175 suhteet: Aapeli.com, Aarzemnieki, Ahvenanmaan maakunta, Aijā, Aina (nimi), Aleksandr Alehin, Aleksandrs Čaks, Amerikanlatvialaiset, Andrejs Pumpurs, Anna Žīgure, Artjoms Rudņevs, August Johann Gottfried Bielenstein, Š, Ž, Č, Ääkköset, Baltit, Baltologia, Baltoslaavilainen kantakieli, Balttilaiset kielet, Brīvā Daugava, C, Cīņa, Christian Kracht, Citi Zēni, Daina, Datiivi, Dievs, Disney Character Voices International, Dolly von Alfthan, Edistykselliset, Emajoki, Ennen päivänlaskua ei voi, Esperanto, Euroopan atomienergiayhteisö, Euroopan unioni, Euroopan unionin jäsenvaltiot, Euroopan unionin motto, Euroopan unionin symbolit, Euroopan unionin viralliset kielet, Eurooppa, Google Kääntäjä, H, Henrik Lättiläinen, Henrikin Liivinmaan kronikka, Honey Baby, Imants Ziedonis, Indoeurooppalaiset kielet, Inhimillisen Latvian puolesta, Islannin kielet, ..., ISO 8859-4, Itäbalttilaiset kielet, Itämerensuomalaiset kansat, J, Jānis Bērziņš, Jūrmala, Jumi, Kahden maailman vaeltaja, Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!, Kaksikko, Kalevipoeg, Karl Tõnisson, Kārlis Baumanis, Kielet Eurovision laulukilpailussa, Kielet Lasten Eurovision laulukilpailussa, Kirjallisuusvuosi 1689, Kirjallisuusvuosi 1698, Kreevinin murre, Kreevinit, Krišjānis Kariņš, Kungs, Kurseniekit, Kuurin kieli, Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta, Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918), Kuurit, Lasten Eurovision laulukilpailu 2010, Lasten Eurovision laulukilpailu 2011, Latgallin kieli, Latgallit, Latinalaiset aakkoset, Latvia, Latvia Eurovision laulukilpailussa, Latvialaiset, Latvialaiset tarkka-ampujat, Latvian historia, Latvian juutalaiset, Latvian kansalaisuus, Latvian kansanäänestys 2012, Latvian puolalaiset, Latvian sosialistinen neuvostotasavalta, Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1920), Latvian sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna, Latvian ukrainalaiset, Latvian venäläiset, Latvian virolaiset, Latviankielinen Wikipedia, Latvijas Televīzija, Lauv, Lāčplēsis, Lätti, Līvli (lehti), Leena Krohn, Leivut, Liettuan kieli, Liiviläiset, Liiviläismurteet, Liiviläisten kulttuurikeskus, Liivin kieli, Liivinkielinen kirjallisuus, Liivinmaan kuvernementti, Luettelo Disneyn hahmoista eri kielillä, Luettelo indoeurooppalaisista kielistä, Luettelo itsenäisistä valtioista, Luettelo Kalevalan käännöksistä, Luettelo kansainvälisten järjestöjen virallisista kielistä, Luettelo kansallislauluista, Luettelo kielistä, Luettelo kielitoimistoista, Luettelo Latvian kansallispuistoista, Luettelo Suomen ulkopuolella sijaitsevista kaupungeista, joilla on suomenkielinen nimi, Luettelo typografisista lainausmerkkipareista eri kielissä, Luettelo virallisista kielistä, Luettelo virallisista kielistä valtioittain, Marie N, Marja Leinonen, Mārtiņš Staķis, Melanijan tie, Merkistö, Mikko Rimminen, Miljoona ruusua, Moisio (muinaissuomalainen suurtila), Muinaispreussin kieli, Nika Schuberg, Ogre (Latvia), Ostlandin valtakunnankomissariaatti, Padomju Jaunatne, Paimio, Perkūnas, Perkele, Perkwunos, Pituusmerkki, Pussikaljaromaani, Radio Peterburg, Raimonds Vējonis, Rainis, Reki, Renārs Kaupers, Riharda Vāgnera iela, Rozentāls-seura, Ruotsin suurvalta-aika, Saatana, Salatsi, Samanta Tīna, Samogiitti, Sähköinen matkustuslupajärjestelmä, Selma Des Coudres, Skyforger, Soinnillinen palataalinen klusiili, Soinniton palataalinen klusiili, Sovetskaja Latvija, Suitit, Suomen kielen kirosanat, Suomen kielen lainasanat, Suomi, Suomi-nimen alkuperä, Täyttä hepreaa, Teuvo Tulio, Tommi Parkko, Ukko, Uldis Bērziņš, Valentin Kiparsky, Viktor Berthold, Virallinen kieli, Viron kieli. Laajenna indeksi (125 lisää) »
Aapeli.com
Aapeli oli Playforia Inc.:n vuosina 2002–2019 toiminut peliyhteisöpalvelu.
Uusi!!: Latvian kieli ja Aapeli.com · Katso lisää »
Aarzemnieki
Aarzemnieki on latvialainen yhtye, joka edusti Latviaa vuoden 2014 Euroviisuissa Kööpenhaminassa kappaleella ”Cake to Bake”.
Uusi!!: Latvian kieli ja Aarzemnieki · Katso lisää »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Latvian kieli ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Aijā
Aijā on latvialaisen indie rock -yhtyeen Sudden Lightsin kappale.
Uusi!!: Latvian kieli ja Aijā · Katso lisää »
Aina (nimi)
Aina on monissa maissa esiintyvä naisen etunimi.
Uusi!!: Latvian kieli ja Aina (nimi) · Katso lisää »
Aleksandr Alehin
Aleksandr Aleksandrovitš Alehin (31. lokakuuta (J: 19. lokakuuta) 1892 Moskova – 24. maaliskuuta 1946 Estoril) oli venäläinen shakin suurmestari ja neljäs maailmanmestari.
Uusi!!: Latvian kieli ja Aleksandr Alehin · Katso lisää »
Aleksandrs Čaks
Aleksandrs Čaks (alkuperäiseltä nimeltään Aleksandrs Čadarainis 27. lokakuuta 1901 – 8. helmikuuta 1950) oli latvialainen runoilija ja kirjailija.
Uusi!!: Latvian kieli ja Aleksandrs Čaks · Katso lisää »
Amerikanlatvialaiset
Amerikanlatvialaiset ovat Yhdysvalloissa asuvia latvialaisia tai heidän jälkeläisiään.
Uusi!!: Latvian kieli ja Amerikanlatvialaiset · Katso lisää »
Andrejs Pumpurs
Andrejs Pumpurs Andrejs Pumpurs (22. syyskuuta 1841 Birzgale – 6. heinäkuuta 1902) oli latvialainen runoilija ja journalisti.
Uusi!!: Latvian kieli ja Andrejs Pumpurs · Katso lisää »
Anna Žīgure
Anna Žīgure (s. 1948 Riika) on latvialainen diplomaatti, kirjailija ja kääntäjä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Anna Žīgure · Katso lisää »
Artjoms Rudņevs
Artjoms Rudnevs vuonna 2012 Artjoms Rudņevs (s. 13. tammikuuta 1988 Daugavpils, Latvian SNT Viitattu 17.11.2014.) on latvialainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan hyökkääjä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Artjoms Rudņevs · Katso lisää »
August Johann Gottfried Bielenstein
August Johann Gottfried Bielenstein, latviaksi Augusts Bīlenšteins, (1826−1907) oli baltiansaksalainen latvian kielen tutkija.
Uusi!!: Latvian kieli ja August Johann Gottfried Bielenstein · Katso lisää »
Š
Š (š) on latinalaisiin aakkosiin muutamissa kielissä lisätty kirjain.
Uusi!!: Latvian kieli ja Š · Katso lisää »
Ž
Ž (ž) on latinalaiseen aakkostoon eräissä kielissä lisätty kirjain.
Uusi!!: Latvian kieli ja Ž · Katso lisää »
Č
Č (č) edustaa monessa kielessä affrikaattaa .
Uusi!!: Latvian kieli ja Č · Katso lisää »
Ääkköset
Ääkkösillä tarkoitetaan suomalaisissa yhteyksissä kirjaimia å, ä ja ö, joita käytetään muun muassa suomen ja ruotsin kielissä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Ääkköset · Katso lisää »
Baltit
Baltit ovat balttilaisia kieliä puhuvia kansoja.
Uusi!!: Latvian kieli ja Baltit · Katso lisää »
Baltologia
Balttilaisten kielten puhuma-alat. Baltologia eli balttilainen filologia on kielitieteen ala, joka tutkii balttilaisia kieliä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Baltologia · Katso lisää »
Baltoslaavilainen kantakieli
Baltoslaavilainen kantakieli on rekonstruoitu kantakieli, joka polveutuu indoeuroppalaisesta kantakielestä ja josta kaikki myöhemmät baltoslaavilaiset kielet eli balttilaiset kielet ja slaavilaiset kielet polveutuvat.
Uusi!!: Latvian kieli ja Baltoslaavilainen kantakieli · Katso lisää »
Balttilaiset kielet
Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.
Uusi!!: Latvian kieli ja Balttilaiset kielet · Katso lisää »
Brīvā Daugava
Brīvā Daugava on latvialainen alueellinen sanomalehti, joka perustettiin 22.
Uusi!!: Latvian kieli ja Brīvā Daugava · Katso lisää »
C
C (c) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kolmas kirjain.
Uusi!!: Latvian kieli ja C · Katso lisää »
Cīņa
Lehden nimiö vuonna 1986. Cīņa (”Taistelu”) oli vuosina 1904–1991 ilmestynyt latviankielinen sanomalehti.
Uusi!!: Latvian kieli ja Cīņa · Katso lisää »
Christian Kracht
Christian Kracht (saksaksi äännettynä: kraxt, s. 29. joulukuuta 1966) on sveitsiläinen romaanikirjailija ja journalisti.
Uusi!!: Latvian kieli ja Christian Kracht · Katso lisää »
Citi Zēni
Citi Zēni on latvialainen yhtye, joka perustettiin maaliskuussa 2020 laulunkirjoitusleirillä Riiassa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Citi Zēni · Katso lisää »
Daina
Daina on latvialainen kansanruno tai -laulu.
Uusi!!: Latvian kieli ja Daina · Katso lisää »
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.
Uusi!!: Latvian kieli ja Datiivi · Katso lisää »
Dievs
Dievs ("jumala") tarkoittaa Latvian mytologiassa ylintä jumalaa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Dievs · Katso lisää »
Disney Character Voices International
Disney Character Voices International, Inc.
Uusi!!: Latvian kieli ja Disney Character Voices International · Katso lisää »
Dolly von Alfthan
Dolly von Alfthan näytteli naispääosaa vuoden 1944 vakoiluelokuvassa Hiipivä vaara. Kuvassa juliste elokuvasta. Kuvan oikeassa yläreunassa Dolly von Alftan. Dolores Gabrielle Lina ”Dolly” von Alfthan (myöh. Castillon du Perron; 24. tammikuuta 1919 – 28. marraskuuta 2000)Suomen ritariston ja aatelin kalenteri 2004, s. 34.
Uusi!!: Latvian kieli ja Dolly von Alfthan · Katso lisää »
Edistykselliset
Edistykselliset (latv. Progresīvie) on latvialainen sosiaalidemokraattinen puolue.
Uusi!!: Latvian kieli ja Edistykselliset · Katso lisää »
Emajoki
EmajokiKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on itäisessä Virossa virtaava 101 kilometrin pituinen joki.
Uusi!!: Latvian kieli ja Emajoki · Katso lisää »
Ennen päivänlaskua ei voi
Ennen päivänlaskua ei voi on Johanna Sinisalon esikoisromaani vuodelta 2000.
Uusi!!: Latvian kieli ja Ennen päivänlaskua ei voi · Katso lisää »
Esperanto
Esperanto (alkujaan lingvo internacia) on luonnollisiin kieliin perustuva keinotekoinen kansainvälinen apukieli, jonka loi puolanjuutalainen silmälääkäri L. L. Zamenhof 1880-luvulla Puolassa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Esperanto · Katso lisää »
Euroopan atomienergiayhteisö
Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) perustettiin vuonna 1957 Rooman sopimuksella.
Uusi!!: Latvian kieli ja Euroopan atomienergiayhteisö · Katso lisää »
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Uusi!!: Latvian kieli ja Euroopan unioni · Katso lisää »
Euroopan unionin jäsenvaltiot
Euroopan unioni (EU) on 27 jäsenvaltion poliittinen ja taloudellinen unioni, joka perustuu jäsenvaltioiden allekirjoittamiin perussopimuksiin.
Uusi!!: Latvian kieli ja Euroopan unionin jäsenvaltiot · Katso lisää »
Euroopan unionin motto
Moninaisuudessaan yhtenäinen on Euroopan unionin virallinen motto.
Uusi!!: Latvian kieli ja Euroopan unionin motto · Katso lisää »
Euroopan unionin symbolit
Euroopan unionin symbolit on tarkoitettu edustamaan EU:ta ja yhdistämään unionin kansoja ja kansalaisia.
Uusi!!: Latvian kieli ja Euroopan unionin symbolit · Katso lisää »
Euroopan unionin viralliset kielet
Euroopan unionin virallisia kieliä ovat.
Uusi!!: Latvian kieli ja Euroopan unionin viralliset kielet · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Eurooppa · Katso lisää »
Google Kääntäjä
Google Kääntäjä on Googlen ilmainen käännöskone, jolla voi kääntää sanoja, tekstikatkelmia, puhetta ja internet-sivuja kielestä toiseen.
Uusi!!: Latvian kieli ja Google Kääntäjä · Katso lisää »
H
H (h) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdeksas kirjain.
Uusi!!: Latvian kieli ja H · Katso lisää »
Henrik Lättiläinen
Henrik Lättiläinen (myös Lätin Henrik, tai Heinricus de Lettis; k. mahd. 1259) oli tuntematonta kansallisuutta edustanut pappi ja ristiretkisaarnaaja, joka kirjoitti 1220-luvulla Liivinmaan ja Viron kristinuskoon käännyttämistä kuvaavan Henrikin Liivinmaan kronikan.
Uusi!!: Latvian kieli ja Henrik Lättiläinen · Katso lisää »
Henrikin Liivinmaan kronikka
Henrikin Liivinmaan kronikka on 1200-luvulla kirjoitettu kronikka, joka on Novgorodin ensimmäisen kronikan ja Liivinmaan riimikronikan ohella merkittävimpiä Baltian varhaiskeskiajan historian lähteitä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Henrikin Liivinmaan kronikka · Katso lisää »
Honey Baby
Honey Baby on vuonna 2005 ensi-iltansa saanut Mika Kaurismäen ohjaama draamaelokuva.
Uusi!!: Latvian kieli ja Honey Baby · Katso lisää »
Imants Ziedonis
Imants Ziedonis (3. toukokuuta 1933 – 27. helmikuuta 2013) oli latvialainen runoilija ja kirjailija.
Uusi!!: Latvian kieli ja Imants Ziedonis · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Latvian kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Inhimillisen Latvian puolesta
Inhimillisen Latvian puolesta (latv. Par cilvēcīgu Latviju) on latvialainen puolue.
Uusi!!: Latvian kieli ja Inhimillisen Latvian puolesta · Katso lisää »
Islannin kielet
Islannin yliopiston kirjaston aukioloajat. Islanti on kielellisesti hyvin eristäytynyt.
Uusi!!: Latvian kieli ja Islannin kielet · Katso lisää »
ISO 8859-4
ISO 8859-4 on ISO 8859 -standardiin kuuluva kahdeksanbittinen merkistö.
Uusi!!: Latvian kieli ja ISO 8859-4 · Katso lisää »
Itäbalttilaiset kielet
Balttilaisten kielten puhuma-alue 1200-luvulla. Itäbalttilaiset kielet on balttilaisten kielten päähaaran alaryhmä länsibalttilaisten kielten ohella.
Uusi!!: Latvian kieli ja Itäbalttilaiset kielet · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »
J
J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.
Uusi!!: Latvian kieli ja J · Katso lisää »
Jānis Bērziņš
Jānis Bērziņš (latv.) tai Jan Berzin (ven.) on seuraavien henkilöiden nimi.
Uusi!!: Latvian kieli ja Jānis Bērziņš · Katso lisää »
Jūrmala
Jūrmala (latv.) on merenrantakaupunki Latviassa Riian lähellä Riianlahden rannalla.
Uusi!!: Latvian kieli ja Jūrmala · Katso lisää »
Jumi
Jumi on erityisesti suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen käyttämä yliluonnollisten ilmiöiden, lähinnä panteistisen maailmanhengen nimitys.
Uusi!!: Latvian kieli ja Jumi · Katso lisää »
Kahden maailman vaeltaja
Kahden maailman vaeltaja: Sotamuistelma on Walter Flexin kirjoittama laaja omaelämäkerrallinen novelli, jossa hän kuvaa kokemuksiaan ensimmäisessä maailmansodassa kesällä 1915.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kahden maailman vaeltaja · Katso lisää »
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!
Neuvostoliiton vaakuna, jossa tunnuslause on punaisessa nauhassa. Tunnuslause Sergei Jutkevitšin historiallisessa draamaelokuvassa ''Kiväärimies'' (1938). Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin Kommunistisen manifestin (1848) viimeinen virke.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! · Katso lisää »
Kaksikko
Kaksikko eli duaali on kieliopillinen luku, jota käytetään puhuttaessa täsmälleen kahdesta esineestä tai asiasta.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kaksikko · Katso lisää »
Kalevipoeg
Maalaus eepoksesta "Kalevipoeg", tekijänä Oskar Kallis. Kalevipoeg on ns.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kalevipoeg · Katso lisää »
Karl Tõnisson
Karl Tõnisson tai Kārlis Tennisons (1873 – 1962) oli virolainen buddhalainen vaikuttaja.
Uusi!!: Latvian kieli ja Karl Tõnisson · Katso lisää »
Kārlis Baumanis
Kārlis Baumanis latvialaisessa postimerkissä. Kārlis Baumanis (11. toukokuuta 1835 – 10. tammikuuta 1905) oli latvialainen säveltäjä, runoilija, näytelmäkirjailija ja journalisti.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kārlis Baumanis · Katso lisää »
Kielet Eurovision laulukilpailussa
Tämä artikkeli käsittelee Eurovision laulukilpailussa käytettyjä kieliä ja niihin liittyviä käytäntöjä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kielet Eurovision laulukilpailussa · Katso lisää »
Kielet Lasten Eurovision laulukilpailussa
Tämä artikkeli käsittelee Lasten Eurovision laulukilpailussa käytettyjä kieliä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kielet Lasten Eurovision laulukilpailussa · Katso lisää »
Kirjallisuusvuosi 1689
Kirjallisuusvuosi 1689 käsittelee vuoden 1689 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kirjallisuusvuosi 1689 · Katso lisää »
Kirjallisuusvuosi 1698
Kirjallisuusvuosi 1698 käsittelee vuoden 1698 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kirjallisuusvuosi 1698 · Katso lisää »
Kreevinin murre
Bauskan kunnan sijainti Latvian kartalla. Kreevinin murre oli Latviassa Bauskan ympäristössä asuneiden vatjalaisten kreevinien puhuma vatjan murre.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kreevinin murre · Katso lisää »
Kreevinit
Kreevinit olivat Latvian alueella eläneitä vatjalaisia.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kreevinit · Katso lisää »
Krišjānis Kariņš
Arturs Krišjānis Kariņš (s. 13. joulukuuta 1964 Wilmington, Delaware, Yhdysvallat Euroopan parlamentti viitattu 13.3.2019) on entinen Latvian pääministeri vuosina 2019–2023 ja entinen talousministeri vuosina 2004–2006.
Uusi!!: Latvian kieli ja Krišjānis Kariņš · Katso lisää »
Kungs
Kungs (oikealta nimeltään Valentin Brunel, s. 17. marraskuuta 1996 Toulon) on ranskalainen DJ, levy-tuottaja ja muusikko.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kungs · Katso lisää »
Kurseniekit
Kurseniekit eli kuurit on nimi, jota käytetään sekä muinaisesta balttilaisesta heimosta että Kuurin kyntäällä eläneistä latvialaisista.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kurseniekit · Katso lisää »
Kuurin kieli
Kuurin kieli viittaa kahteen keskenään sukua olevaan balttilaiseen kieleen.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kuurin kieli · Katso lisää »
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta oli Kuurinmaalla ja Zemgalessa sijainnut herttuakunta, joka oli ensin Puola-Liettuan ja sittemmin Venäjän keisarikunnan alainen.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta · Katso lisää »
Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918)
Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918) oli Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunnan ajatuksen pohjalle perustettu valtio 8. maaliskuuta 1918, kun Saksan miehittämässä Latviassa baltiansaksalaista väestöä edustavat maapäivät ehdottivat Saksan keisari Wilhelm II:lle, että tämä ryhtyisi valtionpäämieheksi.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918) · Katso lisää »
Kuurit
Kuurien asuttama alue 1200-luvulla Kuurit on nimi, jota käytetään Kuurinmaan historiallisista asukkaista.
Uusi!!: Latvian kieli ja Kuurit · Katso lisää »
Lasten Eurovision laulukilpailu 2010
Lasten Eurovision laulukilpailu 2010 järjestettiin Minskissä Valko-Venäjällä Minsk-Arenalla 20. marraskuuta 2010.
Uusi!!: Latvian kieli ja Lasten Eurovision laulukilpailu 2010 · Katso lisää »
Lasten Eurovision laulukilpailu 2011
Lasten Eurovision laulukilpailu 2011 on yhdeksäs Lasten Eurovision laulukilpailu.
Uusi!!: Latvian kieli ja Lasten Eurovision laulukilpailu 2011 · Katso lisää »
Latgallin kieli
Latgallin kieli on balttilainen kieli, jota puhuvat Latvian itäosissa asuvat latgallit.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latgallin kieli · Katso lisää »
Latgallit
Latgallit (historiallisesti eri variaatioina letti, leththi, lethti, letthi, letthigalli, letigolli, leththigallia) ovat latvialaisten alaryhmä, jota joskus myös pidetään omana etnisenä ryhmänään.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latgallit · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvia · Katso lisää »
Latvia Eurovision laulukilpailussa
Latvia on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuodesta lähtien.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvia Eurovision laulukilpailussa · Katso lisää »
Latvialaiset
Latvialaiset eli lätit ovat Latviassa asuva etninen ryhmä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvialaiset · Katso lisää »
Latvialaiset tarkka-ampujat
Latvialaiset tarkka-ampujat oli latvian eli lätin kieltä yksikössään käyttänyt joukko-osasto, joka perustettiin Venäjän keisarillisen armeijan osaksi ensimmäisen maailmansodan aikana.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvialaiset tarkka-ampujat · Katso lisää »
Latvian historia
Latvian historialla tarkoitetaan nykyisen Latvian alueen historiaa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvian historia · Katso lisää »
Latvian juutalaiset
Latvian juutalaiset ovat Latviassa asuvia juutalaisia.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvian juutalaiset · Katso lisää »
Latvian kansalaisuus
Latvian passi Latvian kansalaisuus on laillinen suhde yksittäisen kansalaisen ja Latvian tasavallan välillä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvian kansalaisuus · Katso lisää »
Latvian kansanäänestys 2012
Latvian kansanäänestys 2012 on 18.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvian kansanäänestys 2012 · Katso lisää »
Latvian puolalaiset
Latvian puolalaiset ovat Latviassa asuvia puolalaisia.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvian puolalaiset · Katso lisää »
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Latvian SNT oli kommunistien Latvian alueelle perustama hallinto.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvian sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1920)
Latvian Sosialistinen Neuvostotasavalta (LSPR) oli Pihkovassa 17.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1920) · Katso lisää »
Latvian sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna
Latvian SNT:n vaakuna Latvian sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna oli Latvian sosialistisen neuvostotasavallan tunnus lipun ohella.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvian sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna · Katso lisää »
Latvian ukrainalaiset
Latvian ukrainalaiset ovat Latviassa asuvia ukrainalaisia.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvian ukrainalaiset · Katso lisää »
Latvian venäläiset
Venäjänkielisten osuus Latvian väestöstä vuoden 2011 väestönlaskennassa. Kaikki Latvian venäjänkieliset eivät ole venäläisiä. Latvian venäläiset ovat Latviassa asuvia venäläisiä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvian venäläiset · Katso lisää »
Latvian virolaiset
Latvian virolaiset ovat Latviassa asuvia virolaisia.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvian virolaiset · Katso lisää »
Latviankielinen Wikipedia
Latviankielisen Wikipedian logo Latviankielinen Wikipedia (latviaksi Vikipēdija latviešu valodā) on latviankielinen Wikipedian versio.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latviankielinen Wikipedia · Katso lisää »
Latvijas Televīzija
Latvijas Televīzija (LTV) on Latvian valtion omistama televisioyhtiö.
Uusi!!: Latvian kieli ja Latvijas Televīzija · Katso lisää »
Lauv
Ari Staprans Leff (s. 8. elokuuta 1994 San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat) eli Lauv on yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Lauv · Katso lisää »
Lāčplēsis
Lāčplēsis eli Karhunkaataja on Latvian kansalliseepos, joka kertoo Lāčplēsiksen seikkailuista ja latvialaisten taistelusta saksalaisia ristiretkeilijöitä vastaan.
Uusi!!: Latvian kieli ja Lāčplēsis · Katso lisää »
Lätti
Lätti-sanalla on seuraavia merkityksiä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Lätti · Katso lisää »
Līvli (lehti)
Līvli-lehden pääsivu vuodelta 1939. Līvli on Latviassa ilmestyvä sanomalehti.
Uusi!!: Latvian kieli ja Līvli (lehti) · Katso lisää »
Leena Krohn
Leena Elisabeth Krohn (s. 28. helmikuuta 1947 Helsinki) on suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Latvian kieli ja Leena Krohn · Katso lisää »
Leivut
Leivut ovat Latviassa Gulbenen ja Alūksnen kunnissa lähellä Viron rajaa elänyt virolaisten ryhmä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Leivut · Katso lisää »
Liettuan kieli
Puhuttua liettuaa Liettua (omakielinen nimi: lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.
Uusi!!: Latvian kieli ja Liettuan kieli · Katso lisää »
Liiviläiset
Liiviläiset ovat nykyisen Latvian alueella historiallisesti asunut itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Liiviläiset · Katso lisää »
Liiviläismurteet
Latvian murrekartta, liiviläismurteet sinisen sävyillä. Liiviläismurteet ovat latvian kielen murteita.
Uusi!!: Latvian kieli ja Liiviläismurteet · Katso lisää »
Liiviläisten kulttuurikeskus
Liiviläisten kulttuurikeskus (liiviksi Līvõ kultūr sidām) on järjestö, joka perustettiin Riiassa 1994.
Uusi!!: Latvian kieli ja Liiviläisten kulttuurikeskus · Katso lisää »
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Uusi!!: Latvian kieli ja Liivin kieli · Katso lisää »
Liivinkielinen kirjallisuus
Liivinkielinen kirjallisuus on hyvin suppea.
Uusi!!: Latvian kieli ja Liivinkielinen kirjallisuus · Katso lisää »
Liivinmaan kuvernementti
Liivinmaan kuvernementin kartta (n. 1820). Liivinmaan kuvernementti oli vuosina 1721–1917 Venäjän keisarikunnan hallintoalue (kuvernementti), joka käsitti nykyisen Etelä-Viron sekä Pohjois- ja Keski-Latvian.
Uusi!!: Latvian kieli ja Liivinmaan kuvernementti · Katso lisää »
Luettelo Disneyn hahmoista eri kielillä
Ei kuvausta.
Uusi!!: Latvian kieli ja Luettelo Disneyn hahmoista eri kielillä · Katso lisää »
Luettelo indoeurooppalaisista kielistä
Tämä on luettelo indoeurooppalaisista kielistä kieliryhmittäin.
Uusi!!: Latvian kieli ja Luettelo indoeurooppalaisista kielistä · Katso lisää »
Luettelo itsenäisistä valtioista
Tämä on luettelo itsenäisistä valtioista ja se sisältää.
Uusi!!: Latvian kieli ja Luettelo itsenäisistä valtioista · Katso lisää »
Luettelo Kalevalan käännöksistä
Kalevala oli käännetty vuoteen 2010 mennessä kaikkiaan 61 kielelle.
Uusi!!: Latvian kieli ja Luettelo Kalevalan käännöksistä · Katso lisää »
Luettelo kansainvälisten järjestöjen virallisista kielistä
Tämä on luettelo kansainvälisten järjestöjen virallisista kielistä. Monilla kansainvälisillä järjestöillä on työkieli/työkielet, joita käytetään kokouksissa ja järjestön toiminnassa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Luettelo kansainvälisten järjestöjen virallisista kielistä · Katso lisää »
Luettelo kansallislauluista
Tämä on luettelo YK:n 193:n jäsenvaltioiden sekä Taiwanin ja Kosovon kansallislauluista.
Uusi!!: Latvian kieli ja Luettelo kansallislauluista · Katso lisää »
Luettelo kielistä
Tämä sivu on vaillinainen luettelo luonnollista kielistä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Luettelo kielistä · Katso lisää »
Luettelo kielitoimistoista
Luettelo kielitoimistoista sisältää eri maissa toimivia laitoksia, jotka harjoittavat kielenhuoltoa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Luettelo kielitoimistoista · Katso lisää »
Luettelo Latvian kansallispuistoista
Latviassa sijaitsee neljä kansallispuistoa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Luettelo Latvian kansallispuistoista · Katso lisää »
Luettelo Suomen ulkopuolella sijaitsevista kaupungeista, joilla on suomenkielinen nimi
Tämä artikkeli on luettelo Suomen ulkopuolella sijaitsevista kaupungeista, joilla on suomenkielinen nimi.
Uusi!!: Latvian kieli ja Luettelo Suomen ulkopuolella sijaitsevista kaupungeista, joilla on suomenkielinen nimi · Katso lisää »
Luettelo typografisista lainausmerkkipareista eri kielissä
Tämä on luettelo typografisista lainausmerkkipareista eri kielissä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Luettelo typografisista lainausmerkkipareista eri kielissä · Katso lisää »
Luettelo virallisista kielistä
Tämä on luettelo virallisista kielistä. Sulkeissa on merkittynä valtiot, joissa kielellä on virallinen asema.
Uusi!!: Latvian kieli ja Luettelo virallisista kielistä · Katso lisää »
Luettelo virallisista kielistä valtioittain
Tämä luettelo valtioiden virallisista kielistä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Luettelo virallisista kielistä valtioittain · Katso lisää »
Marie N
Marie N (s. 23. kesäkuuta 1973 Riika, Latvia) eli Marija Naumova on yksi Latvian suosituimmista laulajista.
Uusi!!: Latvian kieli ja Marie N · Katso lisää »
Marja Leinonen
Ulla Marja-Leena Leinonen (16. tammikuuta 1946 Varkaus – 8. kesäkuuta 2019 Helsinki) oli suomalainen kielentutkija ja Tampereen yliopiston slaavilaisen filologian professori.
Uusi!!: Latvian kieli ja Marja Leinonen · Katso lisää »
Mārtiņš Staķis
Mārtiņš Staķis (s. 4. heinäkuuta 1979 Tukums) on latvialainen poliitikko.
Uusi!!: Latvian kieli ja Mārtiņš Staķis · Katso lisää »
Melanijan tie
Melanijan tie on vuonna 2016 valmistunut latvialais-suomalais-tšekkiläinen yhteistuotantoelokuva.
Uusi!!: Latvian kieli ja Melanijan tie · Katso lisää »
Merkistö
Merkistö tai koodisivu on tietotekniikassa ja tietoliikenteessä sopimus, joka määrittelee, miten bittiyhdistelminä esiintyvät binääriluvut tulee tulkita johonkin kirjoitusjärjestelmään kuuluviksi merkeiksi.
Uusi!!: Latvian kieli ja Merkistö · Katso lisää »
Mikko Rimminen
Mikko Rimminen (s. 8. toukokuuta 1975 Helsinki) on suomalainen prosaisti ja runoilija.
Uusi!!: Latvian kieli ja Mikko Rimminen · Katso lisää »
Miljoona ruusua
Miljoona ruusua on suomenkielinen versio latvialaisesta iskelmästä ”Dāvāja Māriņa”.
Uusi!!: Latvian kieli ja Miljoona ruusua · Katso lisää »
Moisio (muinaissuomalainen suurtila)
Julkaisija.
Uusi!!: Latvian kieli ja Moisio (muinaissuomalainen suurtila) · Katso lisää »
Muinaispreussin kieli
Muinaispreussin kieli (tai vain preussin kieli) on 1600-luvulla kuollut balttilainen kieli, jota puhuivat Itämeren kaakkoisrannikolla eläneet muinaispreussilaiset.
Uusi!!: Latvian kieli ja Muinaispreussin kieli · Katso lisää »
Nika Schuberg
Nika Schuberg (1832–1884) oli liiviläinen laivanomistaja ja aktivisti.
Uusi!!: Latvian kieli ja Nika Schuberg · Katso lisää »
Ogre (Latvia)
Ogre on Väinäjoen pohjoisrannalla, 36 kilometriä Riian itäpuolella sijaitseva kaupunki Latviassa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Ogre (Latvia) · Katso lisää »
Ostlandin valtakunnankomissariaatti
Ostlandin valtakunnankomissariaatin hallinnolliset alueet. Ostlandin valtakunnankomissariaatti (”Itämaan valtakunnankomissariaatti”) oli Saksan muodostama miehityshallinto vuosina 1941–1944.
Uusi!!: Latvian kieli ja Ostlandin valtakunnankomissariaatti · Katso lisää »
Padomju Jaunatne
Padomju Jaunatne (”Neuvostonuoriso”) oli Riiassa vuosina 1944–1990 ilmestynyt Neuvosto-Latvian kommunistisen nuorisoliiton latviankielinen sanomalehti.
Uusi!!: Latvian kieli ja Padomju Jaunatne · Katso lisää »
Paimio
Paimion maaseutua talvella kuvattuna Varasvuoren suurimman hyppyrimäen tornista. Paimio on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Turun ja Salon puolivälissä valtatie 1:n varrella.
Uusi!!: Latvian kieli ja Paimio · Katso lisää »
Perkūnas
Perkunas (liettuaksi Perkūnas, latviaksi Pērkons) oli balttien ukkosenjumala, yksi tärkeimmistä jumalista Baltian jumaltarustossa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Perkūnas · Katso lisää »
Perkele
Perkele on suomen kielen karkea kirosana, joka tarkoittaa yleensä paholaista.
Uusi!!: Latvian kieli ja Perkele · Katso lisää »
Perkwunos
Perkwunos on Indoeurooppalaisen kantakielen ukkosen ja tammen jumala.
Uusi!!: Latvian kieli ja Perkwunos · Katso lisää »
Pituusmerkki
Pituusmerkki (¯) on kirjaimen yläpuolelle lisättävä tarke.
Uusi!!: Latvian kieli ja Pituusmerkki · Katso lisää »
Pussikaljaromaani
Pussikaljaromaani on Mikko Rimmisen vuonna 2004 ilmestynyt romaani, joka kertoo kolmen Helsingin Kalliossa asuvan nuoren miehen kesäpäivästä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Pussikaljaromaani · Katso lisää »
Radio Peterburg
Pietarin radiotalo. Radio Peterburg on yleisradioyhtiö Peterburgin omistama radioasema Pietarissa Venäjällä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Radio Peterburg · Katso lisää »
Raimonds Vējonis
Raimonds Vējonis (s. 15. syyskuuta 1966, Pihkovan alue, Neuvostoliitto) on latvialainen poliitikko.
Uusi!!: Latvian kieli ja Raimonds Vējonis · Katso lisää »
Rainis
Rainis Neuvostoliiton postimerkin aiheena satavuotisjuhlansa kunniaksi 1965. Rainis (oikealta nimeltään Jānis Pliekšāns, 11. syyskuuta 1865 Dunava, Jēkabpilsin alue, Venäjän Kuurinmaa – 12. syyskuuta 1929 Jūrmala, Latvia) oli latvialainen kirjailija, runoilija, kääntäjä, asianajaja ja latvian kirjakielen kehittäjä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Rainis · Katso lisää »
Reki
Ihmisten vetämiä rekiä. Reki on kotieläimen tai moottoriajoneuvon lumessa vetämä kulkuväline.
Uusi!!: Latvian kieli ja Reki · Katso lisää »
Renārs Kaupers
Renārs Kaupers (s. 1. syyskuuta 1974 Jelgava, Latvian SNT, Neuvostoliitto), taiteilijanimeltään Reynard Cowper, on latvialainen poplaulaja ja Brainstorm-yhtyeen laulaja.
Uusi!!: Latvian kieli ja Renārs Kaupers · Katso lisää »
Riharda Vāgnera iela
Riharda Vagneran katua 2018. Riharda Vāgnera iela on katu Riian vanhassakaupungissa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Riharda Vāgnera iela · Katso lisää »
Rozentāls-seura
Rozentāls-seura on vuonna 1990 perustettu Suomi–Latvia-ystävyysseura.
Uusi!!: Latvian kieli ja Rozentāls-seura · Katso lisää »
Ruotsin suurvalta-aika
Ruotsin suurvalta-aika käsittää sen ajan Ruotsin historiassa, jolloin maa oli eurooppalainen suurvalta 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun.
Uusi!!: Latvian kieli ja Ruotsin suurvalta-aika · Katso lisää »
Saatana
ranskaksi ''Calvaire de Plougonven''), Bretagne, Ranska. Saatana eli paholainen, piru, sielunvihollinen on monien uskontojen, etenkin juutalaisen, kristillisen ja islamilaisen käsityksen mukaan Jumalan vastustaja, pahuuden henkilöitymä, joka viekoittelee ihmisiä syntiin.
Uusi!!: Latvian kieli ja Saatana · Katso lisää »
Salatsi
Salatsi (latviaksi Salacgrīva) on kaupunki Vidzemen historiallisella alueella Latvian pohjoisosassa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Salatsi · Katso lisää »
Samanta Tīna
Samanta Tīna (syntyjään Poļakova, s. 31. maaliskuuta 1989 Tukums, Latvian SNT) on latvialainen laulaja.
Uusi!!: Latvian kieli ja Samanta Tīna · Katso lisää »
Samogiitti
Samogiitti eli žemaiitti on pääasiassa läntisessä Liettuassa käytettävä kieli, jolla on 500 000 puhujaa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Samogiitti · Katso lisää »
Sähköinen matkustuslupajärjestelmä
Sähköinen matkustuslupajärjestelmä, eli ESTA, on Yhdysvaltain hallituksen kehittämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on esiseuloa matkustajat ennen kuin heille myönnetään lupa saapua Yhdysvaltoihin.
Uusi!!: Latvian kieli ja Sähköinen matkustuslupajärjestelmä · Katso lisää »
Selma Des Coudres
Selma Des Coudres o.s. Plawneek, latv. Pļavnice, (2. tammikuuta 1883 Riika – 4. tammikuuta 1956 Fürstenfeldbruck) oli latvialaissyntyinen, Saksassa uransa luonut taidemaalari.
Uusi!!: Latvian kieli ja Selma Des Coudres · Katso lisää »
Skyforger
Skyforger on latvialainen black/folk metal -yhtye.
Uusi!!: Latvian kieli ja Skyforger · Katso lisää »
Soinnillinen palataalinen klusiili
Soinnillinen palataalinen klusiili on useassa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Latvian kieli ja Soinnillinen palataalinen klusiili · Katso lisää »
Soinniton palataalinen klusiili
Soinniton palataalinen klusiili on useassa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Latvian kieli ja Soinniton palataalinen klusiili · Katso lisää »
Sovetskaja Latvija
Lehden nimiö vuonna 1987. Sovetskaja Latvija (Советская Латвия, ”Neuvosto-Latvia”) oli Latvian pääkaupungissa Riiassa vuosina 1940–1991 ilmestynyt venäjänkielinen sanomalehti.
Uusi!!: Latvian kieli ja Sovetskaja Latvija · Katso lisää »
Suitit
Suitit ovat Latvian Kuurinmaan Alsungan, Kuldīgan ja Ventspilsin kunnissa 402 km² kokoisella alueella asuva etninen ryhmä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Suitit · Katso lisää »
Suomen kielen kirosanat
Suomen kielen kirosanat ovat ei-kirjaimellisesti käytettyjä suomenkielisiä sanoja, jotka rikkovat jotain kulttuurista tabua.
Uusi!!: Latvian kieli ja Suomen kielen kirosanat · Katso lisää »
Suomen kielen lainasanat
Suomen kielen lainasanat ovat jostain toisesta kielestä suomeen tai johonkin suomen kantakieleen lainattuja sanoja.
Uusi!!: Latvian kieli ja Suomen kielen lainasanat · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Suomi · Katso lisää »
Suomi-nimen alkuperä
Suomi-nimen alkuperää ei tiedetä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Suomi-nimen alkuperä · Katso lisää »
Täyttä hepreaa
”Täyttä hepreaa” on suomen kielessä käytetty metafora jostain, mikä on täysin käsittämätöntä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Täyttä hepreaa · Katso lisää »
Teuvo Tulio
Teuvo Tulio (alun perin Theodor Antonius Deroschinsky-Tugai) oli suomalainen elokuvaohjaaja, -leikkaaja, -käsikirjoittaja ja -näyttelijä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Teuvo Tulio · Katso lisää »
Tommi Parkko
Tommi Parkko (s. 8. lokakuuta 1969 Hamina) on suomalainen runoilija, tietokirjailija, toimittaja, kirjoittajakouluttaja ja Parkko Kustannuksen kustantaja.
Uusi!!: Latvian kieli ja Tommi Parkko · Katso lisää »
Ukko
Ukko ylijumala (vasemmalla) R. W. Ekmanin ''Kalevala''-maalauksessa ''Lemminkäinen tulisella järvellä'' (n. 1867). Ukon kirves. Ukkosen jumalan asetta esittäväksi tulkittujen, lähinnä Suomesta löydettyjen rautakautisten riipusten yksinkertaistettu yleishahmo. kalliopiirroshahmosta. Ukko eli Ukko ylijumala on suomalaisten ja karjalaisten muinainen sään ja sadon sekä ukkosen jumala.
Uusi!!: Latvian kieli ja Ukko · Katso lisää »
Uldis Bērziņš
Bērziņš elokuussa 2017 Uldis Bērziņš (17. toukokuuta 1944 – 24. maaliskuuta 2021) oli latvialainen runoilija ja kääntäjä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Uldis Bērziņš · Katso lisää »
Valentin Kiparsky
Valentin Julius Aleksandr Kiparsky (4. heinäkuuta 1904 Pietari – 18. toukokuuta 1983 Helsinki) oli kansainvälisesti merkittävä suomenvenäläinen kielitieteilijä ja aikansa johtavia slaavilaisten kielten tutkijoita, joka toimi professorina muun muassa Helsingissä ja Länsi-Berliinissä.
Uusi!!: Latvian kieli ja Valentin Kiparsky · Katso lisää »
Viktor Berthold
Viktor Berthold (10. heinäkuuta 1921 – 28. helmikuuta 2009) oli uutisoinnin mukaan viimeinen liiviläinen, joka oli oppinut liivin äidinkielenään osana katkeamatonta liiviläissukupolvien ketjua.
Uusi!!: Latvian kieli ja Viktor Berthold · Katso lisää »
Virallinen kieli
Virallinen kieli on hallinnon määrittelemä kieli, jota käytetään lainsäädännössä ja virallisissa dokumenteissa sekä opetetaan kouluissa.
Uusi!!: Latvian kieli ja Virallinen kieli · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Latvian kieli ja Viron kieli · Katso lisää »