Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Liiviläiset ja Tartto

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Liiviläiset ja Tartto

Liiviläiset vs. Tartto

Liiviläiset ovat nykyisen Latvian alueella historiallisesti asunut itämerensuomalainen kansa. Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.

Yhtäläisyyksiä Liiviläiset ja Tartto

Liiviläiset ja Tartto on 11 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Baltian maat, Helsinki, Katariina Suuri, Kustaa II Aadolf, Luterilaisuus, Paul Ariste, Riika, Suuri Pohjan sota, Tarton yliopisto, Virolaiset, Viron kieli.

Baltian maat

Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.

Baltian maat ja Liiviläiset · Baltian maat ja Tartto · Katso lisää »

Helsinki

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.

Helsinki ja Liiviläiset · Helsinki ja Tartto · Katso lisää »

Katariina Suuri

Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.

Katariina Suuri ja Liiviläiset · Katariina Suuri ja Tartto · Katso lisää »

Kustaa II Aadolf

Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632.

Kustaa II Aadolf ja Liiviläiset · Kustaa II Aadolf ja Tartto · Katso lisää »

Luterilaisuus

Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.

Liiviläiset ja Luterilaisuus · Luterilaisuus ja Tartto · Katso lisää »

Paul Ariste

Paul Ariste, ent.

Liiviläiset ja Paul Ariste · Paul Ariste ja Tartto · Katso lisää »

Riika

Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.

Liiviläiset ja Riika · Riika ja Tartto · Katso lisää »

Suuri Pohjan sota

Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.

Liiviläiset ja Suuri Pohjan sota · Suuri Pohjan sota ja Tartto · Katso lisää »

Tarton yliopisto

Yliopiston päärakennus. Tarton yliopisto vuonna 2021 Tarton yliopisto (viroksi Tartu Ülikool, latinaksi Universitas Tartuensis) on Virossa Tarton kaupungissa sijaitseva tiedekorkeakoulu.

Liiviläiset ja Tarton yliopisto · Tarton yliopisto ja Tartto · Katso lisää »

Virolaiset

Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.

Liiviläiset ja Virolaiset · Tartto ja Virolaiset · Katso lisää »

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.

Liiviläiset ja Viron kieli · Tartto ja Viron kieli · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Liiviläiset ja Tartto

Liiviläiset on 176 suhteet, kun taas Tartto on 191. niillä on yhteistä 11, Jaccard'in indeksi on 3.00% = 11 / (176 + 191).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Liiviläiset ja Tartto. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »