Karjalaiset (kansa) ja Suur-Suomi

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Karjalaiset (kansa) ja Suur-Suomi

Karjalaiset (kansa) vs. Suur-Suomi

Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa. Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.

Etninen ryhmä

Fyysinen ulkonäkö ja vaatetus saattavat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan. Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön.

Etninen ryhmä ja Karjalaiset (kansa) · Etninen ryhmä ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Heimosodat

Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.

Heimosodat ja Karjalaiset (kansa) · Heimosodat ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Inkeri ja Karjalaiset (kansa) · Inkeri ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Inkerikot

Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.

Inkerikot ja Karjalaiset (kansa) · Inkerikot ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Itä-Karjala

Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.

Itä-Karjala ja Karjalaiset (kansa) · Itä-Karjala ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Itä-Karjalan kysymys

Itä-Karjalan kunnat vuonna 1920. Itä-Karjalan kysymys oli vuosina 1918–1922 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä hiertänyt kiista Itä-Karjalan asemasta.

Itä-Karjalan kysymys ja Karjalaiset (kansa) · Itä-Karjalan kysymys ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Itä-Karjalan lippu

Uhtuan tasavallan lippu eli itäkarjalaisten lippu 1920–1922 ja 1941–1944. Itä-Karjalan lipun on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela heimoaatteen innoittamana.

Itä-Karjalan lippu ja Karjalaiset (kansa) · Itä-Karjalan lippu ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Itäkarjalaisten kansannousu

Itä-Karjalan kansannousu tai Itäkarjalaisten kansannousu oli osa heimosotia ja Venäjän sisällissotaa.

Itäkarjalaisten kansannousu ja Karjalaiset (kansa) · Itäkarjalaisten kansannousu ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kansat

Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.

Itämerensuomalaiset kansat ja Karjalaiset (kansa) · Itämerensuomalaiset kansat ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Jatkosota

Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.

Jatkosota ja Karjalaiset (kansa) · Jatkosota ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.

Karjalaiset (kansa) ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Karjalaiset (kansa) ja Karjalan kieli · Karjalan kieli ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Karjalan tasavalta

Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.

Karjalaiset (kansa) ja Karjalan tasavalta · Karjalan tasavalta ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Karjalankannas

Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Karjalaiset (kansa) ja Karjalankannas · Karjalankannas ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Lyydin kieli

Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.

Karjalaiset (kansa) ja Lyydin kieli · Lyydin kieli ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Karjalaiset (kansa) ja Neuvostoliitto · Neuvostoliitto ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Karjalaiset (kansa) ja Ruotsi · Ruotsi ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Stalinin vainot

Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.

Karjalaiset (kansa) ja Stalinin vainot · Stalinin vainot ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Suomalaiset

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Karjalaiset (kansa) ja Suomalaiset · Suomalaiset ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Karjalaiset (kansa) ja Suomen kieli · Suomen kieli ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Karjalaiset (kansa) ja Suomi · Suomi ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Tarton rauha

Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.

Karjalaiset (kansa) ja Tarton rauha · Suur-Suomi ja Tarton rauha · Katso lisää »

Ukki Väinämöinen

Vaseli Levonen, yleisesti tunnettu nimellä Ukki Väinämöinen, syntyjään Vasili Sidorov, (16. elokuuta 1855 tai 1856 TunkuaNiinistö 1998, 98, Itä-Karjala – 11. tammikuuta 1942 Vuokatti, Suomi) oli itäkarjalainen vapaustaistelija, Itäkarjalaisten kansannousun ideologinen johtaja ja kulkukauppias.

Karjalaiset (kansa) ja Ukki Väinämöinen · Suur-Suomi ja Ukki Väinämöinen · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Karjalaiset (kansa) ja Venäjä · Suur-Suomi ja Venäjä · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Karjalaiset (kansa) ja Venäjän kieli · Suur-Suomi ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Vienan Karjala

Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.

Karjalaiset (kansa) ja Vienan Karjala · Suur-Suomi ja Vienan Karjala · Katso lisää »

Vienanmeri

Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.

Karjalaiset (kansa) ja Vienanmeri · Suur-Suomi ja Vienanmeri · Katso lisää »