Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen senaatti ja Suomen sisällissota
Suomen senaatti ja Suomen sisällissota on 27 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Bolševikit, Carl Enckell, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1917, Edvard Hjelt, Juho Kusti Paasikivi, Lokakuun vallankumous, Maaliskuun manifesti, Ministerivaltiosihteeri, Nikolai II, Oskari Tokoi, P. E. Svinhufvud, Parlamentarismi, Pietari (kaupunki), Saksan keisarikunta, Sortovuodet, Suomen itsenäistyminen, Suomen pääministeri, Suomen suuriruhtinaskunta, Svinhufvudin I hallitus, Tokoin senaatti, Vaasa, Vaasan senaatti, Valtalaki, Valtionhoitaja, Venäjän keisari, Venäjän väliaikainen hallitus.
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Suomen senaatti · Bolševikit ja Suomen sisällissota ·
Carl Enckell
Carl Johan Alexis Enckell (7. kesäkuuta 1876 Pietari – 26. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, upseeri, yritysjohtaja ja diplomaatti.
Carl Enckell ja Suomen senaatti · Carl Enckell ja Suomen sisällissota ·
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Eduskunta ja Suomen senaatti · Eduskunta ja Suomen sisällissota ·
Eduskuntavaalit 1917
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.
Eduskuntavaalit 1917 ja Suomen senaatti · Eduskuntavaalit 1917 ja Suomen sisällissota ·
Edvard Hjelt
Edvard Immanuel Hjelt ''Maisteri Edvard Hjelt, tuleva professori ja valtioneuvos''. Daniel Nyblin, 1878. Museovirasto / Historian kuvakokoelma. Edvard Immanuel Hjelt (28. kesäkuuta 1855 Vihti − 2. heinäkuuta 1921 Bad Mergentheim, Saksa) oli suomalainen kemisti, professori, Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri sekä valtioneuvos.
Edvard Hjelt ja Suomen senaatti · Edvard Hjelt ja Suomen sisällissota ·
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Juho Kusti Paasikivi ja Suomen senaatti · Juho Kusti Paasikivi ja Suomen sisällissota ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Lokakuun vallankumous ja Suomen senaatti · Lokakuun vallankumous ja Suomen sisällissota ·
Maaliskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Maaliskuun manifesti eli Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi (AsK 20/1917) oli Venäjän väliaikaisen hallituksen antama säädös, joka päätti Suomen suuriruhtinaskunnassa toisen sortokauden.
Maaliskuun manifesti ja Suomen senaatti · Maaliskuun manifesti ja Suomen sisällissota ·
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Ministerivaltiosihteeri ja Suomen senaatti · Ministerivaltiosihteeri ja Suomen sisällissota ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Nikolai II ja Suomen senaatti · Nikolai II ja Suomen sisällissota ·
Oskari Tokoi
Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi; 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.
Oskari Tokoi ja Suomen senaatti · Oskari Tokoi ja Suomen sisällissota ·
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
P. E. Svinhufvud ja Suomen senaatti · P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissota ·
Parlamentarismi
Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta.
Parlamentarismi ja Suomen senaatti · Parlamentarismi ja Suomen sisällissota ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Suomen senaatti · Pietari (kaupunki) ja Suomen sisällissota ·
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Saksan keisarikunta ja Suomen senaatti · Saksan keisarikunta ja Suomen sisällissota ·
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Sortovuodet ja Suomen senaatti · Sortovuodet ja Suomen sisällissota ·
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Suomen itsenäistyminen ja Suomen senaatti · Suomen itsenäistyminen ja Suomen sisällissota ·
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Suomen pääministeri ja Suomen senaatti · Suomen pääministeri ja Suomen sisällissota ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomen senaatti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
Suomen senaatti ja Svinhufvudin I hallitus · Suomen sisällissota ja Svinhufvudin I hallitus ·
Tokoin senaatti
alt.
Suomen senaatti ja Tokoin senaatti · Suomen sisällissota ja Tokoin senaatti ·
Vaasa
Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.
Suomen senaatti ja Vaasa · Suomen sisällissota ja Vaasa ·
Vaasan senaatti
Vaasan vaakuna Vaasan senaatti oli Suomen sisällissodan aikana Vaasassa toiminut Suomen hallitus, Suomen senaatti, 29.
Suomen senaatti ja Vaasan senaatti · Suomen sisällissota ja Vaasan senaatti ·
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Suomen senaatti ja Valtalaki · Suomen sisällissota ja Valtalaki ·
Valtionhoitaja
Valtionhoitaja on monarkiassa henkilö, joka hoitaa hallitsijan tehtäviä ja käyttää tämän valtaa yleensä sellaisessa tilanteessa, jossa hallitsijaa ei ole.
Suomen senaatti ja Valtionhoitaja · Suomen sisällissota ja Valtionhoitaja ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Suomen senaatti ja Venäjän keisari · Suomen sisällissota ja Venäjän keisari ·
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Suomen senaatti ja Venäjän väliaikainen hallitus · Suomen sisällissota ja Venäjän väliaikainen hallitus ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen senaatti ja Suomen sisällissota
- Mitä heillä on yhteistä Suomen senaatti ja Suomen sisällissota
- Yhtäläisyyksiä Suomen senaatti ja Suomen sisällissota
Vertailu Suomen senaatti ja Suomen sisällissota
Suomen senaatti on 125 suhteet, kun taas Suomen sisällissota on 440. niillä on yhteistä 27, Jaccard'in indeksi on 4.78% = 27 / (125 + 440).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen senaatti ja Suomen sisällissota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
