Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomalaiset ja Suomi
Suomalaiset ja Suomi on 49 yhteisiä asioita (in Unionpedia): A. I. Virtanen, Baltian maat, Eerikinkronikka, Esa-Pekka Salonen, Germania (kirja), Gravis admodum, Hämäläiset, Inkeriläiset, Itämerensuomalaiset kielet, Itämeri, Kaisa Mäkäräinen, Karita Mattila, Karjala, Karjalaiset (kansa), Karjalan kieli, Mika Häkkinen, Moisio (muinaissuomalainen suurtila), Neuvostoliitto, Novgorod, Paavo Nurmi, Pronssikausi, Ristiretket Suomeen, Ristiretkiaika, Ruotsalaiset, Ruotsin vallan aika Suomessa, Seima-Turbino-ilmiö, Skandinavia, Spede Pasanen, Suomalainen kulttuuri, Suomalainen muinaisusko, ..., Suomalainen siirtolaisuus, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalaisten alkuperä, Suomen historia, Suomen historialliset maakunnat, Suomen kieli, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen väestö, Tacitus, Teemu Selänne, Tom of Finland, Turun akatemia, Uralilaiset kielet, Urho Kekkonen, Väinö Linna, Venäjä, Viro, Viron kieli, Volga. Laajenna indeksi (19 lisää) »
A. I. Virtanen
Artturi Ilmari Virtanen (15. tammikuuta 1895 Helsinki – 11. marraskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kemisti, professori ja Suomen Akatemian ensimmäinen esimies.
A. I. Virtanen ja Suomalaiset · A. I. Virtanen ja Suomi ·
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Baltian maat ja Suomalaiset · Baltian maat ja Suomi ·
Eerikinkronikka
Eerikinkronikka on muinaisruotsiksi kirjoitettu keskiaikainen riimikronikka, joka keskittyy Ruotsin historian folkunga-ajan tapahtumiin 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuoliskolle.
Eerikinkronikka ja Suomalaiset · Eerikinkronikka ja Suomi ·
Esa-Pekka Salonen
Esa-Pekka Salonen (s. 30. kesäkuuta 1958 Helsinki) on suomalainen kapellimestari ja säveltäjä.
Esa-Pekka Salonen ja Suomalaiset · Esa-Pekka Salonen ja Suomi ·
Germania (kirja)
Germania on roomalaisen historioitsija Tacituksen Germaniaa ja sen asukkaita eli germaaneja käsittelevä maantieteellis-kansatieteellinen teos, jonka hän kirjoitti vuonna 98.
Germania (kirja) ja Suomalaiset · Germania (kirja) ja Suomi ·
Gravis admodum
259x259px Gravis admodum on alkusanojensa ("ylen raskas") perusteella nimetty paavi Aleksanteri III:n kirje Uppsalan arkkipiispalle ja hänen alaisilleen piispoille sekä jaarli Guttormille 9.
Gravis admodum ja Suomalaiset · Gravis admodum ja Suomi ·
Hämäläiset
Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa) asukkaita.
Hämäläiset ja Suomalaiset · Hämäläiset ja Suomi ·
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Inkeriläiset ja Suomalaiset · Inkeriläiset ja Suomi ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalaiset · Itämerensuomalaiset kielet ja Suomi ·
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Itämeri ja Suomalaiset · Itämeri ja Suomi ·
Kaisa Mäkäräinen
Kaisa Leena Mäkäräinen (s. 11. tammikuuta 1983 Ristijärvi) on suomalainen ampumahiihtäjä, joka lopetti kansainvälisen kilpauransa maaliskuussa 2020.
Kaisa Mäkäräinen ja Suomalaiset · Kaisa Mäkäräinen ja Suomi ·
Karita Mattila
Karita Marjatta Mattila (s. 5. syyskuuta 1960 Somero, kasvoi Perniössä) on suomalainen kahdesti Grammy-palkittu oopperalaulaja, äänialaltaan sopraano.
Karita Mattila ja Suomalaiset · Karita Mattila ja Suomi ·
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Karjala ja Suomalaiset · Karjala ja Suomi ·
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Karjalaiset (kansa) ja Suomalaiset · Karjalaiset (kansa) ja Suomi ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Karjalan kieli ja Suomalaiset · Karjalan kieli ja Suomi ·
Mika Häkkinen
Mika Pauli Häkkinen (s. 28. syyskuuta 1968 Helsingin maalaiskunta, nykyinen Vantaan kaupunki) on suomalainen kilpa-autoilija, yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiä Formula 1 -kuljettajia ja lajin kaksinkertainen maailmanmestari.
Mika Häkkinen ja Suomalaiset · Mika Häkkinen ja Suomi ·
Moisio (muinaissuomalainen suurtila)
Julkaisija.
Moisio (muinaissuomalainen suurtila) ja Suomalaiset · Moisio (muinaissuomalainen suurtila) ja Suomi ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Neuvostoliitto ja Suomalaiset · Neuvostoliitto ja Suomi ·
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Novgorod ja Suomalaiset · Novgorod ja Suomi ·
Paavo Nurmi
Paavo Johannes Nurmi (13. kesäkuuta 1897 Turku – 2. lokakuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen yhdeksänkertainen kestävyysjuoksun olympiavoittaja.
Paavo Nurmi ja Suomalaiset · Paavo Nurmi ja Suomi ·
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Pronssikausi ja Suomalaiset · Pronssikausi ja Suomi ·
Ristiretket Suomeen
Ristiretket Suomeen olivat 1100- ja 1200-luvulla tehtyjä sotaretkiä, joiden tarkoituksena oli käännyttää Suomen luonnonuskoinen väestö katoliseen uskoon ja kirkon alaisuuteen.
Ristiretket Suomeen ja Suomalaiset · Ristiretket Suomeen ja Suomi ·
Ristiretkiaika
Ennallistus perniön puvusta 1100-luvulta. Ristiretkiaika eli Suomen varhaiskristillinen aika (1025–1300 jaa. tai 1050–1300 jaa.) on Suomen rautakauteen liittyvä arkeologinen periodinimitys.
Ristiretkiaika ja Suomalaiset · Ristiretkiaika ja Suomi ·
Ruotsalaiset
Ruotsalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Skandinavian niemimaan itäosassa sijaitsevaa Ruotsin valtiota.
Ruotsalaiset ja Suomalaiset · Ruotsalaiset ja Suomi ·
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Ruotsin vallan aika Suomessa ja Suomalaiset · Ruotsin vallan aika Suomessa ja Suomi ·
Seima-Turbino-ilmiö
Putkikirves ja pronssinen keihäänkärki Turbinon kalmistoista. Pronssisia putkikirveitä Galitsin kätköstä. Hopeapronssisia keihäänkärkiä Turbinon hautapaikalta. Seima-Turbino-ilmiön löytöesineistöä Galitsin kätköstä (hirvenpääveitsi) Pronssinen veistos. Pronssinen reikäkirves Turbinon kalmistoista. Seima-Turbino-ilmiö viittaa Euraasiassa tehtyjen samankaltaisten pronssiesinelöytöjen laajaan levinneisyysalueeseen, joka on kiinnittänyt tutkijoiden huomion jo 1900-luvun alusta asti.
Seima-Turbino-ilmiö ja Suomalaiset · Seima-Turbino-ilmiö ja Suomi ·
Skandinavia
Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.
Skandinavia ja Suomalaiset · Skandinavia ja Suomi ·
Spede Pasanen
Pertti Olavi ”Spede” Pasanen oli suomalainen koomikko, näyttelijä, käsikirjoittaja, elokuvaohjaaja, tuottaja, lauluntekijä ja keksijä, jota on kutsuttu ”viihteen yleismieheksi”.
Spede Pasanen ja Suomalaiset · Spede Pasanen ja Suomi ·
Suomalainen kulttuuri
Suomen kulttuuri on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuripiiriä.
Suomalainen kulttuuri ja Suomalaiset · Suomalainen kulttuuri ja Suomi ·
Suomalainen muinaisusko
Joutsen ja muna Karjalassa sijaitsevan kalliopiirroksen mukaan Suomalainen muinaisusko tarkoittaa ennen kristinuskon valtakautta Suomen alueella harjoitettuja uskonnollisia tapoja ja uskomuksia.
Suomalainen muinaisusko ja Suomalaiset · Suomalainen muinaisusko ja Suomi ·
Suomalainen siirtolaisuus
Suomalaisen siirtolaisuuden suurimmat kohdemaat ovat Ruotsi, Yhdysvallat, Kanada ja Australia.
Suomalainen siirtolaisuus ja Suomalaiset · Suomalainen siirtolaisuus ja Suomi ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomalaiset · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomi ·
Suomalaisten alkuperä
Suomalaisten alkuperä on muiden länsiuralilaisten ja itämerensuomalaisten kansojen tavoin Volga-, Oka- ja Kama-jokien välillä nykyisen Venäjän alueella.
Suomalaiset ja Suomalaisten alkuperä · Suomalaisten alkuperä ja Suomi ·
Suomen historia
ImageSize.
Suomalaiset ja Suomen historia · Suomen historia ja Suomi ·
Suomen historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat on Suomessa yleensä määritelty Ruotsin valtakunnan hallintoalueina myöhäiskeskiajalla olleiden linnaläänien mukaan; tätä kantaa ovat edustaneet esimerkiksi historioitsijat Eino Jutikkala ja Kauko Pirinen.
Suomalaiset ja Suomen historialliset maakunnat · Suomen historialliset maakunnat ja Suomi ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Suomalaiset ja Suomen kieli · Suomen kieli ja Suomi ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomalaiset ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomi ·
Suomen väestö
Ei kuvausta.
Suomalaiset ja Suomen väestö · Suomen väestö ja Suomi ·
Tacitus
Publius Cornelius Tacitus (noin 55–120) oli roomalainen senaattori ja historioitsija.
Suomalaiset ja Tacitus · Suomi ja Tacitus ·
Teemu Selänne
Teemu Ilmari Selänne (s. 3. heinäkuuta 1970 Helsinki) on suomalainen jääkiekkoilija, Stanley Cup -voittaja sekä olympia- ja MM-mitalisti.
Suomalaiset ja Teemu Selänne · Suomi ja Teemu Selänne ·
Tom of Finland
Touko Valio Laaksonen (8. toukokuuta 1920 Kaarina – 7. marraskuuta 1991 Helsinki), taiteilijanimeltään Tom of Finland, oli suomalainen homoeroottinen kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä, jonka tuotanto vaikutti merkittävästi 1900-luvun lopun homokulttuuriin.
Suomalaiset ja Tom of Finland · Suomi ja Tom of Finland ·
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Suomalaiset ja Turun akatemia · Suomi ja Turun akatemia ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Suomalaiset ja Uralilaiset kielet · Suomi ja Uralilaiset kielet ·
Urho Kekkonen
Urho Kaleva Kekkonen oli kahdeksas Suomen tasavallan presidentti ja suomalainen poliitikko.
Suomalaiset ja Urho Kekkonen · Suomi ja Urho Kekkonen ·
Väinö Linna
Väinö Valtteri Linna oli suomalainen kirjailija ja tieteen akateemikko.
Suomalaiset ja Väinö Linna · Suomi ja Väinö Linna ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Suomalaiset ja Venäjä · Suomi ja Venäjä ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Suomalaiset ja Viro · Suomi ja Viro ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Suomalaiset ja Viron kieli · Suomi ja Viron kieli ·
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomalaiset ja Suomi
- Mitä heillä on yhteistä Suomalaiset ja Suomi
- Yhtäläisyyksiä Suomalaiset ja Suomi
Vertailu Suomalaiset ja Suomi
Suomalaiset on 167 suhteet, kun taas Suomi on 933. niillä on yhteistä 49, Jaccard'in indeksi on 4.45% = 49 / (167 + 933).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomalaiset ja Suomi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
