80 suhteet: Aš’ariitit, Ajattelu, Alan Turing, Analyyttinen filosofia, Antiikin Kreikka, Argumentti, Argumenttiskeema, Aristoteelinen logiikka, Aristoteles, Aritmetiikka, Arthur Prior, Bertrand Russell, Boolen algebra, Cantorin lause, Churchin–Turingin teesi, Clarence Irving Lewis, David Hilbert, Deduktiivinen päättely, Deonttinen logiikka, Eksistenssikvanttori, Episteeminen logiikka, Eukleides, Filosofia, Filosofinen analyysi, Gödelin epätäydellisyyslause, Georg Cantor, George Boolos, Gottlob Frege, Han Fei, Induktiivinen päättely, Intia, Joukko-oppi, Kieli, Kielifilosofia, Kiina, Kontinuumihypoteesi, Legalismi, Logiikan historia, Logiikka, Logiikkapohjainen ohjelmointi, Logisismi, Logos, Ludwig Wittgenstein, Malliteoria, Matemaattinen logiikka, Matematiikka, Modaalilogiikka, Objekti, Oikeustiede, Ontologia, ..., Organon, Parakonsistentti logiikka, Päättely, Platon, Predikaatti, Predikaattilogiikka, Prolog, Propositiologiikka, Qin-dynastia, Russellin paradoksi, Salva veritate, Saul Kripke, Semantiikka, Stewart Shapiro, Subjekti, Sumea logiikka, Syllogismi, Symboli, Tekoäly, Temporaalilogiikka, Tietojenkäsittelytiede, Tietokone, Totuus, Turingin kone, Tyyppijärjestelmä, Universaalikvanttori, Valinta-aksiooma, Verkkoteoria, Wilhelm Ackermann, Willard Van Orman Quine. Laajenna indeksi (30 lisää) »
Aš’ariitit
Al-Ashari arabialaisena kalligrafiana Ašʿariitit (al-ašaʿirah) oli islamilaisen filosofian ja teologian (''kalam'') koulukunta, jonka perusti shafi'ilainen imaami Abū l-Ḥasan al-Ašʿarī (874–936).
Uusi!!: Logiikka ja Aš’ariitit · Katso lisää »
Ajattelu
Keskittynyttä ajattelua. Ajattelu on informaation mentaalista esitystä ja käsittelyä, sekä näiden vuorovaikutusta.
Uusi!!: Logiikka ja Ajattelu · Katso lisää »
Alan Turing
Alan Mathison Turing (23. kesäkuuta 1912 Lontoo – 7. kesäkuuta 1954 Wilmslow) oli brittiläinen matemaatikko ja logiikan tutkija, joka vuonna 1936 julkaisi formalisoimansa algoritmin ja tietojenkäsittelytieteessä käytetyn Turingin kone -käsitteen.
Uusi!!: Logiikka ja Alan Turing · Katso lisää »
Analyyttinen filosofia
Analyyttinen filosofia on nykyfilosofian valtavirtaus Yhdysvalloissa, Britanniassa, Australiassa sekä Pohjoismaissa.
Uusi!!: Logiikka ja Analyyttinen filosofia · Katso lisää »
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Uusi!!: Logiikka ja Antiikin Kreikka · Katso lisää »
Argumentti
Argumentti (väittää, osoittaa) on perusteltu väite tai mielipide jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.
Uusi!!: Logiikka ja Argumentti · Katso lisää »
Argumenttiskeema
Argumenttiskeemat ovat argumenttimuotoja, joiden avulla voidaan tunnistaa ja arvioida yleisiä argumentointityyppejä.
Uusi!!: Logiikka ja Argumenttiskeema · Katso lisää »
Aristoteelinen logiikka
Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.
Uusi!!: Logiikka ja Aristoteelinen logiikka · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Logiikka ja Aristoteles · Katso lisää »
Aritmetiikka
Aritmetiikka on matematiikan osa-alue, joka tutkii laskuoperaatioiden ominaisuuksia luvuille.
Uusi!!: Logiikka ja Aritmetiikka · Katso lisää »
Arthur Prior
Arthur Norman Prior (4. joulukuuta 1914, Masterton, Uusi-Seelanti – 6. lokakuuta 1969 Trondheim, Norja) oli uusiseelantilainen loogikko, joka perusti temporaalilogiikan ja vaikutti merkittävästi myös intensionaaliseen logiikkaan.
Uusi!!: Logiikka ja Arthur Prior · Katso lisää »
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Uusi!!: Logiikka ja Bertrand Russell · Katso lisää »
Boolen algebra
Boolen algebra on George Boolen mukaan nimensä saanut algebrallinen struktuuri, joka toimii loogisen lausekalkyylin ja joukko-opin mallina.
Uusi!!: Logiikka ja Boolen algebra · Katso lisää »
Cantorin lause
Cantorin lause on joukko-opin lause, joka sanoo että joukon mahtavuus ei ole sama kuin potenssijoukkonsa.
Uusi!!: Logiikka ja Cantorin lause · Katso lisää »
Churchin–Turingin teesi
Church–Turingin konjektuuri (myös Church-Turingin teesi, Churchin väite ja Turingin väite) on yhdistetty hypoteesi niiden funktioiden luonteesta, joiden arvot ovat tehokkaasti laskettavissa.
Uusi!!: Logiikka ja Churchin–Turingin teesi · Katso lisää »
Clarence Irving Lewis
Clarence Irving Lewis (12. huhtikuuta 1883, Stoneham, Massachusetts – 3. helmikuuta 1964, Cambridge, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen akateeminen filosofi ja konseptuaalisen pragmatismin perustaja.
Uusi!!: Logiikka ja Clarence Irving Lewis · Katso lisää »
David Hilbert
Valokuva vuodelta 1912 David Hilbert (23. tammikuuta 1862 Wehlau, lähellä Königsbergiä, Preussi (nykyinen Kaliningrad, Venäjä) – 14. helmikuuta 1943 Göttingen, Saksa) oli saksalainen matemaatikko.
Uusi!!: Logiikka ja David Hilbert · Katso lisää »
Deduktiivinen päättely
Deduktiivinen päättely eli validi päättely on päättelytapa, jossa tosista premisseistä seuraa välttämättä tosi johtopäätös.
Uusi!!: Logiikka ja Deduktiivinen päättely · Katso lisää »
Deonttinen logiikka
Deonttinen logiikka eli normilogiikka on modaalilogiikan alue, joka käsittelee välttämättömyyttä (tai velvollisuutta), mahdollisuutta (tai luvallisuutta) ja näihin liittyviä käsitteitä (kuten pakollinen, sallittu, kielletty).
Uusi!!: Logiikka ja Deonttinen logiikka · Katso lisää »
Eksistenssikvanttori
Eksistenssikvanttori eli olemassaolokvanttori (\exists) on predikaattilogiikassa ilmaisu sille, että jokin ominaisuus tai suhde (looginen predikaatti) on totta ainakin yhdelle joukon alkiolle, eli jonkin ominaisuuden toteuttava alkio on olemassa.
Uusi!!: Logiikka ja Eksistenssikvanttori · Katso lisää »
Episteeminen logiikka
Episteeminen logiikka on modaalilogiikan alue, joka käsittelee tietoon liittyvää päättelyä ja käsitteitä, kuten "verifioitu", "mahdollisesti tosi" ja "mahdoton".
Uusi!!: Logiikka ja Episteeminen logiikka · Katso lisää »
Eukleides
Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Alkeet (Stoikheia, latinaksi Elementa).
Uusi!!: Logiikka ja Eukleides · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Logiikka ja Filosofia · Katso lisää »
Filosofinen analyysi
Filosofinen analyysi viittaa analyysimenetelmiin, joita käytetään erityisesti filosofian analyyttisessä perinteessä.
Uusi!!: Logiikka ja Filosofinen analyysi · Katso lisää »
Gödelin epätäydellisyyslause
Gödelin epätäydellisyyslauseet ovat Kurt Gödelin vuonna 1931 todistamat kaksi lausetta.
Uusi!!: Logiikka ja Gödelin epätäydellisyyslause · Katso lisää »
Georg Cantor
Georg Ferdinand Ludwig Philipp Cantor (3. maaliskuuta 1845 – 6. tammikuuta 1918) oli saksalainen matemaatikko, joka tunnetaan parhaiten joukko-opin luojana.
Uusi!!: Logiikka ja Georg Cantor · Katso lisää »
George Boolos
George Stephen Boolos (4. syyskuuta 1940 New York – 27. toukokuuta 1996 Cambridge, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen analyyttinen filosofi ja matemaattinen loogikko, joka opetti Massachusetts Institute of Technologyssä.
Uusi!!: Logiikka ja George Boolos · Katso lisää »
Gottlob Frege
Friedrich Ludwig Gottlob Frege (8. marraskuuta 1848 Wismar – 26. heinäkuuta 1925 Bad Kleinen) oli saksalainen filosofi, loogikko ja matemaatikko.
Uusi!!: Logiikka ja Gottlob Frege · Katso lisää »
Han Fei
Han Fei (韓非 pinyin: Hán Fēi; Wade-Giles: Han Fei: myös Han Feizi: 韩非子; n. 280–233 eaa.) oli kiinalainen filosofi ja Xunzin oppilas.
Uusi!!: Logiikka ja Han Fei · Katso lisää »
Induktiivinen päättely
Induktiivinen päättely eli induktio on päättelymuoto, joka lähtee liikkeelle yksittäisestä havaintojoukosta ja muodostaa niistä yleistyksen tai teorian.
Uusi!!: Logiikka ja Induktiivinen päättely · Katso lisää »
Intia
Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.
Uusi!!: Logiikka ja Intia · Katso lisää »
Joukko-oppi
Eulerin diagrammeilla. leikkausta esittävä Venn-diagrammi. Joukko-oppi on joukkojen ominaisuuksiin perehtynyt matematiikan osa-alue.
Uusi!!: Logiikka ja Joukko-oppi · Katso lisää »
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Uusi!!: Logiikka ja Kieli · Katso lisää »
Kielifilosofia
Kielifilosofia on tiede (filosofian haara), joka filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla pyrkii selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä.
Uusi!!: Logiikka ja Kielifilosofia · Katso lisää »
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Logiikka ja Kiina · Katso lisää »
Kontinuumihypoteesi
Kontinuumihypoteesi on Georg Cantorin esittämä väite, joka koskee äärettömien joukkojen kokoja.
Uusi!!: Logiikka ja Kontinuumihypoteesi · Katso lisää »
Legalismi
Legalismi eli lakipositivismi korostaa oikeuden alkuperän palautuvan inhimillisten päätösten sekä niiden noudattamiseen käytetyn pakon yhteisvaikutukseen.
Uusi!!: Logiikka ja Legalismi · Katso lisää »
Logiikan historia
''Typus Logice'' – logiikan keskeiset menetelmät ja ongelmat renessanssiaikaisessa kuvassa. Gregor Reisch, ''Margarita Philosophica'', 1503/1508?. Logiikan historia käsittää logiikan synnyn ja kehityksen eri kulttuureissa ja filosofisissa perinteissä historian aikana.
Uusi!!: Logiikka ja Logiikan historia · Katso lisää »
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Uusi!!: Logiikka ja Logiikka · Katso lisää »
Logiikkapohjainen ohjelmointi
Logiikkapohjainen ohjelmointikieli kuvaa maailman faktoina ja faktojen välisinä suhteina.
Uusi!!: Logiikka ja Logiikkapohjainen ohjelmointi · Katso lisää »
Logisismi
Logisismi on matematiikan filosofian suuntaus, joka piti matematiikkaa logiikan laajennuksena ja pyrki palauttamaan osan matematiikasta tai koko matematiikan logiikkaan.
Uusi!!: Logiikka ja Logisismi · Katso lisää »
Logos
Logos on kreikan kielen sana, jolla on monia merkityksiä.
Uusi!!: Logiikka ja Logos · Katso lisää »
Ludwig Wittgenstein
Ludwig Josef Johann Wittgenstein (26. huhtikuuta 1889 Wien, Itävalta-Unkari – 29. huhtikuuta 1951 Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta) oli itävaltalais-englantilainen filosofi, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella loogiseen empirismiin ja analyyttisen filosofian syntyyn.
Uusi!!: Logiikka ja Ludwig Wittgenstein · Katso lisää »
Malliteoria
Malliteoria on logiikan osa-alue, joka tutkii matemaattisia struktuureita kuten ryhmiä, graafeja ja kuntia.
Uusi!!: Logiikka ja Malliteoria · Katso lisää »
Matemaattinen logiikka
Matemaattinen logiikka viittaa kahteen erilliseen tutkimusalueeseen: toisaalta formaalisen logiikan menetelmien soveltamiseen matematiikkaan ja matemaattiseen päättelyyn, ja toisaalta matemaattisten menetelmien soveltamiseen formaalisen logiikan esittämisessä ja analysoinnissa.
Uusi!!: Logiikka ja Matemaattinen logiikka · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Logiikka ja Matematiikka · Katso lisää »
Modaalilogiikka
Modaalilogiikka (aleettinen modaalilogiikka) on logiikan alue, jolla tutkitaan aleettisten modaliteettien eli välttämättömyyden ja mahdollisuuden loogisia piirteitä.
Uusi!!: Logiikka ja Modaalilogiikka · Katso lisää »
Objekti
Objekti (lat. obiectum ’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Logiikka ja Objekti · Katso lisää »
Oikeustiede
Oikeustiede (juridiikka) on tiede, jonka tehtävänä on oikeusjärjestyksen sisällön tutkiminen ja sen systematisointi eli oikeudellisen informaation jäsentäminen hallittavaan muotoon.
Uusi!!: Logiikka ja Oikeustiede · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: Logiikka ja Ontologia · Katso lisää »
Organon
Organon (”Väline”) on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa käsitteleviä kirjoituksia.
Uusi!!: Logiikka ja Organon · Katso lisää »
Parakonsistentti logiikka
Parakonsistentti logiikka on logiikan alue, joka tutkii parakonsistentteja eli "epäjohdonmukaisuutta suvaitsevia" loogisia järjestelmiä.
Uusi!!: Logiikka ja Parakonsistentti logiikka · Katso lisää »
Päättely
Ajattelija'' (1880-82), Ny Carlsberg Glyptotek, Kööpenhamina. Päättely on ajattelua, joka tavallisesti etenee oletuksista johtopäätökseen.
Uusi!!: Logiikka ja Päättely · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Logiikka ja Platon · Katso lisää »
Predikaatti
Predikaatti tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Logiikka ja Predikaatti · Katso lisää »
Predikaattilogiikka
Predikaattilogiikka on symbolisen logiikan osa-alue, jolla tutkitaan tietynlaisia formaalikieliä.
Uusi!!: Logiikka ja Predikaattilogiikka · Katso lisää »
Prolog
Prolog on tunnetuin logiikkapohjainen ohjelmointikieli.
Uusi!!: Logiikka ja Prolog · Katso lisää »
Propositiologiikka
Propositiologiikka eli lauselogiikka on symbolisen logiikan alue, jossa tutkitaan propositiosymboleja ja loogisia konnektiiveja sisältävien formaalikielen lauseiden ominaisuuksia.
Uusi!!: Logiikka ja Propositiologiikka · Katso lisää »
Qin-dynastia
Qin-dynastia (秦) oli Kiinaa vuosina 221–206 eaa.
Uusi!!: Logiikka ja Qin-dynastia · Katso lisää »
Russellin paradoksi
Russellin paradoksi on Bertrand Russellin vuonna 1901 keksimä paradoksi, joka todistaa Gottlob Fregen ja Georg Cantorin naiivin joukko-opin sisäisesti ristiriitaiseksi.
Uusi!!: Logiikka ja Russellin paradoksi · Katso lisää »
Salva veritate
Salva veritate (lat.: totuus säilyen) on logiikan filosofinen termi, joka tarkoittaa kahden loogisen lausekkeen totuusarvojen samankaltaisuutta.
Uusi!!: Logiikka ja Salva veritate · Katso lisää »
Saul Kripke
Saul Kripke Saul Aaron Kripke (13. marraskuuta 1940 Bay Shore, New York – 15. syyskuuta 2022) oli yhdysvaltalainen filosofi ja loogikko.
Uusi!!: Logiikka ja Saul Kripke · Katso lisää »
Semantiikka
Semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä.
Uusi!!: Logiikka ja Semantiikka · Katso lisää »
Stewart Shapiro
Stewart Shapiro (s. 15. kesäkuuta 1951) on yhdysvaltalainen akateeminen filosofi.
Uusi!!: Logiikka ja Stewart Shapiro · Katso lisää »
Subjekti
Subjekti (lat. subiectum, käännös kreikan sanasta hypokeimenon ’alla oleva’) voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Logiikka ja Subjekti · Katso lisää »
Sumea logiikka
Sumea logiikka on matemaattisen logiikan laajennus, jossa propositiolla on diskreetin totuusarvon (tosi tai epätosi) sijasta reaalinen totuusarvo suljetulla välillä nollasta yhteen.
Uusi!!: Logiikka ja Sumea logiikka · Katso lisää »
Syllogismi
Syllogismi (’johtopäätös, päätelmä’) on loogisen argumentin tyyppi, jossa kahdesta tai useammasta, todeksi oletetusta lauseesta johdetaan deduktiivisen päättelyn avulla niistä loogisesti seuraava johtopäätös.
Uusi!!: Logiikka ja Syllogismi · Katso lisää »
Symboli
Ahimsa Symboli (tunnuskuva, vertauskuva, merkki, tuntomerkki, tunnusmerkki) on merkki, joka edustaa jotakin asiaa.
Uusi!!: Logiikka ja Symboli · Katso lisää »
Tekoäly
Tekoäly eli keinoäly tai AI (englannin sanoista artificial intelligence) on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja.
Uusi!!: Logiikka ja Tekoäly · Katso lisää »
Temporaalilogiikka
Temporaalilogiikka eli temporaalinen logiikka on modaalilogiikan alue, joka käsittelee aikaan liittyvää päättelyä ja käsitteitä.
Uusi!!: Logiikka ja Temporaalilogiikka · Katso lisää »
Tietojenkäsittelytiede
Tietojenkäsittelytiede tai tietojenkäsittelyoppi on tieteenala, joka tutkii tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä kysymyksiä, muun muassa tiedon tallennusta, prosessointia, esittämistä ja siirtämistä.
Uusi!!: Logiikka ja Tietojenkäsittelytiede · Katso lisää »
Tietokone
Columbia. Tietokone on laite, joka käsittelee numeeris-loogista tietoa ohjelmointinsa mukaisesti.
Uusi!!: Logiikka ja Tietokone · Katso lisää »
Totuus
''Totuus'', Jules Joseph Lefebvre, 1870. Totuus tarkoittaa yleiskielessä tavallisesti sitä mikä on totta, vastaa todellisuutta, tosiasiaa.
Uusi!!: Logiikka ja Totuus · Katso lisää »
Turingin kone
Taiteilijan hahmotelma Turingin koneesta. Lego-palikoista rakennettu Turingin kone. Turingin kone on teoreettinen malli sille, miten tietokone toimii.
Uusi!!: Logiikka ja Turingin kone · Katso lisää »
Tyyppijärjestelmä
Ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä määrittää, kuinka ohjelmointikieli luokittelee ohjelmassa esiintyvät entiteetit tyyppeihin.
Uusi!!: Logiikka ja Tyyppijärjestelmä · Katso lisää »
Universaalikvanttori
Universaalikvanttori eli kaikkikvanttori (\forall) on predikaattilogiikassa ilmaisu sille, että jokin ominaisuus tai suhde (looginen predikaatti) on totta kaikille jonkin joukon alkioille.
Uusi!!: Logiikka ja Universaalikvanttori · Katso lisää »
Valinta-aksiooma
Valinta-aksiooma on matemaattisen joukko-opin aksiooma, jonka mukaan jokaiseen epätyhjien joukkojen kokoelmaan (S_i)_ voidaan liittää uusi joukko (x_i)_ siten, että kukin sen alkioista x_i kuuluu vastaavaan joukkoon \in S_i.
Uusi!!: Logiikka ja Valinta-aksiooma · Katso lisää »
Verkkoteoria
Verkkoteoria eli graafiteoria on matematiikan osa-alue, joka tutkii kohteiden välisten suhteiden esittämiseen käytettäviä matemaattisia malleja eli verkkoja.
Uusi!!: Logiikka ja Verkkoteoria · Katso lisää »
Wilhelm Ackermann
Wilhelm Ackermann Wilhelm Friedrich Ackermann (29. maaliskuuta 1896 Herscheid – 24. joulukuuta 1962 Lüdenscheid) oli saksalainen matemaatikko, joka tunnetaan nykyisen ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikan muotoilijana David Hilbertin ohella sekä Ackermannin funktiosta.
Uusi!!: Logiikka ja Wilhelm Ackermann · Katso lisää »
Willard Van Orman Quine
Willard Van Orman Quine (25. kesäkuuta 1908 Akron, Ohio – 25. joulukuuta 2000 Boston, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen filosofi.
Uusi!!: Logiikka ja Willard Van Orman Quine · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Filosofinen logiikka, Formaali logiikka, Formaalinen logiikka, Loogikko, Looginen, Muodollinen logiikka.