Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Logiikka ja Matemaattinen logiikka
Logiikka ja Matemaattinen logiikka on 19 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Alan Turing, Aristoteles, Aritmetiikka, Bertrand Russell, Cantorin lause, Churchin–Turingin teesi, Eukleides, Gödelin epätäydellisyyslause, Georg Cantor, Gottlob Frege, Joukko-oppi, Kontinuumihypoteesi, Logiikka, Logisismi, Malliteoria, Matematiikka, Platon, Russellin paradoksi, Valinta-aksiooma.
Alan Turing
Alan Mathison Turing (23. kesäkuuta 1912 Lontoo – 7. kesäkuuta 1954 Wilmslow) oli brittiläinen matemaatikko ja logiikan tutkija, joka vuonna 1936 julkaisi formalisoimansa algoritmin ja tietojenkäsittelytieteessä käytetyn Turingin kone -käsitteen.
Alan Turing ja Logiikka · Alan Turing ja Matemaattinen logiikka ·
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Aristoteles ja Logiikka · Aristoteles ja Matemaattinen logiikka ·
Aritmetiikka
Aritmetiikka on matematiikan osa-alue, joka tutkii laskuoperaatioiden ominaisuuksia luvuille.
Aritmetiikka ja Logiikka · Aritmetiikka ja Matemaattinen logiikka ·
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Bertrand Russell ja Logiikka · Bertrand Russell ja Matemaattinen logiikka ·
Cantorin lause
Cantorin lause on joukko-opin lause, joka sanoo että joukon mahtavuus ei ole sama kuin potenssijoukkonsa.
Cantorin lause ja Logiikka · Cantorin lause ja Matemaattinen logiikka ·
Churchin–Turingin teesi
Church–Turingin konjektuuri (myös Church-Turingin teesi, Churchin väite ja Turingin väite) on yhdistetty hypoteesi niiden funktioiden luonteesta, joiden arvot ovat tehokkaasti laskettavissa.
Churchin–Turingin teesi ja Logiikka · Churchin–Turingin teesi ja Matemaattinen logiikka ·
Eukleides
Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Alkeet (Stoikheia, latinaksi Elementa).
Eukleides ja Logiikka · Eukleides ja Matemaattinen logiikka ·
Gödelin epätäydellisyyslause
Gödelin epätäydellisyyslauseet ovat Kurt Gödelin vuonna 1931 todistamat kaksi lausetta.
Gödelin epätäydellisyyslause ja Logiikka · Gödelin epätäydellisyyslause ja Matemaattinen logiikka ·
Georg Cantor
Georg Ferdinand Ludwig Philipp Cantor (3. maaliskuuta 1845 – 6. tammikuuta 1918) oli saksalainen matemaatikko, joka tunnetaan parhaiten joukko-opin luojana.
Georg Cantor ja Logiikka · Georg Cantor ja Matemaattinen logiikka ·
Gottlob Frege
Friedrich Ludwig Gottlob Frege (8. marraskuuta 1848 Wismar – 26. heinäkuuta 1925 Bad Kleinen) oli saksalainen filosofi, loogikko ja matemaatikko.
Gottlob Frege ja Logiikka · Gottlob Frege ja Matemaattinen logiikka ·
Joukko-oppi
Eulerin diagrammeilla. leikkausta esittävä Venn-diagrammi. Joukko-oppi on joukkojen ominaisuuksiin perehtynyt matematiikan osa-alue.
Joukko-oppi ja Logiikka · Joukko-oppi ja Matemaattinen logiikka ·
Kontinuumihypoteesi
Kontinuumihypoteesi on Georg Cantorin esittämä väite, joka koskee äärettömien joukkojen kokoja.
Kontinuumihypoteesi ja Logiikka · Kontinuumihypoteesi ja Matemaattinen logiikka ·
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Logiikka ja Logiikka · Logiikka ja Matemaattinen logiikka ·
Logisismi
Logisismi on matematiikan filosofian suuntaus, joka piti matematiikkaa logiikan laajennuksena ja pyrki palauttamaan osan matematiikasta tai koko matematiikan logiikkaan.
Logiikka ja Logisismi · Logisismi ja Matemaattinen logiikka ·
Malliteoria
Malliteoria on logiikan osa-alue, joka tutkii matemaattisia struktuureita kuten ryhmiä, graafeja ja kuntia.
Logiikka ja Malliteoria · Malliteoria ja Matemaattinen logiikka ·
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Logiikka ja Matematiikka · Matemaattinen logiikka ja Matematiikka ·
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Logiikka ja Platon · Matemaattinen logiikka ja Platon ·
Russellin paradoksi
Russellin paradoksi on Bertrand Russellin vuonna 1901 keksimä paradoksi, joka todistaa Gottlob Fregen ja Georg Cantorin naiivin joukko-opin sisäisesti ristiriitaiseksi.
Logiikka ja Russellin paradoksi · Matemaattinen logiikka ja Russellin paradoksi ·
Valinta-aksiooma
Valinta-aksiooma on matemaattisen joukko-opin aksiooma, jonka mukaan jokaiseen epätyhjien joukkojen kokoelmaan (S_i)_ voidaan liittää uusi joukko (x_i)_ siten, että kukin sen alkioista x_i kuuluu vastaavaan joukkoon \in S_i.
Logiikka ja Valinta-aksiooma · Matemaattinen logiikka ja Valinta-aksiooma ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Logiikka ja Matemaattinen logiikka
- Mitä heillä on yhteistä Logiikka ja Matemaattinen logiikka
- Yhtäläisyyksiä Logiikka ja Matemaattinen logiikka
Vertailu Logiikka ja Matemaattinen logiikka
Logiikka on 80 suhteet, kun taas Matemaattinen logiikka on 22. niillä on yhteistä 19, Jaccard'in indeksi on 18.63% = 19 / (80 + 22).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Logiikka ja Matemaattinen logiikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
