Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomi ja Vienan Karjala
Suomi ja Vienan Karjala on 16 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Heimosodat, Itä-Karjala, Jatkosota, Kainuun maakunta, Kalevala, Karjalaiset (kansa), Karjalan kieli, Murmanskin alue, Repola, Suomalaiset, Suomen kieli, Suomen suuriruhtinaskunta, Tarton rauha, Venäjä, Venäjän keisarikunta, Vienanmeri.
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Heimosodat ja Suomi · Heimosodat ja Vienan Karjala ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Suomi · Itä-Karjala ja Vienan Karjala ·
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Jatkosota ja Suomi · Jatkosota ja Vienan Karjala ·
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Kainuun maakunta ja Suomi · Kainuun maakunta ja Vienan Karjala ·
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Kalevala ja Suomi · Kalevala ja Vienan Karjala ·
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Karjalaiset (kansa) ja Suomi · Karjalaiset (kansa) ja Vienan Karjala ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Karjalan kieli ja Suomi · Karjalan kieli ja Vienan Karjala ·
Murmanskin alue
Murmanskin alue on Venäjän federaation subjekti Pohjois-Euroopassa.
Murmanskin alue ja Suomi · Murmanskin alue ja Vienan Karjala ·
Repola
Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.
Repola ja Suomi · Repola ja Vienan Karjala ·
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Suomalaiset ja Suomi · Suomalaiset ja Vienan Karjala ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Suomen kieli ja Suomi · Suomen kieli ja Vienan Karjala ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomi · Suomen suuriruhtinaskunta ja Vienan Karjala ·
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Suomi ja Tarton rauha · Tarton rauha ja Vienan Karjala ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Suomi ja Venäjä · Venäjä ja Vienan Karjala ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Suomi ja Venäjän keisarikunta · Venäjän keisarikunta ja Vienan Karjala ·
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomi ja Vienan Karjala
- Mitä heillä on yhteistä Suomi ja Vienan Karjala
- Yhtäläisyyksiä Suomi ja Vienan Karjala
Vertailu Suomi ja Vienan Karjala
Suomi on 933 suhteet, kun taas Vienan Karjala on 74. niillä on yhteistä 16, Jaccard'in indeksi on 1.59% = 16 / (933 + 74).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomi ja Vienan Karjala. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
