Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suomen historian aikajana ja Suomen kielipolitiikka
Suomen historian aikajana ja Suomen kielipolitiikka on 41 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Abckiria, Ahvenanmaan maakunta, Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Eduskunta, Elias Lönnrot, Ensimmäinen maailmansota, Euroopan unioni, Helsinki, Henrik Gabriel Porthan, J. V. Snellman, Juho Kusti Paasikivi, Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto, Kalevala, Kalmarin unioni, Kansainliitto, Kielimanifesti, Kustaa III, Latina, Marraskuun manifesti, Mikael Agricola, Oppikoulu, Porvoon valtiopäivät, Ruotsi, Ruotsin hallitsija, Ruotsin kieli, Saamelaiset, Saksan keisarikunta, Sodankylä, ..., Stolbovan rauha, Suomen kieli, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunta, Tasavalta, Turun akatemia, Utsjoki, Vanha Suomi, Venäjän kieli, Vuoden 1905 suurlakko, Yleisradio. Laajenna indeksi (11 lisää) »
Abckiria
Abckiria (”Abc-kirja”) oli ensimmäinen suomenkielinen kirja.
Abckiria ja Suomen historian aikajana · Abckiria ja Suomen kielipolitiikka ·
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunta ja Suomen historian aikajana · Ahvenanmaan maakunta ja Suomen kielipolitiikka ·
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Aleksanteri I ja Suomen historian aikajana · Aleksanteri I ja Suomen kielipolitiikka ·
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Aleksanteri II (Venäjä) ja Suomen historian aikajana · Aleksanteri II (Venäjä) ja Suomen kielipolitiikka ·
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Eduskunta ja Suomen historian aikajana · Eduskunta ja Suomen kielipolitiikka ·
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Elias Lönnrot ja Suomen historian aikajana · Elias Lönnrot ja Suomen kielipolitiikka ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Suomen historian aikajana · Ensimmäinen maailmansota ja Suomen kielipolitiikka ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Euroopan unioni ja Suomen historian aikajana · Euroopan unioni ja Suomen kielipolitiikka ·
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Helsinki ja Suomen historian aikajana · Helsinki ja Suomen kielipolitiikka ·
Henrik Gabriel Porthan
Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.
Henrik Gabriel Porthan ja Suomen historian aikajana · Henrik Gabriel Porthan ja Suomen kielipolitiikka ·
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
J. V. Snellman ja Suomen historian aikajana · J. V. Snellman ja Suomen kielipolitiikka ·
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Juho Kusti Paasikivi ja Suomen historian aikajana · Juho Kusti Paasikivi ja Suomen kielipolitiikka ·
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Jyväskylä ja Suomen historian aikajana · Jyväskylä ja Suomen kielipolitiikka ·
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto (lyhenne JY tai JYU) on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto.
Jyväskylän yliopisto ja Suomen historian aikajana · Jyväskylän yliopisto ja Suomen kielipolitiikka ·
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Kalevala ja Suomen historian aikajana · Kalevala ja Suomen kielipolitiikka ·
Kalmarin unioni
Kalmarin unioni oli personaaliunioni Pohjoismaissa vuosina 1397–1523.
Kalmarin unioni ja Suomen historian aikajana · Kalmarin unioni ja Suomen kielipolitiikka ·
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Kansainliitto ja Suomen historian aikajana · Kansainliitto ja Suomen kielipolitiikka ·
Kielimanifesti
asetuskokoelmassa. Kielimanifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa (AsK 22/1900) oli ensimmäisen sortokauden aikana vuonna 1900 Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin aloitteesta annettu säädös, jonka mukaan suomen ja ruotsin kieli tuli pääosin korvata Suomen keskushallinnossa venäjän kielellä muutaman vuoden määräajalla.
Kielimanifesti ja Suomen historian aikajana · Kielimanifesti ja Suomen kielipolitiikka ·
Kustaa III
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792.
Kustaa III ja Suomen historian aikajana · Kustaa III ja Suomen kielipolitiikka ·
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Latina ja Suomen historian aikajana · Latina ja Suomen kielipolitiikka ·
Marraskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.
Marraskuun manifesti ja Suomen historian aikajana · Marraskuun manifesti ja Suomen kielipolitiikka ·
Mikael Agricola
Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.
Mikael Agricola ja Suomen historian aikajana · Mikael Agricola ja Suomen kielipolitiikka ·
Oppikoulu
Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.
Oppikoulu ja Suomen historian aikajana · Oppikoulu ja Suomen kielipolitiikka ·
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Porvoon valtiopäivät ja Suomen historian aikajana · Porvoon valtiopäivät ja Suomen kielipolitiikka ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen historian aikajana · Ruotsi ja Suomen kielipolitiikka ·
Ruotsin hallitsija
Ruotsin hallitsijalla voidaan tarkoittaa Ruotsin kuningaskunnan valtionpäämiehenä toimivaa kuningasta tai kuningatarta.
Ruotsin hallitsija ja Suomen historian aikajana · Ruotsin hallitsija ja Suomen kielipolitiikka ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Ruotsin kieli ja Suomen historian aikajana · Ruotsin kieli ja Suomen kielipolitiikka ·
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Saamelaiset ja Suomen historian aikajana · Saamelaiset ja Suomen kielipolitiikka ·
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Saksan keisarikunta ja Suomen historian aikajana · Saksan keisarikunta ja Suomen kielipolitiikka ·
Sodankylä
Sodankylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa.
Sodankylä ja Suomen historian aikajana · Sodankylä ja Suomen kielipolitiikka ·
Stolbovan rauha
Stolbovan rauha oli rauhansopimus, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.
Stolbovan rauha ja Suomen historian aikajana · Stolbovan rauha ja Suomen kielipolitiikka ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Suomen historian aikajana ja Suomen kieli · Suomen kieli ja Suomen kielipolitiikka ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen historian aikajana · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen kielipolitiikka ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomen historian aikajana ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen kielipolitiikka ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Tasavalta
Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi.
Suomen historian aikajana ja Tasavalta · Suomen kielipolitiikka ja Tasavalta ·
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Suomen historian aikajana ja Turun akatemia · Suomen kielipolitiikka ja Turun akatemia ·
Utsjoki
Utsjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Suomen historian aikajana ja Utsjoki · Suomen kielipolitiikka ja Utsjoki ·
Vanha Suomi
Vanhan Suomen kartta Vanha Suomi tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhansopimuksissa (1743).
Suomen historian aikajana ja Vanha Suomi · Suomen kielipolitiikka ja Vanha Suomi ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Suomen historian aikajana ja Venäjän kieli · Suomen kielipolitiikka ja Venäjän kieli ·
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Suomen historian aikajana ja Vuoden 1905 suurlakko · Suomen kielipolitiikka ja Vuoden 1905 suurlakko ·
Yleisradio
Yleisradio Oy (lyhyesti Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa.
Suomen historian aikajana ja Yleisradio · Suomen kielipolitiikka ja Yleisradio ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen historian aikajana ja Suomen kielipolitiikka
- Mitä heillä on yhteistä Suomen historian aikajana ja Suomen kielipolitiikka
- Yhtäläisyyksiä Suomen historian aikajana ja Suomen kielipolitiikka
Vertailu Suomen historian aikajana ja Suomen kielipolitiikka
Suomen historian aikajana on 1264 suhteet, kun taas Suomen kielipolitiikka on 207. niillä on yhteistä 41, Jaccard'in indeksi on 2.79% = 41 / (1264 + 207).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen historian aikajana ja Suomen kielipolitiikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
