Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Kantaurali ja Suomen kieli
Kantaurali ja Suomen kieli on 32 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Ablatiivi, Adjektiivi, Agglutinatiivinen kieli, Akkusatiivi, Foneemi, Frikatiivi, Geminaatta, Genetiivi, Indoeurooppalainen kantakieli, Johdin (kielitiede), Kantasaame, Kieliopillinen luku, Konsonantti, Kopula, Lainasana, Nominatiivi, Nomini, Objekti (lauseenjäsen), Partisiippi, Possessiivisuffiksi, Predikaatti (lauseenjäsen), Pronomini, Samojedikielet, Sija, Suku (kielioppi), Suomalais-ugrilaiset kielet, Tavu, Unkarin kieli, Uralilaiset kielet, Verbi, ..., Vokaali, Vokaalisointu. Laajenna indeksi (2 lisää) »
Ablatiivi
Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.
Ablatiivi ja Kantaurali · Ablatiivi ja Suomen kieli ·
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Adjektiivi ja Kantaurali · Adjektiivi ja Suomen kieli ·
Agglutinatiivinen kieli
Agglutinatiiviset eli agglutinoivat kielet ovat kielitieteessä sellaisten kielien luokka, joissa sanan vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja.
Agglutinatiivinen kieli ja Kantaurali · Agglutinatiivinen kieli ja Suomen kieli ·
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Akkusatiivi ja Kantaurali · Akkusatiivi ja Suomen kieli ·
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Foneemi ja Kantaurali · Foneemi ja Suomen kieli ·
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Frikatiivi ja Kantaurali · Frikatiivi ja Suomen kieli ·
Geminaatta
Geminaatta eli kaksoiskonsonantti on pitkä konsonanttiäänne kielissä, joissa konsonanttien pituuserot tuottavat merkityseroja eli ovat foneemisia.
Geminaatta ja Kantaurali · Geminaatta ja Suomen kieli ·
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Genetiivi ja Kantaurali · Genetiivi ja Suomen kieli ·
Indoeurooppalainen kantakieli
Indoeurooppalainen kantakieli eli kantaindoeurooppa on oletettu eli hypoteettinen kantakieli, josta indoeurooppalaiset kielet ovat aikaa myöten eriytyneet.
Indoeurooppalainen kantakieli ja Kantaurali · Indoeurooppalainen kantakieli ja Suomen kieli ·
Johdin (kielitiede)
Johdin tai johtopääte on liite, jonka avulla muodostetaan uusia sanoja, johdoksia.
Johdin (kielitiede) ja Kantaurali · Johdin (kielitiede) ja Suomen kieli ·
Kantasaame
Kantasaame on rekonstruoitu kantakieli, josta polveutuvat saamelaiskielet.
Kantasaame ja Kantaurali · Kantasaame ja Suomen kieli ·
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Kantaurali ja Kieliopillinen luku · Kieliopillinen luku ja Suomen kieli ·
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Kantaurali ja Konsonantti · Konsonantti ja Suomen kieli ·
Kopula
Kopula ('side', 'yhdysside') on kielitieteessä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan lauseessa subjektin sekä predikatiivin tai adverbiaalin yhdistävää sanaa (yleensä verbi "olla").
Kantaurali ja Kopula · Kopula ja Suomen kieli ·
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Kantaurali ja Lainasana · Lainasana ja Suomen kieli ·
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Kantaurali ja Nominatiivi · Nominatiivi ja Suomen kieli ·
Nomini
Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.
Kantaurali ja Nomini · Nomini ja Suomen kieli ·
Objekti (lauseenjäsen)
Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.
Kantaurali ja Objekti (lauseenjäsen) · Objekti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
Partisiippi
Partisiippi eli laatutapa on verbin infiniittinen eli nominaalinen muoto, jolla on sekä verbin että adjektiivin ominaisuuksia.
Kantaurali ja Partisiippi · Partisiippi ja Suomen kieli ·
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Kantaurali ja Possessiivisuffiksi · Possessiivisuffiksi ja Suomen kieli ·
Predikaatti (lauseenjäsen)
Predikaatti, suomeksi aiemmin myös maine, on lauseenjäsen.
Kantaurali ja Predikaatti (lauseenjäsen) · Predikaatti (lauseenjäsen) ja Suomen kieli ·
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Kantaurali ja Pronomini · Pronomini ja Suomen kieli ·
Samojedikielet
Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Kantaurali ja Samojedikielet · Samojedikielet ja Suomen kieli ·
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Kantaurali ja Sija · Sija ja Suomen kieli ·
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Kantaurali ja Suku (kielioppi) · Suku (kielioppi) ja Suomen kieli ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Kantaurali ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli ·
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Kantaurali ja Tavu · Suomen kieli ja Tavu ·
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Kantaurali ja Unkarin kieli · Suomen kieli ja Unkarin kieli ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Kantaurali ja Uralilaiset kielet · Suomen kieli ja Uralilaiset kielet ·
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Kantaurali ja Verbi · Suomen kieli ja Verbi ·
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Kantaurali ja Vokaali · Suomen kieli ja Vokaali ·
Vokaalisointu
Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.
Kantaurali ja Vokaalisointu · Suomen kieli ja Vokaalisointu ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Kantaurali ja Suomen kieli
- Mitä heillä on yhteistä Kantaurali ja Suomen kieli
- Yhtäläisyyksiä Kantaurali ja Suomen kieli
Vertailu Kantaurali ja Suomen kieli
Kantaurali on 139 suhteet, kun taas Suomen kieli on 295. niillä on yhteistä 32, Jaccard'in indeksi on 7.37% = 32 / (139 + 295).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Kantaurali ja Suomen kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
