Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Keskiajan filosofia ja Tieteellinen vallankumous
Keskiajan filosofia ja Tieteellinen vallankumous on 31 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Abu al-Hasan ibn al-Haitham, Antiikin filosofia, Aristoteles, Dialektiikka, Filosofia, Fysiikka, Hermetismi, Humanismi, Islam, Jumala, Katedraalikoulu, Käännökset latinaan keskiajalla, Kerettiläisyys, Keskiajan tiede, Keskiajan yliopisto, Logiikka, Luonnonfilosofia, Nicole Oresme, Nominalismi, Platon, Platonismi, Raamattu, Rationalismi (tietoteoria), Renessanssi, Robert Grosseteste, Roger Bacon, Skolastiikka, Stoalaisuus, Teologia, Uusplatonismi, ..., 1100-luvun renessanssi. Laajenna indeksi (1 lisää) »
Abu al-Hasan ibn al-Haitham
"Opticae thesauruksen" (1572) nimiölehden kuparikaiverrus esittää Arkhimedesta sytyttämässä parabolisilla peileillä roomalaisia sotalaivoja tuleen Syrakusan satamassa Abū ‘Alī al-Haṣan ibn al-Haṣan ibn al-Haitham (lat. Alhacen tai Alhazen), (965 Basra, Irak – 1040 Kairo, Egypti) oli irakilainen matemaatikko, astronomi ja fyysikko, jolla oli merkittävä panos etenkin optiikan perusteiden tutkimuksessa.
Abu al-Hasan ibn al-Haitham ja Keskiajan filosofia · Abu al-Hasan ibn al-Haitham ja Tieteellinen vallankumous ·
Antiikin filosofia
Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.
Antiikin filosofia ja Keskiajan filosofia · Antiikin filosofia ja Tieteellinen vallankumous ·
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Aristoteles ja Keskiajan filosofia · Aristoteles ja Tieteellinen vallankumous ·
Dialektiikka
Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.
Dialektiikka ja Keskiajan filosofia · Dialektiikka ja Tieteellinen vallankumous ·
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Filosofia ja Keskiajan filosofia · Filosofia ja Tieteellinen vallankumous ·
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Fysiikka ja Keskiajan filosofia · Fysiikka ja Tieteellinen vallankumous ·
Hermetismi
Hermes Trismegistos Hermetismi on joukko filosofisia ja uskonnollisia liikkeitä, jotka perustuvat Hermes Trismegistoksen nimiin laitettuihin kirjoituksiin (ns. Hermetica tai Corpus Hermeticum).
Hermetismi ja Keskiajan filosofia · Hermetismi ja Tieteellinen vallankumous ·
Humanismi
Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus.
Humanismi ja Keskiajan filosofia · Humanismi ja Tieteellinen vallankumous ·
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Islam ja Keskiajan filosofia · Islam ja Tieteellinen vallankumous ·
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Jumala ja Keskiajan filosofia · Jumala ja Tieteellinen vallankumous ·
Katedraalikoulu
Keskiaikaista opiskelua (''Codex Manesse'') Katedraalikoulut olivat keskiajalla piispanistuinten yhteyteen perustettuja kouluja, joiden tarkoituksena oli kouluttaa uusia pappeja.
Katedraalikoulu ja Keskiajan filosofia · Katedraalikoulu ja Tieteellinen vallankumous ·
Käännökset latinaan keskiajalla
Mont Saint-Michelin luostarissa Bretagnessa käännettiin Aristoteleen teoksia kreikasta latinaan 1100-luvulla. Parinsadan vuoden kuluessa 1100- ja 1200-luvuilla käännettiin jokseenkin kaikki tärkeäksi koettu antiikin ajan kreikankielinen kirjallisuus joko kreikasta tai arabiasta latinaksi.
Käännökset latinaan keskiajalla ja Keskiajan filosofia · Käännökset latinaan keskiajalla ja Tieteellinen vallankumous ·
Kerettiläisyys
Galileo Galileita syytettiin harhaoppisuudesta. roviolla. Carl Gustaf Hellqvistin piirros 1800-luvulta. Kerettiläisyys eli virallisesta uskonopista poikkeava harhaoppi (heresia, kreikan sanasta, hairesis.
Kerettiläisyys ja Keskiajan filosofia · Kerettiläisyys ja Tieteellinen vallankumous ·
Keskiajan tiede
Keskiajan tieteellä tarkoitetaan Euroopassa ja Lähi-idän alueella noin vuosien 500–1500 aikana harjoitettua tiedettä.
Keskiajan filosofia ja Keskiajan tiede · Keskiajan tiede ja Tieteellinen vallankumous ·
Keskiajan yliopisto
Salamancan yliopiston julkisivu. Ensimmäiset keskiaikaiset yliopistot perustettiin Italiaan, Ranskaan ja Englantiin 1000-luvun lopulla ja 1100-luvun alussa humanististen tieteiden, oikeustieteen, lääketieteen ja teologian tutkimus- ja opetuspaikoiksi.
Keskiajan filosofia ja Keskiajan yliopisto · Keskiajan yliopisto ja Tieteellinen vallankumous ·
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Keskiajan filosofia ja Logiikka · Logiikka ja Tieteellinen vallankumous ·
Luonnonfilosofia
Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.
Keskiajan filosofia ja Luonnonfilosofia · Luonnonfilosofia ja Tieteellinen vallankumous ·
Nicole Oresme
Nicole Oresme (Nicolas Oresme; n. 1320 – 11. heinäkuuta 1382) oli ranskalainen skolastinen filosofi ja teologi, jonka työt koskettelivat taloustiedettä, matematiikkaa, tähtitiedettä, fysiikkaa, psykologiaa ja musiikin teoriaa, ja toimi Lisieux'n piispana ja kuningas Kaarle V:n neuvonantajana.
Keskiajan filosofia ja Nicole Oresme · Nicole Oresme ja Tieteellinen vallankumous ·
Nominalismi
Nominalismi eli olio-olemassaolokäsitys on ontologinen kanta, josta on olemassa kaksi versiota.
Keskiajan filosofia ja Nominalismi · Nominalismi ja Tieteellinen vallankumous ·
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Keskiajan filosofia ja Platon · Platon ja Tieteellinen vallankumous ·
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Keskiajan filosofia ja Platonismi · Platonismi ja Tieteellinen vallankumous ·
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Keskiajan filosofia ja Raamattu · Raamattu ja Tieteellinen vallankumous ·
Rationalismi (tietoteoria)
Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.
Keskiajan filosofia ja Rationalismi (tietoteoria) · Rationalismi (tietoteoria) ja Tieteellinen vallankumous ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Keskiajan filosofia ja Renessanssi · Renessanssi ja Tieteellinen vallankumous ·
Robert Grosseteste
Robert Grosseteste. 1300-luvun kirjankuvitusta. Robert Grosseteste (n. 1175 – 9. lokakuuta 1253) oli englantilainen valtiomies, teologi ja Lincolnin piispa.
Keskiajan filosofia ja Robert Grosseteste · Robert Grosseteste ja Tieteellinen vallankumous ·
Roger Bacon
Roger Bacon Roger Bacon (n. 1214–1294) oli englantilainen fransiskaanifilosofi, joka painotti huomattavasti empiirisyyttä sekä matematiikan hyödyntämistä luonnontieteissä, koska ”vain matematiikka kertoo yksiselitteisesti totuuden”.
Keskiajan filosofia ja Roger Bacon · Roger Bacon ja Tieteellinen vallankumous ·
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Keskiajan filosofia ja Skolastiikka · Skolastiikka ja Tieteellinen vallankumous ·
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Keskiajan filosofia ja Stoalaisuus · Stoalaisuus ja Tieteellinen vallankumous ·
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Keskiajan filosofia ja Teologia · Teologia ja Tieteellinen vallankumous ·
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Keskiajan filosofia ja Uusplatonismi · Tieteellinen vallankumous ja Uusplatonismi ·
1100-luvun renessanssi
goottilaisen tyylin kehityksen. Kuvassa Kölnin tuomiokirkko. 1100-luvun renessanssin aikaan sydänkeskiajan sosiaalisessa ja poliittisessa ympäristössä tapahtui monia muutoksia, jotka voidaan nähdä eräänlaisena esirenessanssina.
1100-luvun renessanssi ja Keskiajan filosofia · 1100-luvun renessanssi ja Tieteellinen vallankumous ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Keskiajan filosofia ja Tieteellinen vallankumous
- Mitä heillä on yhteistä Keskiajan filosofia ja Tieteellinen vallankumous
- Yhtäläisyyksiä Keskiajan filosofia ja Tieteellinen vallankumous
Vertailu Keskiajan filosofia ja Tieteellinen vallankumous
Keskiajan filosofia on 200 suhteet, kun taas Tieteellinen vallankumous on 224. niillä on yhteistä 31, Jaccard'in indeksi on 7.31% = 31 / (200 + 224).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Keskiajan filosofia ja Tieteellinen vallankumous. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
