Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
85 suhteet: Aestit, Anneli Sarhimaa, August Leskien, Aurinko, Ā, Baltin kieli, Baltit, Baltologia, Baltoslaavilainen kantakieli, Baltoslaavilaiset kielet, Balttilainen muinaisusko, C, Euroopan kielet, Eurooppa, G, Grimmin laki, Hattu (tarke), Häme, Hämeen linna, Indoeurooppalaiset kielet, Indoeuropeistiikka, Instrumentaali, Itä-Preussi, Itäbalttilaiset kielet, Itämerensuomalaiset kielet, J, Järvimalmi, Jorma Koivulehto, K, Kiuas, Kiukaisten kulttuuri, Kolomna, Kuurin kieli, Kuurinmaa, Laiva, Latgallin kieli, Latvialaiset, Latvian kieli, Lauri Posti, Länsimainen kulttuuri, Liettua, Liettualaiset, Liettuan kieli, Luettelo indoeurooppalaisista kielistä, Luettelo kuolleista kielistä, Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä, Luettelo suomen venäläisistä lainasanoista, Marja Leinonen, Miljoona, Mordvalaiset kielet, ..., Moskvajoki, Muinaispreussilaiset, Muinaispreussin kieli, Myöhäiskantasuomi, O, Paanalansaari, Panu (henkiolento), Perkūnas, Perkele, Preussi, Preussin liettualaiset, Reki, Saatana, Skandinavian pronssikausi, Slaavilaiset kielet, Suomalainen kansanrunous, Suomalainen runous, Suomalaisten alkuperä, Suomen kielen kirosanat, Suomen kielen lainasanat, Suomen kielen sanasto, Suomen kieli, Suomen kirjallisuus, Suomensukuinen, Tarvas, Tuhat, Turid Farbregd, Ukko, Uralilaiset kielet, Valentin Kiparsky, Väri, Venäjän väestö, Venäläisten alkuperä, Virolainen kansanrunous, Virsi. Laajenna indeksi (35 lisää) »
Aestit
Tacituksen kuvauksiin pohjautuva kartta alueen heimoista. Aestit kartalla nykyisen Kaliningradin kohdalla. Aestit on historiallinen termi, jolla viitattiin balttilaisiin heimoihin.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Aestit · Katso lisää »
Anneli Sarhimaa
Anneli Sarhimaa (s. 1962 Lappeenranta) on kielitieteen professori.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Anneli Sarhimaa · Katso lisää »
August Leskien
August Leskien (8. heinäkuuta 1840 Kiel, Holsteinin herttuakunta, Preussin kuningaskunta – 20. syyskuuta 1916 Leipzig, Saksan keisarikunta) oli saksalainen kielitieteilijä, joka oli erityisesti perehtynyt slaavilaisiin ja balttilaisiin kieliin.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja August Leskien · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Aurinko · Katso lisää »
Ā
Ā eli ā on latinalainen kirjoitusmerkki A, jonka päällä on pituusmerkki.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Ā · Katso lisää »
Baltin kieli
Balti eli baltistani on Pakistanin pohjoisosassa Baltistanissa puhuttu tiibetiläis-burmalainen kieli.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Baltin kieli · Katso lisää »
Baltit
Baltit ovat balttilaisia kieliä puhuvia kansoja.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Baltit · Katso lisää »
Baltologia
Balttilaisten kielten puhuma-alat. Baltologia eli balttilainen filologia on kielitieteen ala, joka tutkii balttilaisia kieliä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Baltologia · Katso lisää »
Baltoslaavilainen kantakieli
Baltoslaavilainen kantakieli on rekonstruoitu kantakieli, joka polveutuu indoeuroppalaisesta kantakielestä ja josta kaikki myöhemmät baltoslaavilaiset kielet eli balttilaiset kielet ja slaavilaiset kielet polveutuvat.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Baltoslaavilainen kantakieli · Katso lisää »
Baltoslaavilaiset kielet
Baltoslaavilaiseen kieliryhmään luetaan perinteisesti balttilaiset ja slaavilaiset kielet, jotka kuuluvat indoeurooppalaiseen kielikuntaan.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Baltoslaavilaiset kielet · Katso lisää »
Balttilainen muinaisusko
Balttilainen muinaisusko tarkoittaa muinaisessa Latviassa, Liettuassa ja Itä-Preussissa asuneiden balttilaisia kieliä puhuneiden heimojen kristinuskoa edeltäviä uskontoja.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Balttilainen muinaisusko · Katso lisää »
C
C (c) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kolmas kirjain.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja C · Katso lisää »
Euroopan kielet
Euroopan kielet kuuluvat pääasiassa indoeurooppalaisiin kieliin.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Euroopan kielet · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Eurooppa · Katso lisää »
G
G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja G · Katso lisää »
Grimmin laki
Grimmin laki on säännönmukaisuus, jonka mukaisesti germaanisten kielten sanoissa tietyt konsonantit poikkeavat systemaattisesti samojen sanojen etymologisista vastineista muissa indoeurooppalaisissa kielissä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Grimmin laki · Katso lisää »
Hattu (tarke)
Hattu (tšek. háček) eli (ˇ) on kirjaimeen liittyvä tarke, joka tyypillisesti osoittaa konsonantin ääntyvän liudentuneena tai sibilanteista (mm. Š/š ja Ž/ž) puhuttaessa postalveolaarisena eli niin sanotusti suhuäänteenä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Hattu (tarke) · Katso lisää »
Häme
Häme on pääosin eteläisessä Suomessa sijaitseva Suomen historiallinen maakunta.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Häme · Katso lisää »
Hämeen linna
Hämeen linna on yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Hämeen linna · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Indoeuropeistiikka
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeuropeistiikka eli vertaileva indoeurooppalainen kielentutkimus on kielitieteen ala, joka tekee indoeurooppalaisten kielten vertailevaa tutkimusta.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Indoeuropeistiikka · Katso lisää »
Instrumentaali
Instrumentaali on sijamuoto, joka ilmaisee, että substantiivi on väline, jolla subjekti suorittaa tekemisen.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Instrumentaali · Katso lisää »
Itä-Preussi
Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Itä-Preussi · Katso lisää »
Itäbalttilaiset kielet
Balttilaisten kielten puhuma-alue 1200-luvulla. Itäbalttilaiset kielet on balttilaisten kielten päähaaran alaryhmä länsibalttilaisten kielten ohella.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Itäbalttilaiset kielet · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
J
J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja J · Katso lisää »
Järvimalmi
Limoniittia Limoniitti on yleisnimitys vesipitoisille rautaoksidisaostumille, joita tavataan järvien ja soiden pohjassa, joissa ja lähteiden reunoilla.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Järvimalmi · Katso lisää »
Jorma Koivulehto
Jorma Juhani Koivulehto (12. lokakuuta 1934 Tampere – 23. elokuuta 2014) oli Helsingin yliopiston germaanisen filologian professori ja suomen kielen lainasanojen tutkija.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Jorma Koivulehto · Katso lisää »
K
K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja K · Katso lisää »
Kiuas
Savupirtin kiuas Kuurinmaalla. Riihen kiuas Pornaisissa. Puulämmitteinen kiuas. Kertalämmitteinen pönttökiuas. Vaipaltaan lämpöeristetty sähköllä toimiva jatkuvalämmitteinen kiuas. Kiuas on saunan (ennen myös riihen tai savupirtin) tavallisesti uunimainen lämmitin, jonka yläosassa on lämpöä varastoiva kiviladelma.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Kiuas · Katso lisää »
Kiukaisten kulttuuri
viitattu.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Kiukaisten kulttuuri · Katso lisää »
Kolomna
Kolomna on kaupunki Moskovan alueella Keski-Venäjällä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Kolomna · Katso lisää »
Kuurin kieli
Kuurin kieli viittaa kahteen keskenään sukua olevaan balttilaiseen kieleen.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Kuurin kieli · Katso lisää »
Kuurinmaa
Latvian historialliset alueet, Kuurinmaa keltaisella. Kuurinmaan vaakuna Kuurinmaa on nykyisen Latvian alueella sijainnut historiallinen maakunta, joka vuosisatojen saatossa kuului Liivinmaan liittoon, Puola-Liettuaan ja Venäjän keisarikuntaan.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Kuurinmaa · Katso lisää »
Laiva
Hudsonjoella. Laiva on suuri vedessä kulkeva alus.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Laiva · Katso lisää »
Latgallin kieli
Latgallin kieli on balttilainen kieli, jota puhuvat Latvian itäosissa asuvat latgallit.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Latgallin kieli · Katso lisää »
Latvialaiset
Latvialaiset eli lätit ovat Latviassa asuva etninen ryhmä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Latvialaiset · Katso lisää »
Latvian kieli
Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Latvian kieli · Katso lisää »
Lauri Posti
Lauri Albert Posti (17. maaliskuuta 1908 Lieto – 6. maaliskuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen fennougristi, Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori ja akateemikko.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Lauri Posti · Katso lisää »
Länsimainen kulttuuri
Kreikkalainen Platon on yksi länsimaisen filosofian perustajista. Länsimainen kulttuuri on Länsi-Euroopassa alkunsa saanut kulttuurin muoto, joka on myöhemmin levinnyt muihinkin maanosiin, erityisesti Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Länsimainen kulttuuri · Katso lisää »
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Liettua · Katso lisää »
Liettualaiset
Liettualaiset ovat Liettuassa asuva etninen ryhmä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Liettualaiset · Katso lisää »
Liettuan kieli
Puhuttua liettuaa Liettua (omakielinen nimi: lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Liettuan kieli · Katso lisää »
Luettelo indoeurooppalaisista kielistä
Tämä on luettelo indoeurooppalaisista kielistä kieliryhmittäin.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Luettelo indoeurooppalaisista kielistä · Katso lisää »
Luettelo kuolleista kielistä
Tämä on luettelo kuolleista kielistä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Luettelo kuolleista kielistä · Katso lisää »
Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä
Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä sisältää suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ainejärjestöjen ja kiltojen opiskelijahaalareiden värit.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä · Katso lisää »
Luettelo suomen venäläisistä lainasanoista
Tämä artikkeli on luettelo suomen venäläisperäisistä lainasanoista.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Luettelo suomen venäläisistä lainasanoista · Katso lisää »
Marja Leinonen
Ulla Marja-Leena Leinonen (16. tammikuuta 1946 Varkaus – 8. kesäkuuta 2019 Helsinki) oli suomalainen kielentutkija ja Tampereen yliopiston slaavilaisen filologian professori.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Marja Leinonen · Katso lisää »
Miljoona
Miljoona on luonnollinen luku 1 000 000, josta käytetään lyhennettä milj.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Miljoona · Katso lisää »
Mordvalaiset kielet
Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Mordvalaiset kielet · Katso lisää »
Moskvajoki
Moskvajoki eli Moskovanjoki on Moskovan kaupungin läpi virtaava ja Okaan Kolomnan lähellä laskeva joki Moskovan ja osittain myös Smolenskin alueilla Venäjällä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Moskvajoki · Katso lisää »
Muinaispreussilaiset
Preussilaiset heimot kartalla. Muinaispreussilaiset eli preussit olivat Itämeren kaakkoisrannikolla Veikselin ja Niemenin välillä eläneitä balttilaista muinaispreussin kieltä puhuneita heimoja.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Muinaispreussilaiset · Katso lisää »
Muinaispreussin kieli
Muinaispreussin kieli (tai vain preussin kieli) on 1600-luvulla kuollut balttilainen kieli, jota puhuivat Itämeren kaakkoisrannikolla eläneet muinaispreussilaiset.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Muinaispreussin kieli · Katso lisää »
Myöhäiskantasuomi
Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »
O
O (o) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 15.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja O · Katso lisää »
Paanalansaari
Paanalansaari on noin 5 km pitkä saari Kynsivedessä Laukaan ja Hankasalmen rajalla.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Paanalansaari · Katso lisää »
Panu (henkiolento)
Panu merkitsee tulta ja on kalevalaisessa runoudessa tulen henki, auringon poika.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Panu (henkiolento) · Katso lisää »
Perkūnas
Perkunas (liettuaksi Perkūnas, latviaksi Pērkons) oli balttien ukkosenjumala, yksi tärkeimmistä jumalista Baltian jumaltarustossa.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Perkūnas · Katso lisää »
Perkele
Perkele on suomen kielen karkea kirosana, joka tarkoittaa yleensä paholaista.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Perkele · Katso lisää »
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Preussi · Katso lisää »
Preussin liettualaiset
Preussin liettualaiset olivat Itä-Preussin maakunnassa niin sanotulla Vähä-Liettuan alueella aikoinaan asunut liettualaisten alaryhmä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Preussin liettualaiset · Katso lisää »
Reki
Ihmisten vetämiä rekiä. Reki on kotieläimen tai moottoriajoneuvon lumessa vetämä kulkuväline.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Reki · Katso lisää »
Saatana
ranskaksi ''Calvaire de Plougonven''), Bretagne, Ranska. Saatana eli paholainen, piru, sielunvihollinen on monien uskontojen, etenkin juutalaisen, kristillisen ja islamilaisen käsityksen mukaan Jumalan vastustaja, pahuuden henkilöitymä, joka viekoittelee ihmisiä syntiin.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Saatana · Katso lisää »
Skandinavian pronssikausi
Tinghøj on esimerkki kumpuhaudoista, joita rakennettiin Tanskassa varhaispronssikaudella. tammiarkussaan. Monet ihmisten elämään liittyvät tavat on huomattu hyvin säilyneistä tammiarkkuhaudoista. Trindhøjn miehen tammiarkku, vaatetus ja hauta-antimet. Pronssikaudelta tunnetaan Tanskassa paljon esineellistä kulttuuria. Ylimalkainen kartta metallurgian taidon leviämisestä ja Tanskalle tärkeän meripihkan kauppareiteistä. Skandinavian pronssikausi (noin 1700–500 eaa.) on Skandinavian esihistorian aikakausi, jonka kukoistusaika on Keski-Euroopassa vallinneiden pronssikausien loppuaikoina.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Skandinavian pronssikausi · Katso lisää »
Slaavilaiset kielet
Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Slaavilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalainen kansanrunous
Runonlaulajia kuvattuna vuonna 1897. Suomalaisen kansanrunouden juuret ulottuvat pitkälle esihistoriaan.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Suomalainen kansanrunous · Katso lisää »
Suomalainen runous
Eino Leinon ''Helkavirsiä''; kuvittanut K. Carlstedt. Suomalainen runous on kirjoitettu pääasiassa suomen ja ruotsin kielillä, mutta siihen kuuluu myös esimerkiksi pohjoissaameksi kirjoitettua kirjallisuutta.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Suomalainen runous · Katso lisää »
Suomalaisten alkuperä
Suomalaisten alkuperä on muiden länsiuralilaisten ja itämerensuomalaisten kansojen tavoin Volga-, Oka- ja Kama-jokien välillä nykyisen Venäjän alueella.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Suomalaisten alkuperä · Katso lisää »
Suomen kielen kirosanat
Suomen kielen kirosanat ovat ei-kirjaimellisesti käytettyjä suomenkielisiä sanoja, jotka rikkovat jotain kulttuurista tabua.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Suomen kielen kirosanat · Katso lisää »
Suomen kielen lainasanat
Suomen kielen lainasanat ovat jostain toisesta kielestä suomeen tai johonkin suomen kantakieleen lainattuja sanoja.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Suomen kielen lainasanat · Katso lisää »
Suomen kielen sanasto
Suomen kielen sanasto käsittelee suomen kielen sanastoa etymologian ja sananmuodostuksen kannalta.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Suomen kielen sanasto · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen kirjallisuus
Suomen kirjallisuus on kirjoitettu pääasiassa suomen ja ruotsin kielillä, mutta siihen kuuluu myös varhaisempia latinankielisiä teoksia sekä saameksi kirjoitettua kirjallisuutta.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Suomen kirjallisuus · Katso lisää »
Suomensukuinen
Uralilaisten kielten levinneisyys Suomensukuinen tarkoittaa suomensukuista eli uralilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä, tai suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Suomensukuinen · Katso lisää »
Tarvas
Tarvas on yleisestä käytöstä kadonnut suomen kielen sana, jonka merkityksestä on erilaisia tietoja ja käsityksiä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Tarvas · Katso lisää »
Tuhat
Tuhat on luonnollinen luku 1 000.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Tuhat · Katso lisää »
Turid Farbregd
Turid Farbregd (s. 8. maaliskuuta 1941 Gjesdal, Norja) on norjalainen filologi, kirjallisuuden kääntäjä ja sanakirjantekijä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Turid Farbregd · Katso lisää »
Ukko
Ukko ylijumala (vasemmalla) R. W. Ekmanin ''Kalevala''-maalauksessa ''Lemminkäinen tulisella järvellä'' (n. 1867). Ukon kirves. Ukkosen jumalan asetta esittäväksi tulkittujen, lähinnä Suomesta löydettyjen rautakautisten riipusten yksinkertaistettu yleishahmo. kalliopiirroshahmosta. Ukko eli Ukko ylijumala on suomalaisten ja karjalaisten muinainen sään ja sadon sekä ukkosen jumala.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Ukko · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Valentin Kiparsky
Valentin Julius Aleksandr Kiparsky (4. heinäkuuta 1904 Pietari – 18. toukokuuta 1983 Helsinki) oli kansainvälisesti merkittävä suomenvenäläinen kielitieteilijä ja aikansa johtavia slaavilaisten kielten tutkijoita, joka toimi professorina muun muassa Helsingissä ja Länsi-Berliinissä.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Valentin Kiparsky · Katso lisää »
Väri
Värikynillä muodostettu väriympyrä. Väri on esineestä, aineesta tai muusta vastaavasta säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta ja intensiteetistä riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Väri · Katso lisää »
Venäjän väestö
Venäjän SFNT:n (pun.) ja Venäjän federaation (sin.) väestö vuosina 1950–2010. Venäjän syntyvyys (sin.), kuolleisuus (pun.) ja luonnollinen väestönkasvu (vihr.) vuosina 1950–2008. Pystyviivalla on merkitty Neuvostoliiton hajoamisen ajankohta. Venäjän luonnollinen väestönkasvu alueittain vuonna 2009. Venäjän väkiluku oli 141 927 297 vuoden 2010 alussa.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Venäjän väestö · Katso lisää »
Venäläisten alkuperä
Ennen Kiovan Venäjän syntyä lukuisat suomalais-ugrilaiset heimot olivat levittäytyneet ympäri Itä-Eurooppaa, alueelle joka kattoi aro- ja metsäalueita Itämereltä Uralvuorille.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Venäläisten alkuperä · Katso lisää »
Virolainen kansanrunous
Virolainen kansanrunous on samaa alkuperää kuin suomalainen ja sisältää sen kanssa paljon yhteisiä aineksia.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Virolainen kansanrunous · Katso lisää »
Virsi
Suomalaisia virsikirjoja. Virsi on kirkollisessa kielenkäytössä ensisijaisesti yhteislauluksi tarkoitettu runomittainen hengellinen laulu.
Uusi!!: Balttilaiset kielet ja Virsi · Katso lisää »
