Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Neuvostoliitto ja Toinen maailmansota
Neuvostoliitto ja Toinen maailmansota on 75 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Adolf Hitler, Albania, Arkangeli, Astrahan, Baltian maat, Berliini, Berliinin taistelu, Bessarabia, Bolševikit, Espanjan sisällissota, Eurooppa, Harkova, Holokausti, Imperialismi, Itä-Euroopan vallankumoukset 1989, Itä-Preussi, Itämeri, Itärintama (toinen maailmansota), Japanin keisarikunta, Josif Stalin, Kaliningrad, Kansainliitto, Kansandemokratia, Kaukasia, Kiina, Kiova, Klaipėda, Kommunismi, Konflikti, Korean demokraattinen kansantasavalta, ..., Korean sota, Kuriilit, Kylmä sota, Länsirintama (toinen maailmansota), Liettua, Marshall-apu, Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta, Molotov–Ribbentrop-sopimus, Moskova, Nato, Natsi-Saksa, Neuvosto-Venäjä, Neuvostotasavalta, Norja, Operaatio Barbarossa, Pariisin rauhansopimus (1947), Petsamo, Puna-armeija, Puola, Romania, Romanian kuningaskunta, Sahalin, Saksa, Saksan demokraattinen tasavalta, Sijaissota, Stalingradin taistelu, Suomi, Supervalta, Suunnitelmatalous, Suuri isänmaallinen sota, Talvisota, Tšekkoslovakia, Tuhoamisleiri, Tyynimeri, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, Unkari, Valko-Venäjä, Varsovan liitto, Venäjä, Vietnamin sota, Volga, Weimarin tasavalta, Ydinase, Yhdistyneet kansakunnat, Yhdysvallat. Laajenna indeksi (45 lisää) »
Adolf Hitler
Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).
Adolf Hitler ja Neuvostoliitto · Adolf Hitler ja Toinen maailmansota ·
Albania
Maan pääkaupunki Tiranan keskustan Skanderbegin aukio yöllä. 2 694 metriä korkea Jezerski Vrhn huippu. Rannikkoa Etelä-Albaniassa. muslimeja. Albania (’Kotkien maa’) eli Albanian tasavalta on valtio Euroopassa Balkanilla.
Albania ja Neuvostoliitto · Albania ja Toinen maailmansota ·
Arkangeli
Arkangelin puuarkkitehtuuria (Prospekt Sovetskih Kosmonavtov 64). 500 ruplan setelin aihe on Arkangelin satamasta. Arkangeli (aikaisemmin myös suom. Vienankaupunki) on Pohjois-Venäjällä Vienanmeren kaakkoisnurkassa Vienanjoen suistossa sijaitseva kaupunki, jossa asuu noin 350 000 henkilöä.
Arkangeli ja Neuvostoliitto · Arkangeli ja Toinen maailmansota ·
Astrahan
Astrahan on noin puolen miljoonan asukkaan kaupunki Etelä-Venäjällä Volgan suistossa, noin 100 kilometriä Kaspianmerestä.
Astrahan ja Neuvostoliitto · Astrahan ja Toinen maailmansota ·
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Baltian maat ja Neuvostoliitto · Baltian maat ja Toinen maailmansota ·
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Berliini ja Neuvostoliitto · Berliini ja Toinen maailmansota ·
Berliinin taistelu
Taistelu Berliinistä (usein myös muodossa Berliinin sortuminen) oli toisen maailmansodan viimeisiä taisteluita Euroopassa.
Berliinin taistelu ja Neuvostoliitto · Berliinin taistelu ja Toinen maailmansota ·
Bessarabia
Bessarabian sijainti Bessarabia on muinainen maakunta Itä-Euroopassa, joka käsittää suurimman osan nykyisestä Moldovasta ja osan Ukrainasta.
Bessarabia ja Neuvostoliitto · Bessarabia ja Toinen maailmansota ·
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Bolševikit ja Neuvostoliitto · Bolševikit ja Toinen maailmansota ·
Espanjan sisällissota
Espanjan sisällissota käytiin vuosina 1936–1939 vapailla vaaleilla valitun Espanjan toisen tasavallan hallituksen (republicanos) ja kenraali Francisco Francon johtamien kansallismielisten (nacionalistas) kapinallisten välillä.
Espanjan sisällissota ja Neuvostoliitto · Espanjan sisällissota ja Toinen maailmansota ·
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Eurooppa ja Neuvostoliitto · Eurooppa ja Toinen maailmansota ·
Harkova
Harkova on Ukrainan toiseksi suurin kaupunki ja Koillis-Ukrainassa sijaitsevan Harkovan alueen hallintokaupunki.
Harkova ja Neuvostoliitto · Harkova ja Toinen maailmansota ·
Holokausti
Amerikkalaisten vapauttama Nordhausenin keskitysleiri brittiläisten pommituksen jälkeen hiukan ennen sodan loppua. Holokausti (Kreikankielinen sana merkitsee jumalalle osoitettua uhria, joka on kokonaan (όλος, holos) poltettu (καύστων, καύσων, kaustos). 1800-luvulta alkaen sanaa on pääasiassa käytetty tarkoittamaan suuronnettomuuksia, mutta 1970-luvulla sana vakiintui englannissa tarkoittamaan nimenomaan natsien suorittamaa kansanmurhaa. Suomen kieleen se vakiintui vasta 1990-luvulla. Raamatullinen sana šoa (שואה), ’katastrofi’, on vakiintunut juutalaisten kansanmurhan nimitykseksi hepreankielisten puhujien keskuudessa. Israelin lisäksi sanaa suositaan myös Ranskassa Claude Lanzmannin samannimisen vuoden 1985 dokumenttielokuvan seurauksena. Sanan käytöllä vältetään sanan holokausti teologiset konnotaatiot sekä korostetaan vainojen juutalaisia uhreja erotuksena kaikista natsien uhreista. Israelilainen Yad Vashem -holokaustimuseo suosittelee šoa-nimityksen käyttöä muissakin kielissä. Muita holokaustista muissa kielissä kuin suomessa käytettyjä nimityksiä ovat romanien käyttämä porajmos (suomeksi ’ahmiminen’) ja jiddišin khurbn (’tuho’, hepreaksi churban, myös churban Europa ’Euroopan tuho’, erotukseksi churbanista eli Jerusalemin toisen temppelin tuhosta). Natsit käyttivät siitä nimitystä juutalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu.
Holokausti ja Neuvostoliitto · Holokausti ja Toinen maailmansota ·
Imperialismi
1900-luvun alussa 85 prosenttia maailman maapinta-alasta. Imperialismi tarkoittaa suurvallan pyrkimystä laajentaa omaa maa-aluettaan tai taloudellista vaikutusvaltaansa.
Imperialismi ja Neuvostoliitto · Imperialismi ja Toinen maailmansota ·
Itä-Euroopan vallankumoukset 1989
Brandenburgin portin edessä 10. marraskuuta 1989. Itä-Euroopan vallankumoukset on tapahtumasarja, jossa itäblokin maiden kommunistipuolueet menettivät yksinvaltansa, ja jonka tuloksena lopulta siirryttiin valtiojohtoisesta suunnitelmataloudesta ja sosialismista monipuoluejärjestelmään ja markkinatalouteen.
Itä-Euroopan vallankumoukset 1989 ja Neuvostoliitto · Itä-Euroopan vallankumoukset 1989 ja Toinen maailmansota ·
Itä-Preussi
Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.
Itä-Preussi ja Neuvostoliitto · Itä-Preussi ja Toinen maailmansota ·
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Itämeri ja Neuvostoliitto · Itämeri ja Toinen maailmansota ·
Itärintama (toinen maailmansota)
Itärintama oli toisen maailmansodan aikana Keski- ja pääasiassa Itä-Euroopassa käytyjen sotatoimien nimitys, jota käytetään rinnakkain Länsi-Euroopassa sijainneen länsirintaman kanssa.
Itärintama (toinen maailmansota) ja Neuvostoliitto · Itärintama (toinen maailmansota) ja Toinen maailmansota ·
Japanin keisarikunta
Japanin keisarikunta (”Suur-Japanin keisarikunta”) oli japanilainen kansallisvaltio ja suurvalta, joka oli olemassa vuoden 1868 Meiji-restauraatiosta vuoden 1947 perustuslain hyväksymiseen saakka.
Japanin keisarikunta ja Neuvostoliitto · Japanin keisarikunta ja Toinen maailmansota ·
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Josif Stalin ja Neuvostoliitto · Josif Stalin ja Toinen maailmansota ·
Kaliningrad
Kaliningrad on Kaliningradin alueen pääkaupunki Itämeren rannikolla Venäjällä.
Kaliningrad ja Neuvostoliitto · Kaliningrad ja Toinen maailmansota ·
Kansainliitto
Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.
Kansainliitto ja Neuvostoliitto · Kansainliitto ja Toinen maailmansota ·
Kansandemokratia
Kansantasavalta tai kansandemokratia on marxilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa käytetty hallintomuoto.
Kansandemokratia ja Neuvostoliitto · Kansandemokratia ja Toinen maailmansota ·
Kaukasia
Satelliittikuva Kaukasiasta Kaukasia on alue Aasian ja Euroopan rajalla, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä.
Kaukasia ja Neuvostoliitto · Kaukasia ja Toinen maailmansota ·
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Kiina ja Neuvostoliitto · Kiina ja Toinen maailmansota ·
Kiova
Kiova on Ukrainan pääkaupunki.
Kiova ja Neuvostoliitto · Kiova ja Toinen maailmansota ·
Klaipėda
Klaipėdan sataman kautta kulkee noin 20 miljoonaa tonnia lastia joka vuosi. Klaipėda on Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki ja samalla maan suurin rannikkokaupunki.
Klaipėda ja Neuvostoliitto · Klaipėda ja Toinen maailmansota ·
Kommunismi
Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.
Kommunismi ja Neuvostoliitto · Kommunismi ja Toinen maailmansota ·
Konflikti
Konflikti (otettu käyttöön 1400-luvun puolivälissä) tarkoittaa yhdessä iskemistä ja on politiikassa osapuolten väliin syntynyt ongelmatilanne, jossa kummatkin osapuolet pitävät toisen näkemyksiä väärinä ja omiaan oikeina.
Konflikti ja Neuvostoliitto · Konflikti ja Toinen maailmansota ·
Korean demokraattinen kansantasavalta
Korean demokraattinen kansantasavalta (Josŏn minjujuŭi inmin konghwaguk), epävirallisesti Pohjois-Korea (Puk-Chosŏn, Etelä-Koreassa käytetään myös nimeä Puk-Han), on valtio Itä-Aasiassa, Korean niemimaan pohjoisosassa.
Korean demokraattinen kansantasavalta ja Neuvostoliitto · Korean demokraattinen kansantasavalta ja Toinen maailmansota ·
Korean sota
Korean sota käytiin vuosina 1950–1953 Korean demokraattisen kansantasavallan (Pohjois-Korea) ja Korean tasavallan (Etelä-Korea) välillä.
Korean sota ja Neuvostoliitto · Korean sota ja Toinen maailmansota ·
Kuriilit
Kuriilit eli Kuriilien saaret (tai 千島列島, Chishima rettō, "Tuhansien saarten saaristo" tai 千島, Chishima, "Tuhannet saaret") on saaristo Japanin suuren pohjoissaaren Hokkaidōn sekä Venäjän Kamtšatkan niemimaan välisellä alueella Tyynessämeressä.
Kuriilit ja Neuvostoliitto · Kuriilit ja Toinen maailmansota ·
Kylmä sota
Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa liittolaisineen, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
Kylmä sota ja Neuvostoliitto · Kylmä sota ja Toinen maailmansota ·
Länsirintama (toinen maailmansota)
Länsirintama toisessa maailmansodassa viittaa liittoutuneiden ja akselivaltojen välisiin sotatoimiin Länsi-Euroopassa.
Länsirintama (toinen maailmansota) ja Neuvostoliitto · Länsirintama (toinen maailmansota) ja Toinen maailmansota ·
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Liettua ja Neuvostoliitto · Liettua ja Toinen maailmansota ·
Marshall-apu
Marshall-apu, Marshall-suunnitelma tai Euroopan jälleenrakennusohjelma oli Yhdysvaltain ensisijainen ohjelma Euroopan jälleenrakentamiseksi toisen maailmansodan jälkeen.
Marshall-apu ja Neuvostoliitto · Marshall-apu ja Toinen maailmansota ·
Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta
Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Moldavian SNT oli nykyisen Moldovan alueen käsittänyt neuvostotasavalta.
Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto · Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta ja Toinen maailmansota ·
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Vjatšeslav Molotov allekirjoittaa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen 23. elokuuta 1939 Moskovassa. Joachim von Ribbentrop ja Josif Stalin seisovat hänen takanaan. Molotov–Ribbentrop-sopimus (myös Hitlerin–Stalinin sopimus) oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23.
Molotov–Ribbentrop-sopimus ja Neuvostoliitto · Molotov–Ribbentrop-sopimus ja Toinen maailmansota ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Moskova ja Neuvostoliitto · Moskova ja Toinen maailmansota ·
Nato
Pohjois-Atlantin puolustusliitto (lyh. NATO;, lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin liitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on yhteensä 31 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.
Nato ja Neuvostoliitto · Nato ja Toinen maailmansota ·
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto · Natsi-Saksa ja Toinen maailmansota ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Neuvostoliitto · Neuvosto-Venäjä ja Toinen maailmansota ·
Neuvostotasavalta
Neuvostotasavalta, pidemmin sosialistinen neuvostotasavalta (lyh. SNT) oli muodollisesti suvereeni osa laajempaa kokonaisuutta Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa, lyhennettynä Neuvostoliittoa.
Neuvostoliitto ja Neuvostotasavalta · Neuvostotasavalta ja Toinen maailmansota ·
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Neuvostoliitto ja Norja · Norja ja Toinen maailmansota ·
Operaatio Barbarossa
Operaation kartta. Operaatio Barbarossa (’tapaus Barbarossa’) oli Saksan Neuvostoliittoon vuonna 1941 tekemän hyökkäyksen koodinimi.
Neuvostoliitto ja Operaatio Barbarossa · Operaatio Barbarossa ja Toinen maailmansota ·
Pariisin rauhansopimus (1947)
Pariisin rauhan­sopimus vuonna 1947 julkaistussa suomalaisessa posti­merkissä. Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa, Ranskassa 10.
Neuvostoliitto ja Pariisin rauhansopimus (1947) · Pariisin rauhansopimus (1947) ja Toinen maailmansota ·
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Neuvostoliitto ja Petsamo · Petsamo ja Toinen maailmansota ·
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Neuvostoliitto ja Puna-armeija · Puna-armeija ja Toinen maailmansota ·
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Neuvostoliitto ja Puola · Puola ja Toinen maailmansota ·
Romania
Romania on valtio Kaakkois-Euroopassa.
Neuvostoliitto ja Romania · Romania ja Toinen maailmansota ·
Romanian kuningaskunta
Romanian kuningaskunta oli valtio, joka muodostui vuonna 1859 Moldovan ja Valakian ruhtinaskuntien yhdistyttyä.
Neuvostoliitto ja Romanian kuningaskunta · Romanian kuningaskunta ja Toinen maailmansota ·
Sahalin
Sahalin lähiympäristöineen. Sahalin on saari Tyynen valtameren luoteisrannikolla.
Neuvostoliitto ja Sahalin · Sahalin ja Toinen maailmansota ·
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Neuvostoliitto ja Saksa · Saksa ja Toinen maailmansota ·
Saksan demokraattinen tasavalta
Saksan demokraattinen tasavalta (SDT;, DDR), epäviralliselta nimeltään Itä-Saksa, oli marxismi-leninismiä virallisena ideologianaan tunnustanut valtio, joka oli olemassa vuodesta 1949 vuoteen 1990.
Neuvostoliitto ja Saksan demokraattinen tasavalta · Saksan demokraattinen tasavalta ja Toinen maailmansota ·
Sijaissota
Sijaissota eli proxy-sota tarkoittaa sisällissotaa tai paikallista sotaa, johon ulkopuoliset valtiot ovat sekaantuneet tukien sodan vastakkaisia osapuolia.
Neuvostoliitto ja Sijaissota · Sijaissota ja Toinen maailmansota ·
Stalingradin taistelu
Englanninkielinen kartta Stalingradin taistelun rintamasta marras–joulukuussa 1942. Stalingradin taistelu oli toisen maailmansodan itärintaman taisteluiden käännekohta ja yksi ihmiskunnan verisimmistä taisteluista.
Neuvostoliitto ja Stalingradin taistelu · Stalingradin taistelu ja Toinen maailmansota ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Neuvostoliitto ja Suomi · Suomi ja Toinen maailmansota ·
Supervalta
sotilastukikohtia. Supervalta on globaalisti vaikutusvaltainen, johtava suurvalta, joka kykenee pakottamaan tahtoonsa voimakkaimmatkin valtiot.
Neuvostoliitto ja Supervalta · Supervalta ja Toinen maailmansota ·
Suunnitelmatalous
Suunnitelmatalous, ääritapauksissa tunnetaan myös nimellä komentotalous, tarkoittaa talouden valtiojohtoista kehittämistä.
Neuvostoliitto ja Suunnitelmatalous · Suunnitelmatalous ja Toinen maailmansota ·
Suuri isänmaallinen sota
Äiti synnyinmaa''). Veistoksen korkeus on 62 metriä, museon piilottavan jalustarakennuksen kanssa 102 metriä. Alueella on sotahistoriallisen museon ja sotilaskalustonäyttelyn lisäksi myös sotilaiden ja partisaanien taistelulle sekä sodan ja keskitysleirien siviiliuhreille omistettuja monumentteja. Museo nimettiin uudelleen vuonna 2015; sen aikaisempi nimi oli Suuren isänmaallisen sodan museo. Suuri isänmaallinen sota on Venäjällä ja entisissä neuvostotasavalloissa (lukuun ottamatta Baltian maita, Georgiaa ja Ukrainaa) käytetty nimitys, jolla viitataan natsi-Saksan ja Neuvostoliiton väliseen sotaan toisen maailmansodan aikana.
Neuvostoliitto ja Suuri isänmaallinen sota · Suuri isänmaallinen sota ja Toinen maailmansota ·
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Neuvostoliitto ja Talvisota · Talvisota ja Toinen maailmansota ·
Tšekkoslovakia
Tšekkoslovakia (tšekiksi ja aiemmin myös slovakiksi Československo; vuodesta 1990 slovakinkielinen kirjoitusasu oli Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa vuosina 1918–1992.
Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia · Tšekkoslovakia ja Toinen maailmansota ·
Tuhoamisleiri
16px Puolan kartalle Treblinkan tuhoamisleirin pienoismalli Tuhoamisleirit olivat natsi-Saksan toisessa maailmansodassa vuosien 1941–1942 aikana perustamia leirejä, jotka kehitettiin toteuttamaan etenkin natsien rotuopin mukaisten ali-ihmisten tuhoamissuunnitelmaa, ”lopullista ratkaisua”.
Neuvostoliitto ja Tuhoamisleiri · Toinen maailmansota ja Tuhoamisleiri ·
Tyynimeri
Tyynenmeren sijainti maapallolla. Tyynimeri eli Tyyni valtameri (vanh. Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka ulottuu pohjoisesta Arktikselta etelään Antarktikselle ja lännestä Aasian ja Australian mantereilta itään Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereille.
Neuvostoliitto ja Tyynimeri · Toinen maailmansota ja Tyynimeri ·
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Ukrainan SNT, oli asukasluvultaan toiseksi ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Neuvostoliitto ja Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta · Toinen maailmansota ja Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta ·
Unkari
Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.
Neuvostoliitto ja Unkari · Toinen maailmansota ja Unkari ·
Valko-Venäjä
Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan.
Neuvostoliitto ja Valko-Venäjä · Toinen maailmansota ja Valko-Venäjä ·
Varsovan liitto
Varsovan liitto, viralliselta nimeltään Sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta (myös Varsovan sopimus), oli sotilasliitto, jonka itäblokin maat solmivat 14.
Neuvostoliitto ja Varsovan liitto · Toinen maailmansota ja Varsovan liitto ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Neuvostoliitto ja Venäjä · Toinen maailmansota ja Venäjä ·
Vietnamin sota
Vietnamin sota (myös Toinen Indokiinan sota,,, ”vastarintasota Yhdysvaltoja vastaan”) oli Vietnamissa vuosina 1955–1975 käyty sota, joka käytiin Pohjois- ja Etelä-Vietnamin valtioiden sekä kummankin osapuolen kansainvälisten liittolaisten välillä.
Neuvostoliitto ja Vietnamin sota · Toinen maailmansota ja Vietnamin sota ·
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Neuvostoliitto ja Volga · Toinen maailmansota ja Volga ·
Weimarin tasavalta
Weimarin Saksa osavaltioineen. Weimarin tasavalta on historiantutkimuksessa käytetty nimitys Saksasta vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana, jolloin maa oli tasavalta.
Neuvostoliitto ja Weimarin tasavalta · Toinen maailmansota ja Weimarin tasavalta ·
Ydinase
Operaatio Ivyn ''Mike''-pommin räjähdys. Ydinase (aiemmin myös atomiase) on pommi, joka saa räjähdysvoiman ydinfissiosta tai ydinfuusiosta.
Neuvostoliitto ja Ydinase · Toinen maailmansota ja Ydinase ·
Yhdistyneet kansakunnat
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö.
Neuvostoliitto ja Yhdistyneet kansakunnat · Toinen maailmansota ja Yhdistyneet kansakunnat ·
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Neuvostoliitto ja Yhdysvallat · Toinen maailmansota ja Yhdysvallat ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Neuvostoliitto ja Toinen maailmansota
- Mitä heillä on yhteistä Neuvostoliitto ja Toinen maailmansota
- Yhtäläisyyksiä Neuvostoliitto ja Toinen maailmansota
Vertailu Neuvostoliitto ja Toinen maailmansota
Neuvostoliitto on 570 suhteet, kun taas Toinen maailmansota on 467. niillä on yhteistä 75, Jaccard'in indeksi on 7.23% = 75 / (570 + 467).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Neuvostoliitto ja Toinen maailmansota. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
