Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Punakaarti ja Suomen sisällissota
Punakaarti ja Suomen sisällissota on 92 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adolf Taimi, Ali Aaltonen, August Wesley, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Eduskuntavaalit 1917, Eduskuntavaalit 1919, Edvard Gylling, Eero Haapalainen, Eino Rahja, Evert Eloranta, Hanko, Hauho, Hämeen rintama, Hämeenlinna, Hämeenlinnan vankileiri, Heikki Ylikangas, Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta, Helsinki, Hennalan vankileiri, Itä-Karjala, Joensuu, Josif Stalin, Jukka Rahja, Kainuun maakunta, Karjala, Karjalan rintama (Suomen sisällissota), Karjalankannas, Kemi, Kotka (kaupunki), Kouvola, ..., Kullervo Manner, Kymenlaakson maakunta, Lahti, Lappeenranta, Lokakuun vallankumous, Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa, Maatalouslakot 1917, Marko Tikka, Matti Turkia, Me vaadimme, Mihail Svetšnikov, Nikolai II, Norja, Oskari Tokoi, Oulu, Paasitorni, Pietari (kaupunki), Pietarin suomalainen punakaarti, Pietisen tehtaan kahakka, Pohjanmaa, Pori, Puna-armeija, Raahe, Ranskan suuri vallankumous, Rautu (Viipurin lääni), Riihimäen vankileiri, Riihimäki, Rovaniemi, Saksan Itämeren-divisioona, Satakunnan historiallinen maakunta, Satakunnan rintama, Savon rintama, Sortavala, Sortokausien aktivismi, Suodenniemi, Suojeluskunta, Suomen Ammattijärjestö, Suomen itsenäistyminen, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen Punainen Kaarti, Suomen sisällissodan terrori, Suomen sisällissodan vankileirit, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomenlinnan vankileiri, Suuri asejuna, Taavetin kahakka, Tammisaaren vankileiri, Tampereen taistelu, Tampereen vankileiri, Turku, Vaasa, Valtalaki, Venäjä, Venäjän sisällissota, Venäjän väliaikainen hallitus, Viaporin kapina, Viipuri, Vladimir Lenin, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1917 yleislakko, Ympärysvallat. Laajenna indeksi (62 lisää) »
Adolf Taimi
Adolf TaimiAdolf Pietarinpoika Taimi (vuoteen 1908 Vasten; 3. lokakuuta 1881 Pietari – 1955 Neuvostoliitto) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja kansanvaltuuskunnan jäsen Suomen sisällissodan aikana.
Adolf Taimi ja Punakaarti · Adolf Taimi ja Suomen sisällissota ·
Ali Aaltonen
Aleksi ”Ali” Aaltonen (2. elokuuta 1884 Jämsä – toukokuu 1918 Lahti) oli suomalainen toimittaja, joka palveli myös upseerina Venäjän keisarillisessa armeijassa ja toimi myöhemmin Suomen sisällissodan aikana punakaartin ensimmäisenä ylipäällikkönä.
Ali Aaltonen ja Punakaarti · Ali Aaltonen ja Suomen sisällissota ·
August Wesley
August Anselm Wesley (synt. Wesslin, 3. elokuuta 1887 Tampere - mahd. 1942 Leningrad) oli suomalainen sanomalehtimies ja puoluetoimitsija, joka Suomen sisällissodan aikana toimi punakaartin yleisesikuntapäällikkönä.
August Wesley ja Punakaarti · August Wesley ja Suomen sisällissota ·
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Punakaarti · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Suomen sisällissota ·
Eduskuntavaalit 1917
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.
Eduskuntavaalit 1917 ja Punakaarti · Eduskuntavaalit 1917 ja Suomen sisällissota ·
Eduskuntavaalit 1919
Suomen yhdeksännet eduskuntavaalit järjestettiin 1.
Eduskuntavaalit 1919 ja Punakaarti · Eduskuntavaalit 1919 ja Suomen sisällissota ·
Edvard Gylling
Edvard Otto Wilhelm Gylling (30. marraskuuta 1881 Kuopio – 14. kesäkuuta 1938Lahti-Argutina 2001, s. 95. Kommunarka, Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.
Edvard Gylling ja Punakaarti · Edvard Gylling ja Suomen sisällissota ·
Eero Haapalainen
Eero Haapalainen (27. lokakuuta 1880 Kuopio – 27. marraskuuta 1937 Petroskoi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, toimittaja, Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja ja Suomen työväen punaisen kaartin ylipäällikkö Suomen sisällissodan aikana.
Eero Haapalainen ja Punakaarti · Eero Haapalainen ja Suomen sisällissota ·
Eino Rahja
Eino Einari Rahja (7. heinäkuuta 1885 Kronstadt – 26. huhtikuuta 1936 Leningrad) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja puna-armeijan upseeri, joka 1920–1930-luvuilla tunnettiin Suomen kommunistisen puolueen johdon ankarana kriitikkona ja Otto Wille Kuusisen vastustajana.
Eino Rahja ja Punakaarti · Eino Rahja ja Suomen sisällissota ·
Evert Eloranta
Frans Evert Eloranta (ent. Tuominen, 10. lokakuuta 1879 Harjavalta – 1938 Neuvostoliitto) oli suomalainen kansanedustaja, sosialidemokraattien piirisihteeri ja kansanvaltuuskunnan jäsen.
Evert Eloranta ja Punakaarti · Evert Eloranta ja Suomen sisällissota ·
Hanko
Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.
Hanko ja Punakaarti · Hanko ja Suomen sisällissota ·
Hauho
Hauho on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnaa.
Hauho ja Punakaarti · Hauho ja Suomen sisällissota ·
Hämeen rintama
Hämeen rintama oli Suomen sisällissodan rintamalinja, joka kulki aluksi Hämeen läänin pohjoisosassa, nykyisten Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueella sekä myöhemmin sodan loppuvaiheessa myös nykyisessä Kanta-Hämeessä.
Hämeen rintama ja Punakaarti · Hämeen rintama ja Suomen sisällissota ·
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Hämeenlinna ja Punakaarti · Hämeenlinna ja Suomen sisällissota ·
Hämeenlinnan vankileiri
Punavankeja Hämeenlinnan kauppatorilla 26. huhtikuuta 1918. Hämeenlinnan vankileiri oli Suomen sisällissodan jälkeen huhti-syyskuussa 1918 Hämeenlinnassa Poltinahon kasarmialueella toiminut vankileiri.
Hämeenlinnan vankileiri ja Punakaarti · Hämeenlinnan vankileiri ja Suomen sisällissota ·
Heikki Ylikangas
Heikki Ylikangas (s. 6. marraskuuta 1937 Ylihärmä) on suomalainen historiantutkija ja emeritusprofessori.
Heikki Ylikangas ja Punakaarti · Heikki Ylikangas ja Suomen sisällissota ·
Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta
Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta oli Helsingissä vuosina 1917–1918 toiminut hallinnollinen elin, joka syntyi Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeen porvarien hallitseman Helsingin kaupunginvaltuuston rinnalle.
Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta ja Punakaarti · Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta ja Suomen sisällissota ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helsinki ja Punakaarti · Helsinki ja Suomen sisällissota ·
Hennalan vankileiri
Hennalan vankileiri oli Suomen sisällissodan jälkeen Lahdessa Hennalan varuskunnassa toiminut vankileiri.
Hennalan vankileiri ja Punakaarti · Hennalan vankileiri ja Suomen sisällissota ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Punakaarti · Itä-Karjala ja Suomen sisällissota ·
Joensuu
kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Joensuu ja Punakaarti · Joensuu ja Suomen sisällissota ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Punakaarti · Josif Stalin ja Suomen sisällissota ·
Jukka Rahja
Juhana (Jukka) Rahja (19. heinäkuuta 1887 Kronstadt – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli pietarinsuomalainen seppä ja poliitikko.
Jukka Rahja ja Punakaarti · Jukka Rahja ja Suomen sisällissota ·
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Kainuun maakunta ja Punakaarti · Kainuun maakunta ja Suomen sisällissota ·
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Karjala ja Punakaarti · Karjala ja Suomen sisällissota ·
Karjalan rintama (Suomen sisällissota)
Karjalan rintama oli silloisen Viipurin läänin alueelle muodostunut Suomen sisällissodan rintama.
Karjalan rintama (Suomen sisällissota) ja Punakaarti · Karjalan rintama (Suomen sisällissota) ja Suomen sisällissota ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Karjalankannas ja Punakaarti · Karjalankannas ja Suomen sisällissota ·
Kemi
Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa.
Kemi ja Punakaarti · Kemi ja Suomen sisällissota ·
Kotka (kaupunki)
Kotka on Suomen kaupunki Kymenlaakson maakunnan eteläosassa Suomenlahden rannalla.
Kotka (kaupunki) ja Punakaarti · Kotka (kaupunki) ja Suomen sisällissota ·
Kouvola
Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki.
Kouvola ja Punakaarti · Kouvola ja Suomen sisällissota ·
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Kullervo Manner ja Punakaarti · Kullervo Manner ja Suomen sisällissota ·
Kymenlaakson maakunta
Kymenlaakso on Suomen maakunta Kaakkois-Suomessa.
Kymenlaakson maakunta ja Punakaarti · Kymenlaakson maakunta ja Suomen sisällissota ·
Lahti
Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.
Lahti ja Punakaarti · Lahti ja Suomen sisällissota ·
Lappeenranta
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.
Lappeenranta ja Punakaarti · Lappeenranta ja Suomen sisällissota ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Lokakuun vallankumous ja Punakaarti · Lokakuun vallankumous ja Suomen sisällissota ·
Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa
Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa sisältää vuonna 1918 Suomen sisällissodassa kaatuneiden punaisten muistoksi pystytetyt muistomerkit: patsaat, veistokset, muistopaikat ja muistolaatat.
Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa ja Punakaarti · Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa ja Suomen sisällissota ·
Maatalouslakot 1917
Maatalouslakot vuonna 1917 olivat Suomen sisällissotaan johtaneeseen kehitykseen liittyneitä työtaisteluita, jotka alkoivat keväällä 1917.
Maatalouslakot 1917 ja Punakaarti · Maatalouslakot 1917 ja Suomen sisällissota ·
Marko Tikka
Marko Tikka (s. 20. lokakuuta 1970 Joutseno) on suomalainen filosofian tohtori, historiantutkija sekä Suomen historian dosentti Tampereen yliopistossa.
Marko Tikka ja Punakaarti · Marko Tikka ja Suomen sisällissota ·
Matti Turkia
Matti Turkia (26. helmikuuta 1871 Viipurin mlk – 10. tammikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1909, 1914–1917, 1930–1945.
Matti Turkia ja Punakaarti · Matti Turkia ja Suomen sisällissota ·
Me vaadimme
Me vaadimme -julistus oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluejohdon 1.
Me vaadimme ja Punakaarti · Me vaadimme ja Suomen sisällissota ·
Mihail Svetšnikov
Mihail Stepanovitš Svetšnikov (30. syyskuuta (J: 18. syyskuuta) 1881 Ust-Medveditskaja, Donin kasakoiden alue, Venäjän keisarikunta – 26. elokuuta 1938 Kommunarka, Neuvostoliitto)Aleksi Mainio: ”Sisällissodan suuri tuntematon”, Historiallinen aikakauskirja 2/2020, s. 221–224.
Mihail Svetšnikov ja Punakaarti · Mihail Svetšnikov ja Suomen sisällissota ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Nikolai II ja Punakaarti · Nikolai II ja Suomen sisällissota ·
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Norja ja Punakaarti · Norja ja Suomen sisällissota ·
Oskari Tokoi
Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi; 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.
Oskari Tokoi ja Punakaarti · Oskari Tokoi ja Suomen sisällissota ·
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Oulu ja Punakaarti · Oulu ja Suomen sisällissota ·
Paasitorni
Helsingin työväentalon eteishalli vuonna 1925. Yksityiskohta sisätilojen koristelusta Helsingin työväentalon ravintola kesällä 2022. Paasitorni on Helsingin Siltasaaressa sijaitseva rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kokous- sekä kongressikeskus.
Paasitorni ja Punakaarti · Paasitorni ja Suomen sisällissota ·
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Pietari (kaupunki) ja Punakaarti · Pietari (kaupunki) ja Suomen sisällissota ·
Pietarin suomalainen punakaarti
Pietarin suomalainen punakaarti oli vuosina 1917–1918 toiminut Suomen punakaartien osasto, joka oli muodostettu Pietarissa asuneista suomalaisista työläisistä.
Pietarin suomalainen punakaarti ja Punakaarti · Pietarin suomalainen punakaarti ja Suomen sisällissota ·
Pietisen tehtaan kahakka
Pietisen tehtaan kahakka oli Viipurissa toimineessa Pietisen puusepäntehtaassa 19.
Pietisen tehtaan kahakka ja Punakaarti · Pietisen tehtaan kahakka ja Suomen sisällissota ·
Pohjanmaa
Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia.
Pohjanmaa ja Punakaarti · Pohjanmaa ja Suomen sisällissota ·
Pori
Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa.
Pori ja Punakaarti · Pori ja Suomen sisällissota ·
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Puna-armeija ja Punakaarti · Puna-armeija ja Suomen sisällissota ·
Raahe
Patsas Raahen kirkon pihassa. Raahe on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki.
Punakaarti ja Raahe · Raahe ja Suomen sisällissota ·
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Punakaarti ja Ranskan suuri vallankumous · Ranskan suuri vallankumous ja Suomen sisällissota ·
Rautu (Viipurin lääni)
Raudun epävirallinen perinnevaakuna. Rautu on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Punakaarti ja Rautu (Viipurin lääni) · Rautu (Viipurin lääni) ja Suomen sisällissota ·
Riihimäen vankileiri
Riihimäen vankileiri oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Riihimäen varuskunnan alueella toiminut vankileiri, jossa pidettiin enimmillään noin 8 500 punavankia.
Punakaarti ja Riihimäen vankileiri · Riihimäen vankileiri ja Suomen sisällissota ·
Riihimäki
Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon.
Punakaarti ja Riihimäki · Riihimäki ja Suomen sisällissota ·
Rovaniemi
Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa.
Punakaarti ja Rovaniemi · Rovaniemi ja Suomen sisällissota ·
Saksan Itämeren-divisioona
Rüdiger von der Goltz. Saksan Itämeren-divisioona oli saksalainen, kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin komentama noin 10 000 sotilaan vahvuinen yksikkö, joka Suomen sisällissodan loppuvaiheessa keväällä 1918 nousi maihin Hangossa 3.
Punakaarti ja Saksan Itämeren-divisioona · Saksan Itämeren-divisioona ja Suomen sisällissota ·
Satakunnan historiallinen maakunta
Satakunnan historiallinen maakunta käsittää nykyisen Satakunnan maakunnan ja valtaosan Pirkanmaasta.
Punakaarti ja Satakunnan historiallinen maakunta · Satakunnan historiallinen maakunta ja Suomen sisällissota ·
Satakunnan rintama
Satakunnan rintama oli yksi Suomen sisällissodan neljästä päärintamasta.
Punakaarti ja Satakunnan rintama · Satakunnan rintama ja Suomen sisällissota ·
Savon rintama
Savon rintama oli yksi Suomen sisällissodan rintamista, joka muodostui helmikuun 1918 puoliväliin mennessä Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänien alueelle.
Punakaarti ja Savon rintama · Savon rintama ja Suomen sisällissota ·
Sortavala
Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Punakaarti ja Sortavala · Sortavala ja Suomen sisällissota ·
Sortokausien aktivismi
Sortokausien aktivismi tarkoittaa Suomen historiassa suoraa toimintaa kannattanutta poliittista liikettä, joka syntyi 1900-luvun alussa vastustamaan niin sanottujen sortokausien aikaisia venäläistämistoimia.
Punakaarti ja Sortokausien aktivismi · Sortokausien aktivismi ja Suomen sisällissota ·
Suodenniemi
Suodenniemi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pirkanmaalla.
Punakaarti ja Suodenniemi · Suodenniemi ja Suomen sisällissota ·
Suojeluskunta
Seiskarin suojeluskunta syksyllä 1917. Nummen suojeluskunta 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944.
Punakaarti ja Suojeluskunta · Suojeluskunta ja Suomen sisällissota ·
Suomen Ammattijärjestö
Suomen Ammattijärjestö (SAJ) oli vuosina 1907–1930 toiminut Suomen ensimmäinen ammatillinen keskusjärjestö.
Punakaarti ja Suomen Ammattijärjestö · Suomen Ammattijärjestö ja Suomen sisällissota ·
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Punakaarti ja Suomen itsenäistyminen · Suomen itsenäistyminen ja Suomen sisällissota ·
Suomen kansanvaltuuskunta
alt.
Punakaarti ja Suomen kansanvaltuuskunta · Suomen kansanvaltuuskunta ja Suomen sisällissota ·
Suomen Kommunistinen Puolue
Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.
Punakaarti ja Suomen Kommunistinen Puolue · Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen sisällissota ·
Suomen Punainen Kaarti
Suomen Punainen Kaarti (lyh. SPK) oli 26.
Punakaarti ja Suomen Punainen Kaarti · Suomen Punainen Kaarti ja Suomen sisällissota ·
Suomen sisällissodan terrori
Suomen sisällissodassa kummatkin osapuolet tekivät terroritekoja varsinaisen taistelutoiminnan ulkopuolella.
Punakaarti ja Suomen sisällissodan terrori · Suomen sisällissodan terrori ja Suomen sisällissota ·
Suomen sisällissodan vankileirit
Punaisia naisia Tampereen vankileirillä kesällä 1918. Suomen sisällissodan vankileirit olivat vuonna 1918 Suomen sisällissodan seurauksena perustettuja vankileirejä, joille koottiin antautuneita punakaartien taistelijoita sekä muita punaisten ja työväenliikkeen toiminnassa mukana olleita tai siitä epäiltyjä.
Punakaarti ja Suomen sisällissodan vankileirit · Suomen sisällissodan vankileirit ja Suomen sisällissota ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Punakaarti ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen sisällissota ·
Suomenlinnan vankileiri
Vankeja Suomenlinnassa. Suomenlinnan vankileiri oli Suomenlinnan saariin sisällissodan jälkeen vuonna 1918 perustettu punavankileiri.
Punakaarti ja Suomenlinnan vankileiri · Suomen sisällissota ja Suomenlinnan vankileiri ·
Suuri asejuna
Suuri asejuna lähetettiin Suomen sisällissodan alkuvaiheissa tammi-helmikuun vaihteessa 1918 Pietarista Suomeen toimittamaan aseita ja ammuksia punaisille.
Punakaarti ja Suuri asejuna · Suomen sisällissota ja Suuri asejuna ·
Taavetin kahakka
Taavetin kahakka oli hieman ennen Suomen sisällissodan alkua 21.
Punakaarti ja Taavetin kahakka · Suomen sisällissota ja Taavetin kahakka ·
Tammisaaren vankileiri
Tammisaaren vankila-alueen karkea pohjapiirros. Tammisaaren vankileiri, myöhemmin Tammisaaren pakkotyölaitos, oli Tammisaaressa Dragsvikin kasarmialueella vuosina 1918–1940 toiminut vankila.
Punakaarti ja Tammisaaren vankileiri · Suomen sisällissota ja Tammisaaren vankileiri ·
Tampereen taistelu
Tampereen taistelu käytiin 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918, kun valkoiset valloittivat Tampereen Suomen sisällissodassa.
Punakaarti ja Tampereen taistelu · Suomen sisällissota ja Tampereen taistelu ·
Tampereen vankileiri
Tampereen vankileiri (myös Kalevankankaan vankileiri) oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Tampereen Kalevankankaalla toiminut vankileiri, jossa oli enimmillään yli 10 000 punavankia.
Punakaarti ja Tampereen vankileiri · Suomen sisällissota ja Tampereen vankileiri ·
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Punakaarti ja Turku · Suomen sisällissota ja Turku ·
Vaasa
Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.
Punakaarti ja Vaasa · Suomen sisällissota ja Vaasa ·
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Punakaarti ja Valtalaki · Suomen sisällissota ja Valtalaki ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Punakaarti ja Venäjä · Suomen sisällissota ja Venäjä ·
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Punakaarti ja Venäjän sisällissota · Suomen sisällissota ja Venäjän sisällissota ·
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Punakaarti ja Venäjän väliaikainen hallitus · Suomen sisällissota ja Venäjän väliaikainen hallitus ·
Viaporin kapina
Viaporin kapina oli heinä-elokuun vaihteessa 1906 tapahtunut kapina Suomenlinnan eli silloisen Viaporin merilinnoituksessa Helsingissä.
Punakaarti ja Viaporin kapina · Suomen sisällissota ja Viaporin kapina ·
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Punakaarti ja Viipuri · Suomen sisällissota ja Viipuri ·
Vladimir Lenin
Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.
Punakaarti ja Vladimir Lenin · Suomen sisällissota ja Vladimir Lenin ·
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Punakaarti ja Vuoden 1905 suurlakko · Suomen sisällissota ja Vuoden 1905 suurlakko ·
Vuoden 1917 yleislakko
Vuoden 1917 yleislakko oli Suomessa 14.–20.
Punakaarti ja Vuoden 1917 yleislakko · Suomen sisällissota ja Vuoden 1917 yleislakko ·
Ympärysvallat
Ympärysvallat eli liittoutuneet oli ensimmäisen maailmansodan toinen osapuoli, joka taisteli keskusvaltoja vastaan.
Punakaarti ja Ympärysvallat · Suomen sisällissota ja Ympärysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Punakaarti ja Suomen sisällissota
- Mitä heillä on yhteistä Punakaarti ja Suomen sisällissota
- Yhtäläisyyksiä Punakaarti ja Suomen sisällissota
Vertailu Punakaarti ja Suomen sisällissota
Punakaarti on 285 suhteet, kun taas Suomen sisällissota on 440. niillä on yhteistä 92, Jaccard'in indeksi on 12.69% = 92 / (285 + 440).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Punakaarti ja Suomen sisällissota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
