Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen sisällissota ja Valtalaki
Suomen sisällissota ja Valtalaki on 44 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aleksandr Kerenski, Ali Aaltonen, Antti Tulenheimo, Bolševikit, Carl Enckell, Demokratia, Eduskuntavaalit 1916, Eduskuntavaalit 1917, Jääkäriliike, K. H. Wiik, K. J. Ståhlberg, Kullervo Manner, Kyösti Kallio, Lex Tulenheimo, Lokakuun vallankumous, Maaliskuun manifesti, Me vaadimme, Ministerivaltiosihteeri, Nuorsuomalainen Puolue, Oskari Tokoi, Otto Wille Kuusinen, P. E. Svinhufvud, Perustuslaki, Pietari (kaupunki), Rafael Erich, Ruotsi, Santeri Alkio, Suomalainen puolue, Suomen itsenäistyminen, Suomen Keskusta, ..., Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen senaatti, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunta, Svinhufvudin I hallitus, Tokoin senaatti, Väinö Tanner, Venäjä, Venäjän keisari, Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous, Venäjän väliaikainen hallitus, Vuoden 1772 hallitusmuoto, Vuoden 1917 yleislakko, Ylin valtiovalta. Laajenna indeksi (14 lisää) »
Aleksandr Kerenski
Aleksandr Fjodorovitš Kerenski (4. toukokuuta (J: 22. huhtikuuta) 1881 Simbirsk – 11. kesäkuuta 1970 New York) oli venäläinen poliitikko, sosialistivallankumouksellinen ja Venäjän keisarivallan kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeisen väliaikaisen hallituksen voimahahmo ja pääministeri, viimein diktaattorin oikeuksin.
Aleksandr Kerenski ja Suomen sisällissota · Aleksandr Kerenski ja Valtalaki ·
Ali Aaltonen
Aleksi ”Ali” Aaltonen (2. elokuuta 1884 Jämsä – toukokuu 1918 Lahti) oli suomalainen toimittaja, joka palveli myös upseerina Venäjän keisarillisessa armeijassa ja toimi myöhemmin Suomen sisällissodan aikana punakaartin ensimmäisenä ylipäällikkönä.
Ali Aaltonen ja Suomen sisällissota · Ali Aaltonen ja Valtalaki ·
Antti Tulenheimo
Antti Agathon Tulenheimo (vuoteen 1906 Thulé, 4. joulukuuta 1879 Kangasala – 3. syyskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen vanhasuomalainen, myöhemmin kokoomuslainen poliitikko, professori, kansleri, Helsingin yliopiston rehtori, Helsingin kaupunginjohtaja ja Suomen pääministeri.
Antti Tulenheimo ja Suomen sisällissota · Antti Tulenheimo ja Valtalaki ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Suomen sisällissota · Bolševikit ja Valtalaki ·
Carl Enckell
Carl Johan Alexis Enckell (7. kesäkuuta 1876 Pietari – 26. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, upseeri, yritysjohtaja ja diplomaatti.
Carl Enckell ja Suomen sisällissota · Carl Enckell ja Valtalaki ·
Demokratia
Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.
Demokratia ja Suomen sisällissota · Demokratia ja Valtalaki ·
Eduskuntavaalit 1916
Eduskuntavaalit 1916 järjestettiin 1. ja 3. heinäkuuta.
Eduskuntavaalit 1916 ja Suomen sisällissota · Eduskuntavaalit 1916 ja Valtalaki ·
Eduskuntavaalit 1917
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.
Eduskuntavaalit 1917 ja Suomen sisällissota · Eduskuntavaalit 1917 ja Valtalaki ·
Jääkäriliike
ImageSize.
Jääkäriliike ja Suomen sisällissota · Jääkäriliike ja Valtalaki ·
K. H. Wiik
K. H. Wiik noin 1910-luvulla. Karl Harald (K. H.) Wiik (13. huhtikuuta 1883 Helsinki – 29. kesäkuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja vasemmistolainen poliitikko.
K. H. Wiik ja Suomen sisällissota · K. H. Wiik ja Valtalaki ·
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
K. J. Ståhlberg ja Suomen sisällissota · K. J. Ståhlberg ja Valtalaki ·
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Kullervo Manner ja Suomen sisällissota · Kullervo Manner ja Valtalaki ·
Kyösti Kallio
Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.
Kyösti Kallio ja Suomen sisällissota · Kyösti Kallio ja Valtalaki ·
Lex Tulenheimo
Lex Tulenheimo oli Tokoin senaatin keväällä 1917 eduskunnalle antama lakiesitys, jonka tarkoituksena oli helmikuun vallankumouksen jälkeisessä tilanteessa siirtää huomattava osa entisestä Suomen suuriruhtinaan vallasta Suomen senaatille.
Lex Tulenheimo ja Suomen sisällissota · Lex Tulenheimo ja Valtalaki ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Lokakuun vallankumous ja Suomen sisällissota · Lokakuun vallankumous ja Valtalaki ·
Maaliskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Maaliskuun manifesti eli Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi (AsK 20/1917) oli Venäjän väliaikaisen hallituksen antama säädös, joka päätti Suomen suuriruhtinaskunnassa toisen sortokauden.
Maaliskuun manifesti ja Suomen sisällissota · Maaliskuun manifesti ja Valtalaki ·
Me vaadimme
Me vaadimme -julistus oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluejohdon 1.
Me vaadimme ja Suomen sisällissota · Me vaadimme ja Valtalaki ·
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Ministerivaltiosihteeri ja Suomen sisällissota · Ministerivaltiosihteeri ja Valtalaki ·
Nuorsuomalainen Puolue
Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.
Nuorsuomalainen Puolue ja Suomen sisällissota · Nuorsuomalainen Puolue ja Valtalaki ·
Oskari Tokoi
Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi; 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.
Oskari Tokoi ja Suomen sisällissota · Oskari Tokoi ja Valtalaki ·
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Otto Wille Kuusinen ja Suomen sisällissota · Otto Wille Kuusinen ja Valtalaki ·
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissota · P. E. Svinhufvud ja Valtalaki ·
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Perustuslaki ja Suomen sisällissota · Perustuslaki ja Valtalaki ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Suomen sisällissota · Pietari (kaupunki) ja Valtalaki ·
Rafael Erich
Rafael Waldemar Erich (10. kesäkuuta 1879 Turku – 19. helmikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kokoomuslainen poliitikko, oikeustieteilijä ja diplomaatti, joka toimi Suomen pääministerinä vuosina 1920–1921.
Rafael Erich ja Suomen sisällissota · Rafael Erich ja Valtalaki ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen sisällissota · Ruotsi ja Valtalaki ·
Santeri Alkio
Santeri Alkio (vuoteen 1898 Aleksander Filander, 17. kesäkuuta 1862 Laihia – 24. heinäkuuta 1930 Laihia)* oli 1900-luvun alun johtavia suomalaisia poliitikkoja, kirjailija ja toimittaja, joka muistetaan ennen kaikkea Maalaisliiton (nykyisen Suomen Keskustan) perustajana ja ideologina.
Santeri Alkio ja Suomen sisällissota · Santeri Alkio ja Valtalaki ·
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.
Suomalainen puolue ja Suomen sisällissota · Suomalainen puolue ja Valtalaki ·
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Suomen itsenäistyminen ja Suomen sisällissota · Suomen itsenäistyminen ja Valtalaki ·
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Suomen Keskusta ja Suomen sisällissota · Suomen Keskusta ja Valtalaki ·
Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.
Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Suomen sisällissota · Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Valtalaki ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Suomen senaatti ja Suomen sisällissota · Suomen senaatti ja Valtalaki ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen sisällissota · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Valtalaki ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomen sisällissota ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen suuriruhtinaskunta ja Valtalaki ·
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
Suomen sisällissota ja Svinhufvudin I hallitus · Svinhufvudin I hallitus ja Valtalaki ·
Tokoin senaatti
alt.
Suomen sisällissota ja Tokoin senaatti · Tokoin senaatti ja Valtalaki ·
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Suomen sisällissota ja Väinö Tanner · Väinö Tanner ja Valtalaki ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Suomen sisällissota ja Venäjä · Valtalaki ja Venäjä ·
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Suomen sisällissota ja Venäjän keisari · Valtalaki ja Venäjän keisari ·
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous koolla Pietarin Taurian palatsissa 18. tammikuuta 1918. Yleisvenäläinen perustuslakia säätävä kansalliskokous (Vserossijskoje utšreditelnoje sobranije) oli vuoden 1917 lopussa yleisellä vaalilla valittu edustajakokous, jonka oli tarkoitus säätää Venäjälle uusi perustuslaki keisarikunnan kumoamisen jälkeen.
Suomen sisällissota ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous · Valtalaki ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous ·
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Suomen sisällissota ja Venäjän väliaikainen hallitus · Valtalaki ja Venäjän väliaikainen hallitus ·
Vuoden 1772 hallitusmuoto
Vuoden 1772 hallitusmuoto oli Ruotsin valtion yksinvaltainen hallitusmuoto, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III esitteli ja säädyt yksimielisesti huutoäänestyksellä hyväksyivät 21. elokuuta 1772.
Suomen sisällissota ja Vuoden 1772 hallitusmuoto · Valtalaki ja Vuoden 1772 hallitusmuoto ·
Vuoden 1917 yleislakko
Vuoden 1917 yleislakko oli Suomessa 14.–20.
Suomen sisällissota ja Vuoden 1917 yleislakko · Valtalaki ja Vuoden 1917 yleislakko ·
Ylin valtiovalta
Ylin valtiovalta tarkoittaa jakamattomia valtiolle kuuluvia valtaoikeuksia.
Suomen sisällissota ja Ylin valtiovalta · Valtalaki ja Ylin valtiovalta ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen sisällissota ja Valtalaki
- Mitä heillä on yhteistä Suomen sisällissota ja Valtalaki
- Yhtäläisyyksiä Suomen sisällissota ja Valtalaki
Vertailu Suomen sisällissota ja Valtalaki
Suomen sisällissota on 440 suhteet, kun taas Valtalaki on 88. niillä on yhteistä 44, Jaccard'in indeksi on 8.33% = 44 / (440 + 88).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen sisällissota ja Valtalaki. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
