Sisällysluettelo
23 suhteet: Aakkoslaji, Affrikaatta, Arabialainen kirjaimisto, Arabian kieli, Ğ, Berberit, Englannin kieli, G, Hattu (tarke), J, Koltansaame, Lakotat, Latinalaiset aakkoset, Merkkiviittaus, Paštun kieli, Romanikieli, SFS, SFS 5966, Siirtokirjoitus, Soinnillinen velaarinen frikatiivi, Tarke, Turkkilaiset kielet, Unicode.
Aakkoslaji
Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa. Aakkoslaji on yläkäsite, joka kuvaa eräiden äännekirjoitusjärjestelmien tapaa jakaa kirjaimet suuraakkosiin (versaalit, majuskelit eli isot kirjaimet) ja pienaakkosiin (gemenat, minuskelit eli pienet kirjaimet).
Katsoa Ǧ ja Aakkoslaji
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Katsoa Ǧ ja Affrikaatta
Arabialainen kirjaimisto
Arabialainen kirjaimisto on kirjaimisto, jota käytetään muun muuassa arabian ja persian kirjoittamiseen.
Katsoa Ǧ ja Arabialainen kirjaimisto
Arabian kieli
Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.
Katsoa Ǧ ja Arabian kieli
Ğ
Ğ (ğ) on turkissa, azerissa, krimintataarissa ja tataarissa käytettävä kirjain.
Katsoa Ǧ ja Ğ
Berberit
Berberit tai amazighit tai amazighilaiset (berberiksi ⵉⵎⴰⵣⵉⵖⴻⵏ, imazighen) ovat Pohjois-Afrikan afroaasialaiseen kieliryhmään kuuluvaa kantaväestöä.
Katsoa Ǧ ja Berberit
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Katsoa Ǧ ja Englannin kieli
G
G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.
Katsoa Ǧ ja G
Hattu (tarke)
Hattu (tšek. háček) eli (ˇ) on kirjaimeen liittyvä tarke, joka tyypillisesti osoittaa konsonantin ääntyvän liudentuneena tai sibilanteista (mm. Š/š ja Ž/ž) puhuttaessa postalveolaarisena eli niin sanotusti suhuäänteenä.
Katsoa Ǧ ja Hattu (tarke)
J
J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.
Katsoa Ǧ ja J
Koltansaame
Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä.
Katsoa Ǧ ja Koltansaame
Lakotat
Lakotat eli tetonit (Santoro s. 191.) kuuluvat siouxien läntiseen haaraan.
Katsoa Ǧ ja Lakotat
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Katsoa Ǧ ja Latinalaiset aakkoset
Merkkiviittaus
Merkkiviittaus tai nimiviittaus (usein myös entiteettiviittaus tai pelkkä entiteetti) on HTML:ssä ja muissa merkintäkielissä keino sisällyttää tekstitallenteeseen sellaisia kirjoitusmerkkejä, joita ei voida kirjoittaa sellaisinaan, koska ne eivät sisälly koodattaessa käytettävään merkistöön tai näppäimistöön tai koska niille on määritetty erikoistehtäviä.
Katsoa Ǧ ja Merkkiviittaus
Paštun kieli
Puhuttua paštua Paštun kieli (paštuksi پښتو, paʂto; tunnetaan myös nimillä pataani ja afgaani, pašto پشتو ja pukhto پختو) on Afganistanissa ja Pakistanissa asuvien paštujen eli pataanien puhuma kieli.
Katsoa Ǧ ja Paštun kieli
Romanikieli
Romanikieli on indoarjalainen kieli.
Katsoa Ǧ ja Romanikieli
SFS
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on suomalainen standardisoinnin keskusjärjestö.
Katsoa Ǧ ja SFS
SFS 5966
Laajennetun suomalaisen näppäinasettelun kaavio. SFS 5966 on laajennetun suomalaisen tietokonenäppäimistön eli suomalaisen monikielisen näppäimistöasettelun määrittelevä kansallinen standardi, jonka Suomen Standardisoimisliitto vahvisti vuonna 2008.
Katsoa Ǧ ja SFS 5966
Siirtokirjoitus
Siirtokirjoitus (toisinaan siirtokirjainnus, siirrekirjoitus tai siirrekirjainnus) on kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen.
Katsoa Ǧ ja Siirtokirjoitus
Soinnillinen velaarinen frikatiivi
Soinnillinen velaarinen frikatiivi eli soinnillinen velaarifrikatiivi eli soinnillinen velaarispirantti on konsonanttiäänne.
Katsoa Ǧ ja Soinnillinen velaarinen frikatiivi
Tarke
Tarke asemoituu usein kantamerkin yläpuolelle. Tarke eli diakriittinen merkki (’erottava’) on kirjaimen lisuke, joka tavallisimmin esiintyy kirjaimen ylä- tai alapuolella joko hieman siitä erillään tai sitä osittain koskettaen.
Katsoa Ǧ ja Tarke
Turkkilaiset kielet
Turkkilaiset kielet ovat noin kolmekymmentä kieltä sisältävä kielikunta.
Katsoa Ǧ ja Turkkilaiset kielet
Unicode
Unicode on tietokonejärjestelmiä varten kehitetty merkistöstandardi ja käytännössä sama kuin yleismaailmallisen merkistön (UCS) määrittävä kansainvälinen standardi ISO/IEC 10646.
Katsoa Ǧ ja Unicode