Yhtäläisyyksiä Suomen historian aikajana ja Suomen kieli
Suomen historian aikajana ja Suomen kieli on 28 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Abckiria, Ahvenanmaan maakunta, Antti Lizelius, Eerikinkronikka, Elias Lönnrot, Euroopan unioni, J. V. Snellman, Jyväskylä, Kalevala, Kampakeraaminen kulttuuri, Keski-Suomen maakunta, Mikael Agricola, Riimukivi Gs 13, Riimukivi U 582, Ruotsi, Ruotsin kieli, Suomalaiset, Suomen kielipolitiikka, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomenkieliset Tieto-Sanomat, Suomi, Turun arkkihiippakunta, Ural, Uskonpuhdistus, Venäjä, Venäjän kieli, Viro, Volga.
Abckiria
Abckiria (”Abc-kirja”) oli ensimmäinen suomenkielinen kirja.
Abckiria ja Suomen historian aikajana · Abckiria ja Suomen kieli ·
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Ahvenanmaan maakunta ja Suomen historian aikajana · Ahvenanmaan maakunta ja Suomen kieli ·
Antti Lizelius
Anders (Antti) Lizelius (12. lokakuuta 1708 Tyrvää – 15. lokakuuta 1795 Mynämäki) oli suomalainen pappi ja kirjallisuusmies, joka vaikutti myös suomen kirjakielen kehitykseen.
Antti Lizelius ja Suomen historian aikajana · Antti Lizelius ja Suomen kieli ·
Eerikinkronikka
Eerikinkronikka on muinaisruotsiksi kirjoitettu keskiaikainen riimikronikka, joka keskittyy Ruotsin historian folkunga-ajan tapahtumiin 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuoliskolle.
Eerikinkronikka ja Suomen historian aikajana · Eerikinkronikka ja Suomen kieli ·
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Elias Lönnrot ja Suomen historian aikajana · Elias Lönnrot ja Suomen kieli ·
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Euroopan unioni ja Suomen historian aikajana · Euroopan unioni ja Suomen kieli ·
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
J. V. Snellman ja Suomen historian aikajana · J. V. Snellman ja Suomen kieli ·
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Jyväskylä ja Suomen historian aikajana · Jyväskylä ja Suomen kieli ·
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Kalevala ja Suomen historian aikajana · Kalevala ja Suomen kieli ·
Kampakeraaminen kulttuuri
ietf-kielikoodi.
Kampakeraaminen kulttuuri ja Suomen historian aikajana · Kampakeraaminen kulttuuri ja Suomen kieli ·
Keski-Suomen maakunta
Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta.
Keski-Suomen maakunta ja Suomen historian aikajana · Keski-Suomen maakunta ja Suomen kieli ·
Mikael Agricola
Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.
Mikael Agricola ja Suomen historian aikajana · Mikael Agricola ja Suomen kieli ·
Riimukivi Gs 13
Riimukivi Gs 13 Gävlen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Riimukivi Gs 13 on punaista hiekkakiveä oleva riimukivi, joka sijaitsee nykyään Gävlen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa Ruotsin Gästriklandissa.
Riimukivi Gs 13 ja Suomen historian aikajana · Riimukivi Gs 13 ja Suomen kieli ·
Riimukivi U 582
1600-luvulla laadittu piirros riimukivestä U 582. Riimukivi U 582 on aiemmin Söderby-Karlin kirkossa, Norrtäljen kunnassa Roslagenin alueella sijainnut, mutta myöhemmin kadonnut riimukivi.
Riimukivi U 582 ja Suomen historian aikajana · Riimukivi U 582 ja Suomen kieli ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Ruotsi ja Suomen historian aikajana · Ruotsi ja Suomen kieli ·
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Ruotsin kieli ja Suomen historian aikajana · Ruotsin kieli ja Suomen kieli ·
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Suomalaiset ja Suomen historian aikajana · Suomalaiset ja Suomen kieli ·
Suomen kielipolitiikka
Mikael Agricolan ''Abckirian'' näköis­painoksen etusivu. Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.
Suomen historian aikajana ja Suomen kielipolitiikka · Suomen kieli ja Suomen kielipolitiikka ·
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Suomen historian aikajana ja Suomen suuriruhtinaskunta · Suomen kieli ja Suomen suuriruhtinaskunta ·
Suomenkieliset Tieto-Sanomat
Syyskuussa 1775 ilmestyneen näytenumeron etusivu. Suomenkieliset Tieto-Sanomat oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti.
Suomen historian aikajana ja Suomenkieliset Tieto-Sanomat · Suomen kieli ja Suomenkieliset Tieto-Sanomat ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Suomen historian aikajana ja Suomi · Suomen kieli ja Suomi ·
Turun arkkihiippakunta
Turun ja Suomen arkkipiispan vaakuna. Turun piispan vaakuna. Turun arkkihiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta ja Suomen arkkipiispan hiippakunta.
Suomen historian aikajana ja Turun arkkihiippakunta · Suomen kieli ja Turun arkkihiippakunta ·
Ural
Ural tarkoittaa seuraavia asioita.
Suomen historian aikajana ja Ural · Suomen kieli ja Ural ·
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Suomen historian aikajana ja Uskonpuhdistus · Suomen kieli ja Uskonpuhdistus ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Suomen historian aikajana ja Venäjä · Suomen kieli ja Venäjä ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Suomen historian aikajana ja Venäjän kieli · Suomen kieli ja Venäjän kieli ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Suomen historian aikajana ja Viro · Suomen kieli ja Viro ·
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Suomen historian aikajana ja Volga · Suomen kieli ja Volga ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suomen historian aikajana ja Suomen kieli
- Mitä heillä on yhteistä Suomen historian aikajana ja Suomen kieli
- Yhtäläisyyksiä Suomen historian aikajana ja Suomen kieli
Vertailu Suomen historian aikajana ja Suomen kieli
Suomen historian aikajana on 1264 suhteet, kun taas Suomen kieli on 295. niillä on yhteistä 28, Jaccard'in indeksi on 1.80% = 28 / (1264 + 295).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suomen historian aikajana ja Suomen kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: