Yhtäläisyyksiä Neuvostoliitto ja Neuvostotasavalta
Neuvostoliitto ja Neuvostotasavalta on 36 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ašgabat, Abhasian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Almaty, Armenian sosialistinen neuvostotasavalta, Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta, Baku, Biškek, Chișinău, Dušanbe, Georgian sosialistinen neuvostotasavalta, Itsenäisten valtioiden yhteisö, Jerevan, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto, Kiova, Liittovaltio, Minsk, Moskova, Natsi-Saksa, Neuvostoliiton kommunistinen puolue, Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991, Operaatio Barbarossa, Perustuslaki, Petroskoi, Riika, Suhumi, Taškent, Tallinna, Tbilisi, ..., Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta, Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta, Venäjän kieli, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Vilna. Laajenna indeksi (6 lisää) »
Ašgabat
Ašgabat on Turkmenistanin pääkaupunki.
Ašgabat ja Neuvostoliitto · Ašgabat ja Neuvostotasavalta ·
Abhasian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Abhasian kartta. Abhasian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta (Abhasian ASNT) oli 31. maaliskuuta 1931 Abhasian sosialistisesta neuvostotasavallasta perustettu Neuvostoliitolle kuulunut alue Georgian SNT:ssä.
Abhasian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto · Abhasian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostotasavalta ·
Almaty
Almaty tai Almatı (IPA:, vuosina 1921–1992 Alma-Ata) on runsaalla 1,5 miljoonalla asukkaallaan Kazakstanin suurin kaupunki ja maan entinen pääkaupunki.
Almaty ja Neuvostoliitto · Almaty ja Neuvostotasavalta ·
Armenian sosialistinen neuvostotasavalta
Armenian sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Armenian SNT, oli Neuvostoliiton osavaltio Kaukasiassa.
Armenian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto · Armenian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostotasavalta ·
Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta
Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Azerbaidžanin SNT (Azərbaycan Sovet Sosialist Respublikası, Azərbaycan SSR, AzSSR), käsitti nykyisen Azerbaidžanin alueen.
Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto · Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostotasavalta ·
Baku
Baku on Azerbaidžanin pääkaupunki.
Baku ja Neuvostoliitto · Baku ja Neuvostotasavalta ·
Biškek
Biškek on Kirgisian pääkaupunki ja maan suurin kaupunki.
Biškek ja Neuvostoliitto · Biškek ja Neuvostotasavalta ·
Chișinău
Chișinău (kyrillisin kirjaimin Кишинэу,, on Moldovan pääkaupunki.
Chișinău ja Neuvostoliitto · Chișinău ja Neuvostotasavalta ·
Dušanbe
Dušanben rautatieasema Dušanbe on Tadžikistanin pääkaupunki.
Dušanbe ja Neuvostoliitto · Dušanbe ja Neuvostotasavalta ·
Georgian sosialistinen neuvostotasavalta
Georgian sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Georgian SNT, suomeksi yleensä Gruusian SNT, oli nykyisen Georgian käsittänyt neuvostotasavalta.
Georgian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto · Georgian sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostotasavalta ·
Itsenäisten valtioiden yhteisö
Itsenäisten valtioiden yhteisö (lyh. IVY;, lyh. СНГ, SNG) on löyhästi organisoitunut useimpien entisen Neuvostoliiton neuvostotasavaltojen muodostama yhteisö.
Itsenäisten valtioiden yhteisö ja Neuvostoliitto · Itsenäisten valtioiden yhteisö ja Neuvostotasavalta ·
Jerevan
Jerevan on Armenian pääkaupunki ja maan suurin kaupunki.
Jerevan ja Neuvostoliitto · Jerevan ja Neuvostotasavalta ·
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto · Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostotasavalta ·
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostotasavalta ·
Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto
Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto eli SEV oli vuosina 1949–1991 sosialististen valtioiden talousyhteisö ja vastine Euroopan talousyhteisölle.
Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto ja Neuvostoliitto · Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto ja Neuvostotasavalta ·
Kiova
Kiova on Ukrainan pääkaupunki.
Kiova ja Neuvostoliitto · Kiova ja Neuvostotasavalta ·
Liittovaltio
Maailman liittovaltiot Liittovaltio eli federaatio on federalistinen valtio, joka koostuu useista sisäisistä itsehallinnollisista alueista, joilla voi olla oma kulttuuri-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikkansa.
Liittovaltio ja Neuvostoliitto · Liittovaltio ja Neuvostotasavalta ·
Minsk
Minsk on Valko-Venäjän pääkaupunki ja asukasluvultaan maan suurin kaupunki.
Minsk ja Neuvostoliitto · Minsk ja Neuvostotasavalta ·
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Moskova ja Neuvostoliitto · Moskova ja Neuvostotasavalta ·
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.
Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto · Natsi-Saksa ja Neuvostotasavalta ·
Neuvostoliiton kommunistinen puolue
Neuvostoliiton kommunistinen puolue, lyhenne NKP (lyh. КПСС, KPSS) oli Neuvostoliiton hallitseva marxilais-leninistinen kommunistinen puolue ja ainoa sallittu puolue.
Neuvostoliiton kommunistinen puolue ja Neuvostoliitto · Neuvostoliiton kommunistinen puolue ja Neuvostotasavalta ·
Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991
Neuvostoliiton vallankaappausyritys tai Elokuun vallankaappaus (Avgustovski puttš) 19.–21.
Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991 ja Neuvostoliitto · Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991 ja Neuvostotasavalta ·
Operaatio Barbarossa
Operaation kartta. Operaatio Barbarossa (’tapaus Barbarossa’) oli Saksan Neuvostoliittoon vuonna 1941 tekemän hyökkäyksen koodinimi.
Neuvostoliitto ja Operaatio Barbarossa · Neuvostotasavalta ja Operaatio Barbarossa ·
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Neuvostoliitto ja Perustuslaki · Neuvostotasavalta ja Perustuslaki ·
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Neuvostoliitto ja Petroskoi · Neuvostotasavalta ja Petroskoi ·
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Neuvostoliitto ja Riika · Neuvostotasavalta ja Riika ·
Suhumi
Suhumi on kaupunki Abhasiassa Mustanmeren rannalla.
Neuvostoliitto ja Suhumi · Neuvostotasavalta ja Suhumi ·
Taškent
Nikolai Konstantinovitš Romanovin (1850–1918) asuinpalatsi vuodelta 1890. Nykyisin ulkoministeriön edustustila. Taškent on Uzbekistanin ja Taškentin alueen pääkaupunki Uzbekistanin itäosassa Širšikin varrella lähellä Kazakstanin rajaa Keski-Aasiassa.
Neuvostoliitto ja Taškent · Neuvostotasavalta ja Taškent ·
Tallinna
TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.
Neuvostoliitto ja Tallinna · Neuvostotasavalta ja Tallinna ·
Tbilisi
Tbilisi (aiemmin, joissakin kielissä Tiflis) on Georgian pääkaupunki ja suurin kaupunki.
Neuvostoliitto ja Tbilisi · Neuvostotasavalta ja Tbilisi ·
Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, lyhyemmin Transkaukasian SFNT tai TSFNT (lyh. Закавказская СФСР tai ЗСФСР, Zakavkazskaja Sovetskaja Federativnaja Sotsialistitšeskaja Respublika, lyh. Zakavkazskaja SFSR tai ZSFSR) oli vuosina 1922–1936 olemassa ollut neuvostotasavalta, joka jaettiin vuonna 1936 Armenian sosialistisen neuvostotasavallan, Azerbaidžanin sosialistisen neuvostotasavallan ja Gruusian sosialistisen neuvostotasavallan kesken.
Neuvostoliitto ja Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta · Neuvostotasavalta ja Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta ·
Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta
Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta (Türkmenistan Sowet Sotsialistik Respublikasy), lyhyemmin Turkmenistanin SNT (Türkmenistan SSR, TürSSR), oli Neuvostoliiton osavaltio Keski-Aasiassa.
Neuvostoliitto ja Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta · Neuvostotasavalta ja Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta ·
Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta
Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Uzbekistanin SNT, oli Neuvostoliiton osavaltio Keski-Aasiassa.
Neuvostoliitto ja Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta · Neuvostotasavalta ja Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Neuvostoliitto ja Venäjän kieli · Neuvostotasavalta ja Venäjän kieli ·
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Neuvostoliitto ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta · Neuvostotasavalta ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta ·
Vilna
Vilna (liett. Vilnius) on Liettuan pääkaupunki ja noin 580 000 asukkaallaan maan suurin kaupunki sekä samannimisen läänin keskus.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Neuvostoliitto ja Neuvostotasavalta
- Mitä heillä on yhteistä Neuvostoliitto ja Neuvostotasavalta
- Yhtäläisyyksiä Neuvostoliitto ja Neuvostotasavalta
Vertailu Neuvostoliitto ja Neuvostotasavalta
Neuvostoliitto on 570 suhteet, kun taas Neuvostotasavalta on 55. niillä on yhteistä 36, Jaccard'in indeksi on 5.76% = 36 / (570 + 55).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Neuvostoliitto ja Neuvostotasavalta. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: