ernst Mach · Katso lisää »

Erwin Schrödinger

Erwin Rudolf Josef Alexander Schrödinger (12. elokuuta 1887 Wien, Itävalta-Unkari – 4. tammikuuta 1961 Wien) oli itävaltalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Erwin Schrödinger · Katso lisää »

Fotoni

Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).

Uusi!!: Atomi ja Fotoni · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Atomi ja Happi · Katso lisää »

Helium

Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.

Uusi!!: Atomi ja Helium · Katso lisää »

Hiili

Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.

Uusi!!: Atomi ja Hiili · Katso lisää »

Hiilidioksidi

272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Atomi ja Hiilidioksidi · Katso lisää »

Hiilimonoksidi

Tyypillinen häkävaroitin Hiilimonoksidi, hiilioksidi eli häkä (CO) on hiilen ja hapen yhdiste.

Uusi!!: Atomi ja Hiilimonoksidi · Katso lisää »

Hundin sääntö

Hundin ensimmäisen säännön mukaan samanenergiaisille, degeneroituneille orbitaaleille asettuvat ensin yksittäiset, spiniltään parittomat elektronit.

Uusi!!: Atomi ja Hundin sääntö · Katso lisää »

Ioni

Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.

Uusi!!: Atomi ja Ioni · Katso lisää »

Isotooppi

Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.

Uusi!!: Atomi ja Isotooppi · Katso lisää »

Jaksollinen järjestelmä

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä eli alkuainetaulukko on taulukko tunnetuista alkuaineista ryhmiteltynä niiden elektronirakenteen mukaan.

Uusi!!: Atomi ja Jaksollinen järjestelmä · Katso lisää »

Jalokaasut

Geisslerin putkessa oranssia valoa. Jalokaasut ovat alkuaineita, joilla on uloimmalla elektronikuorellaan täysi oktetti, pois lukien helium, jonka ainoalle elektronikuorelle sopii vain kaksi elektronia.

Uusi!!: Atomi ja Jalokaasut · Katso lisää »

Järjestysluku (kemia)

Nuklideille käytetään oheisen kaavion mukaisia merkintöjä, joissa Z on atomin järjestysluku, A sen massaluku ja X alkuaineen kemiallinen merkki. Esimerkiksi hiili-12 on tämän mukaan 126C. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Jokaisessa ruudussa alkuaineen järjestysluku ja kemiallinen merkki. Alkuaineen järjestysluku (Z) on sama kuin protonien lukumäärä kyseisen alkuaineen atomin ytimessä.

Uusi!!: Atomi ja Järjestysluku (kemia) · Katso lisää »

John Dalton

John Dalton (6. syyskuuta 1766 – 17. heinäkuuta 1844) oli englantilainen kemisti, meteorologi ja fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja John Dalton · Katso lisää »

Joseph John Thomson

Joseph John ”J.

Uusi!!: Atomi ja Joseph John Thomson · Katso lisää »

Kemia

Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.

Uusi!!: Atomi ja Kemia · Katso lisää »

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.

Uusi!!: Atomi ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »

Kilogramma

Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramman arvoa määrittävä laite, joka on tarkempi kuin aikaisempi standardiin kilogrammaan vertaaminen. Kilogramma (yksikön tunnus kg), yleis­kielessä usein lyhyesti kilo, on SI-järjestelmän mukainen massan yksikkö.

Uusi!!: Atomi ja Kilogramma · Katso lisää »

Kineettinen kaasuteoria

Kineettinen kaasuteoria selittää kaasujen makroskooppisia ominaisuuksia, kuten painetta, lämpötilaa tai tilavuutta rakenneosasten liikkeen ja rakenteen avulla.

Uusi!!: Atomi ja Kineettinen kaasuteoria · Katso lisää »

Klassiset alkuaineet

Monet vanhan ajan filosofisista näkemyksistä jäsensivät maailman rakennetta ja sen ilmiöitä klassisten alkuaineiden eli elementtien avulla.

Uusi!!: Atomi ja Klassiset alkuaineet · Katso lisää »

Koko

Koko voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Atomi ja Koko · Katso lisää »

Kovalenttinen sidos

Kovalenttinen sidos (co- ’yhteinen’, valenssi) on kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään tasaisesti.

Uusi!!: Atomi ja Kovalenttinen sidos · Katso lisää »

Kulta

Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.

Uusi!!: Atomi ja Kulta · Katso lisää »

Kvantittuminen

elektronien pyörimismäärä on kvantittunut. Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia tai spin, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina.

Uusi!!: Atomi ja Kvantittuminen · Katso lisää »

Kvanttimekaniikka

Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.

Uusi!!: Atomi ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »

Kvarkki

Viitattu.

Uusi!!: Atomi ja Kvarkki · Katso lisää »

Lantanoidi

Lantanoidit ovat alkuaineita, joiden järjestysluku on 57–71.

Uusi!!: Atomi ja Lantanoidi · Katso lisää »

Maailmankaikkeus

Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.

Uusi!!: Atomi ja Maailmankaikkeus · Katso lisää »

Magneettinen kvanttiluku

Magneettinen kvanttiluku m_l ilmoittaa magneettikentässä sijaitsevan elektronin energian ja elektronipilven suuntautumisen, eli erottelee eri p-, d- ja f-orbitaalit toisistaan.

Uusi!!: Atomi ja Magneettinen kvanttiluku · Katso lisää »

Massaluku

Massaluku (tunnus A) on atomin ytimessä olevien nukleonien lukumäärä eli protonien ja neutronien lukumäärien summa.

Uusi!!: Atomi ja Massaluku · Katso lisää »

Molekyyli

Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.

Uusi!!: Atomi ja Molekyyli · Katso lisää »

Neutroni

Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).

Uusi!!: Atomi ja Neutroni · Katso lisää »

Niels Bohr

Niels Henrik David Bohr (7. lokakuuta 1885 Kööpenhamina – 18. marraskuuta 1962 Kööpenhamina) oli tanskalainen fyysikko.

Uusi!!: Atomi ja Niels Bohr · Katso lisää »

Nukleoni

Nukleoni on yhteisnimitys atomiytimen rakenneosille, protoneille ja neutroneille.

Uusi!!: Atomi ja Nukleoni · Katso lisää »

Oktettisääntö

Oktettisääntö tarkoittaa pääryhmien alkuaineiden taipumusta ympäröityä kahdeksalla valenssielektronilla jalokaasujen (poikkeus He) tyypilliseen valenssielektronitilaan ns2np6.

Uusi!!: Atomi ja Oktettisääntö · Katso lisää »

Orgaaninen kemia

Käsitekartta orgaanisesta kemiasta Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa.

Uusi!!: Atomi ja Orgaaninen kemia · Katso lisää »

Paulin kieltosääntö

Paulin kieltosääntö on keskeinen kvanttimekaniikan perusperiaate.

Uusi!!: Atomi ja Paulin kieltosääntö · Katso lisää »

Pääkvanttiluku

Pääkvanttiluku n ilmaisee elektronin Bohrin atomimallin mukaisen energiatason järjestysluvun, eli kertoo millä energiatasolla elektroni sijaitsee.

Uusi!!: Atomi ja Pääkvanttiluku · Katso lisää »

Piko

Piko (tunnus p) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa biljoonasosaa (10-12.

Uusi!!: Atomi ja Piko · Katso lisää »

Planeetta

Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.

Uusi!!: Atomi ja Planeetta · Katso lisää »

Platon

Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.

Uusi!!: Atomi ja Platon · Katso lisää »

Platonin kappale

Platonin kappale on säännöllinen monitahokas, jonka tahkot ovat keskenään yhteneviä säännöllisiä monikulmioita ja jonka jokaisesta kärjestä lähtee yhtä monta särmää.

Uusi!!: Atomi ja Platonin kappale · Katso lisää »

Protoni

Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.

Uusi!!: Atomi ja Protoni · Katso lisää »

Radioaktiivisuus

Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.

Uusi!!: Atomi ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »

Röntgensäteily

accessdate.

Uusi!!: Atomi ja Röntgensäteily · Katso lisää »

Rutherfordin atomimalli

Rutherfordin atomimalli on Ernest Rutherfordin vuonna 1911 esittämä atomin rakennemalli, jonka mukaan atomilla on pieni ydin, ja sitä ympäröi elektroniverho.

Uusi!!: Atomi ja Rutherfordin atomimalli · Katso lisää »

Rutherfordin koe

Yllä: odotetut tulokset Thomsonin rusinapullamallin mukaisesti. Alla: havaitut tulokset. Rutherfordin koe (myös: kultalevykoe tai Geigerin–Marsdenin koe) oli Hans Geigerin ja Ernest Marsdenin vuonna 1909 Ernest Rutherfordin johdolla Manchesterin yliopiston fysiikan laboratoriossa tekemä koe, joka johti JJ Thomsonin rusinapullamallin hylkäämiseen.

Uusi!!: Atomi ja Rutherfordin koe · Katso lisää »

Sähkövaraus

Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkö­määrä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkö­varauksen omaaviin kappaleisiin.

Uusi!!: Atomi ja Sähkövaraus · Katso lisää »

Siirtymämetalli

Siirtymämetallit eli siirtymäalkuaineet ovat alkuaineita, joiden atomeissa on toiseksi uloimmalla elektronikuorella vajaasti täytetty d-orbitaali.

Uusi!!: Atomi ja Siirtymämetalli · Katso lisää »

Sivukvanttiluku

Sivukvanttiluku l kuvaa sen atomiorbitaalin avaruudellista muotoa ja symmetriaa, jolta elektroni todennäköisimmin löytyy.

Uusi!!: Atomi ja Sivukvanttiluku · Katso lisää »

Spin

Elektroni on esimerkki spin-½-hiukkasesta. Sillä on kaksi mahdollista spinin arvoa z-akselin suuntaan, +½ ħ ja -½ ħ, jossa ħ on redusoitu Planckin vakio. Spin on alkeishiukkasten ominaisuus, jonka lähin klassinen analogia on sisäinen pyörimismäärä.

Uusi!!: Atomi ja Spin · Katso lisää »

Termodynamiikka

Kaasu (sininen) laajenee lämmetessään ja tekee työn ''W.

Uusi!!: Atomi ja Termodynamiikka · Katso lisää »

Thomsonin atomimalli

Thomsonin atomimalli (tunnetaan myös rusinapulla- tai rusinakakkumallina) on yksi ensimmäisistä tieteellisiin havaintoihin perustuvista atomimalleista.

Uusi!!: Atomi ja Thomsonin atomimalli · Katso lisää »

Timaios (dialogi)

Timaios on Platonin kirjoittama dialogi, joka sisältää Platonin luonnontieteellisen teorian.

Uusi!!: Atomi ja Timaios (dialogi) · Katso lisää »

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Uusi!!: Atomi ja Vety · Katso lisää »

Yhdiste

Kemiallinen yhdiste on kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta koostuva aine.

Uusi!!: Atomi ja Yhdiste · Katso lisää »

1905

Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Atomi ja 1905 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Atomin kuorirakenne.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »