Yhtäläisyyksiä Karjalaiset (kansa) ja Vienan Karjala
Karjalaiset (kansa) ja Vienan Karjala on 16 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aunuksen Karjala, Heimosodat, Itä-Karjala, Jatkosota, Kainuun maakunta, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan kieli, Karjalan tasavalta, Laukkuryssä, Suomalaiset, Suomen kieli, Suomi, Suomussalmi, Tarton rauha, Venäjä, Vienanmeri.
Aunuksen Karjala
Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.
Aunuksen Karjala ja Karjalaiset (kansa) · Aunuksen Karjala ja Vienan Karjala ·
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Heimosodat ja Karjalaiset (kansa) · Heimosodat ja Vienan Karjala ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Karjalaiset (kansa) · Itä-Karjala ja Vienan Karjala ·
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Jatkosota ja Karjalaiset (kansa) · Jatkosota ja Vienan Karjala ·
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Kainuun maakunta ja Karjalaiset (kansa) · Kainuun maakunta ja Vienan Karjala ·
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Karjalaiset (kansa) ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja Vienan Karjala ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Karjalaiset (kansa) ja Karjalan kieli · Karjalan kieli ja Vienan Karjala ·
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Karjalaiset (kansa) ja Karjalan tasavalta · Karjalan tasavalta ja Vienan Karjala ·
Laukkuryssä
Kiestingistä saapuneita ”laukkuryssiä” Lohjalla. Laukkuryssät (myös ”reppuryssät”) olivat kulkukauppiaita, jotka kiersivät eri puolilla Suomea ja Pohjois-Ruotsia etenkin 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkupuolelle saakka.
Karjalaiset (kansa) ja Laukkuryssä · Laukkuryssä ja Vienan Karjala ·
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Karjalaiset (kansa) ja Suomalaiset · Suomalaiset ja Vienan Karjala ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Karjalaiset (kansa) ja Suomen kieli · Suomen kieli ja Vienan Karjala ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Karjalaiset (kansa) ja Suomi · Suomi ja Vienan Karjala ·
Suomussalmi
Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.
Karjalaiset (kansa) ja Suomussalmi · Suomussalmi ja Vienan Karjala ·
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Karjalaiset (kansa) ja Tarton rauha · Tarton rauha ja Vienan Karjala ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Karjalaiset (kansa) ja Venäjä · Venäjä ja Vienan Karjala ·
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Karjalaiset (kansa) ja Vienanmeri · Vienan Karjala ja Vienanmeri ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Karjalaiset (kansa) ja Vienan Karjala
- Mitä heillä on yhteistä Karjalaiset (kansa) ja Vienan Karjala
- Yhtäläisyyksiä Karjalaiset (kansa) ja Vienan Karjala
Vertailu Karjalaiset (kansa) ja Vienan Karjala
Karjalaiset (kansa) on 139 suhteet, kun taas Vienan Karjala on 74. niillä on yhteistä 16, Jaccard'in indeksi on 7.51% = 16 / (139 + 74).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Karjalaiset (kansa) ja Vienan Karjala. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: