Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Latvia ja Liiviläiset
Latvia ja Liiviläiset on 40 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Albert von Buxhövden, Altmarkin rauha, Baltian maat, Bremen, Cēsis, Ensimmäinen maailmansota, Gauja, Ikšķile, Kalparitaristo, Kristinusko, Kuldīga, Kustaa II Aadolf, Kuurinmaa, Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta, Kuurit, Latgallia, Latgallit, Latvialaiset, Latvian kieli, Liivin kieli, Luterilaisuus, Meinhard, Meripihka, Riika, Ruotsi, Seelit, Selonia, Semgallit, Suomensukuinen, Suuri Pohjan sota, ..., Tarton yliopisto, Tartto, Toinen maailmansota, Unesco, Uudenkaupungin rauha, Vanha-Liivinmaa, Väinäjoki, Venäjän keisarikunta, Ventspils, Vidzeme. Laajenna indeksi (10 lisää) »
Albert von Buxhövden
Albert von Buxhövden (n. 1165 – 17. tammikuuta 1229) oli Riian kolmas piispa Liivinmaalla.
Albert von Buxhövden ja Latvia · Albert von Buxhövden ja Liiviläiset ·
Altmarkin rauha
Altmarkin rauha (myös nimellä Altmarkin välirauha) solmittiin kuusikymmenvuotisessa sodassa Ruotsin ja Puola-Liettuan välille 25.
Altmarkin rauha ja Latvia · Altmarkin rauha ja Liiviläiset ·
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Baltian maat ja Latvia · Baltian maat ja Liiviläiset ·
Bremen
Bremen on satamakaupunki ja Bremenin osavaltion pääkaupunki Luoteis-Saksassa, Weser-joen varrella.
Bremen ja Latvia · Bremen ja Liiviläiset ·
Cēsis
Cēsis (liiviksi Vennen) on hansa-ajalta peräisin oleva linnoituskaupunki Pohjois-Latviassa, Vidzemen pohjoisosassa, Gauja-joen laaksossa.
Cēsis ja Latvia · Cēsis ja Liiviläiset ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Latvia · Ensimmäinen maailmansota ja Liiviläiset ·
Gauja
Gauja (viroksi Koiva jõgi) on joki Pohjois-Latviassa, vanhan Liivinmaan alueella.
Gauja ja Latvia · Gauja ja Liiviläiset ·
Ikšķile
Ikšķile on noin 3 900 asukkaan kaupunki Latviassa.
Ikšķile ja Latvia · Ikšķile ja Liiviläiset ·
Kalparitaristo
Kalpaveljet oli Liivinmaalla toiminut keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin Riiassa vuonna 1202 käännyttämään Baltian asukkaita kristinuskoon.
Kalparitaristo ja Latvia · Kalparitaristo ja Liiviläiset ·
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Kristinusko ja Latvia · Kristinusko ja Liiviläiset ·
Kuldīga
Kuldīga on kaupunki Latvian länsiosassa.
Kuldīga ja Latvia · Kuldīga ja Liiviläiset ·
Kustaa II Aadolf
Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632.
Kustaa II Aadolf ja Latvia · Kustaa II Aadolf ja Liiviläiset ·
Kuurinmaa
Latvian historialliset alueet, Kuurinmaa keltaisella. Kuurinmaan vaakuna Kuurinmaa on nykyisen Latvian alueella sijainnut historiallinen maakunta, joka vuosisatojen saatossa kuului Liivinmaan liittoon, Puola-Liettuaan ja Venäjän keisarikuntaan.
Kuurinmaa ja Latvia · Kuurinmaa ja Liiviläiset ·
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta oli Kuurinmaalla ja Zemgalessa sijainnut herttuakunta, joka oli ensin Puola-Liettuan ja sittemmin Venäjän keisarikunnan alainen.
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta ja Latvia · Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta ja Liiviläiset ·
Kuurit
Kuurien asuttama alue 1200-luvulla Kuurit on nimi, jota käytetään Kuurinmaan historiallisista asukkaista.
Kuurit ja Latvia · Kuurit ja Liiviläiset ·
Latgallia
Latvian historialliset alueet, Latgallia violetilla. Latgallia (latgalliksi Latgola,,,, Latgalija) on yksi Latvian historiallisista kulttuurialueista.
Latgallia ja Latvia · Latgallia ja Liiviläiset ·
Latgallit
Latgallit (historiallisesti eri variaatioina letti, leththi, lethti, letthi, letthigalli, letigolli, leththigallia) ovat latvialaisten alaryhmä, jota joskus myös pidetään omana etnisenä ryhmänään.
Latgallit ja Latvia · Latgallit ja Liiviläiset ·
Latvialaiset
Latvialaiset eli lätit ovat Latviassa asuva etninen ryhmä.
Latvia ja Latvialaiset · Latvialaiset ja Liiviläiset ·
Latvian kieli
Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.
Latvia ja Latvian kieli · Latvian kieli ja Liiviläiset ·
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Latvia ja Liivin kieli · Liiviläiset ja Liivin kieli ·
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Latvia ja Luterilaisuus · Liiviläiset ja Luterilaisuus ·
Meinhard
Meinhard von Segeberg (1130- tai 1140-luku – 1196) oli saksalainen Liivinmaan piispa.
Latvia ja Meinhard · Liiviläiset ja Meinhard ·
Meripihka
Meripihka on miljoonia vuosia sitten eläneiden puiden tuottamaa fossilisoitunutta, kovettunutta pihkaa tai mahlaa.
Latvia ja Meripihka · Liiviläiset ja Meripihka ·
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Latvia ja Riika · Liiviläiset ja Riika ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Latvia ja Ruotsi · Liiviläiset ja Ruotsi ·
Seelit
Baltialaiset heimot 1200-luvulla.Seelit (latv. sēļi) olivat historiallinen balttilainen heimo, jotka asuttivat oman muinaismaakuntansa muodostanutta Seloniaksi kutsuttua aluetta.
Latvia ja Seelit · Liiviläiset ja Seelit ·
Selonia
Latvian historialliset alueet, Selonia ja Zemgale vihreällä. Selonia on historiallinen alue Latvian ja Liettuan rajaseudulla.
Latvia ja Selonia · Liiviläiset ja Selonia ·
Semgallit
Baltialaiset heimot 1200-luvulla. Semgallit (latv. zemgaļi) historiallinen balttilainen heimo.
Latvia ja Semgallit · Liiviläiset ja Semgallit ·
Suomensukuinen
Uralilaisten kielten levinneisyys Suomensukuinen tarkoittaa suomensukuista eli uralilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä, tai suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä.
Latvia ja Suomensukuinen · Liiviläiset ja Suomensukuinen ·
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Latvia ja Suuri Pohjan sota · Liiviläiset ja Suuri Pohjan sota ·
Tarton yliopisto
Yliopiston päärakennus. Tarton yliopisto vuonna 2021 Tarton yliopisto (viroksi Tartu Ülikool, latinaksi Universitas Tartuensis) on Virossa Tarton kaupungissa sijaitseva tiedekorkeakoulu.
Latvia ja Tarton yliopisto · Liiviläiset ja Tarton yliopisto ·
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Latvia ja Tartto · Liiviläiset ja Tartto ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Latvia ja Toinen maailmansota · Liiviläiset ja Toinen maailmansota ·
Unesco
Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien itsenäinen erityisjärjestö, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä.
Latvia ja Unesco · Liiviläiset ja Unesco ·
Uudenkaupungin rauha
Uudenkaupungin rauha 30.
Latvia ja Uudenkaupungin rauha · Liiviläiset ja Uudenkaupungin rauha ·
Vanha-Liivinmaa
Vanha-Liivinmaa (Bojtár, sivu 169) tarkoittaa saksalaisten 1200-luvulta 1500-luvun puoleenväliin hallitsemaa Baltian aluetta.
Latvia ja Vanha-Liivinmaa · Liiviläiset ja Vanha-Liivinmaa ·
Väinäjoki
Väinäjoki ((”Läntinen Dvina”),,, liiviksi Vēna) on 1 020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.
Latvia ja Väinäjoki · Liiviläiset ja Väinäjoki ·
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Latvia ja Venäjän keisarikunta · Liiviläiset ja Venäjän keisarikunta ·
Ventspils
Ventspils (aiemmin Виндава) on kaupunki Latvian luoteisosassa Itämeren rannalla.
Latvia ja Ventspils · Liiviläiset ja Ventspils ·
Vidzeme
Latvian historialliset alueet, Vidzeme punaisella. Vidzemen vaakuna. Vidzeme on yksi Latvian historiallisista alueista.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Latvia ja Liiviläiset
- Mitä heillä on yhteistä Latvia ja Liiviläiset
- Yhtäläisyyksiä Latvia ja Liiviläiset
Vertailu Latvia ja Liiviläiset
Latvia on 243 suhteet, kun taas Liiviläiset on 176. niillä on yhteistä 40, Jaccard'in indeksi on 9.55% = 40 / (243 + 176).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Latvia ja Liiviläiset. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
