Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
139 suhteet: Ablatiivi, Adjektiivi, Agglutinatiivinen kieli, Akkusatiivi, Anatomia, Aurinko, Boreaalinen vyöhyke, Erkki Itkonen, Fennougristiikka, Foneemi, Frikatiivi, Geminaatta, Genetiivi, Hammas, Hanhet, Hantin kieli, He, Hiili, Hiiri, Historiallis-vertaileva kielitiede, Hiukset, Huuhkajat, Ihmisen suolisto, Iho, Indoeurooppalainen kantakieli, Indouralilaisen kielikunnan hypoteesi, Janne Saarikivi, Jää, Jänikset, Jänne, Järvi, Johanna Nichols, Johdin (kielitiede), Jousi, Juha Janhunen, Kala, Kantakieli, Kantasaame, Kantasamojedi, Kantasuomi, Kaste, Käärmeet, Kieli, Kieliopillinen luku, Kiiski, Kivi, Koi, Konsonantti, Kopula, Kuikka, ..., Kurki, Kuuset, Lainasana, Latiivi, Liima, Lokatiivi, Lumi, Lumimyrsky, Maksa, Mansin kieli, Me, Metsäkuusi, Minä, Muna, Näädät, Neula, Nominatiivi, Nomini, Nuoli, Objekti (lauseenjäsen), Orava, Partisiippi, Pata, Pato, Pää, Pääsana, Päivä, Pekka Sammallahti, Persoonapronomini, Pesä, Pora, Possessiivisuffiksi, Postpositio, Predikaatti (lauseenjäsen), Pronomini, Riho Grünthal, Sade, Samojedikielet, Sana, Sääksi, Särjet, Särki, Säyne, Se, Siili, Sija, Silmä, Sinä, Siperiansembra, Soopeli, Sota, SOV-kieli, Suksi, Suku (kielioppi), Sukulaisuus, Sulka, Sumu, Suo, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomen kieli, Suutari (kala), Syksy, Talvi, Tavu, Täit ja väiveet, Te, Telkkä, Tuli, Tuojoki, Tuomi, Unkarin kieli, Ural (vuoristo), Uralilais-altailaiset kielet, Uralilaiset kielet, Uralilaisten kielten alkukoti, Verbi, Veri, Vesi, Viisi, Virtsa, Vokaali, Vokaalisointu, Vuosi, Yö, 1 (luku), 2 (luku), 3 (luku), 4 (luku), 7 (luku). Laajenna indeksi (89 lisää) »
Ablatiivi
Ablatiivi eli ulkoeronto eli ulkoinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.
Uusi!!: Kantaurali ja Ablatiivi · Katso lisää »
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Uusi!!: Kantaurali ja Adjektiivi · Katso lisää »
Agglutinatiivinen kieli
Agglutinatiiviset eli agglutinoivat kielet ovat kielitieteessä sellaisten kielien luokka, joissa sanan vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja.
Uusi!!: Kantaurali ja Agglutinatiivinen kieli · Katso lisää »
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Uusi!!: Kantaurali ja Akkusatiivi · Katso lisää »
Anatomia
Ihmisen pääkallo. Anatomia (muinaiskreikan sanasta, anatome 'leikkaus') tarkoittaa eliöiden muotoa ja rakennetta sekä kehon osien suhdetta toisiinsa.
Uusi!!: Kantaurali ja Anatomia · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Kantaurali ja Aurinko · Katso lisää »
Boreaalinen vyöhyke
Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.
Uusi!!: Kantaurali ja Boreaalinen vyöhyke · Katso lisää »
Erkki Itkonen
Erkki Itkonen syksyllä 1981. Erkki Esaias Itkonen (26. huhtikuuta 1913 Inari – 28. toukokuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen akateemikko ja suomalais-ugrilaisten kielten kansainvälisesti tunnustettuja tutkijoita.
Uusi!!: Kantaurali ja Erkki Itkonen · Katso lisää »
Fennougristiikka
Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.
Uusi!!: Kantaurali ja Fennougristiikka · Katso lisää »
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Uusi!!: Kantaurali ja Foneemi · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Kantaurali ja Frikatiivi · Katso lisää »
Geminaatta
Geminaatta eli kaksoiskonsonantti on pitkä konsonanttiäänne kielissä, joissa konsonanttien pituuserot tuottavat merkityseroja eli ovat foneemisia.
Uusi!!: Kantaurali ja Geminaatta · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Kantaurali ja Genetiivi · Katso lisää »
Hammas
Hammas (alaleuan viisaudenhammas, ihmisen takahammas). röntgenkuvassa. Hammas on kova kalkkipitoinen suussa sijaitseva muodostelma, jollaisia on monilla selkärankaisilla.
Uusi!!: Kantaurali ja Hammas · Katso lisää »
Hanhet
Hanhet (Anserinae) on sorsien (Anatidae) heimon alaheimo.
Uusi!!: Kantaurali ja Hanhet · Katso lisää »
Hantin kieli
Hantin kieli (aikaisempi nimitys ostjakki; hantiksi ханты ясаӈ, xanti jasaŋ tai қантәɣ ясәӈ, ķantəɣ jasəŋ) on Venäjällä Länsi-Siperiassa asuvien hantien puhuma uralilaisen kieliperheen suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Kantaurali ja Hantin kieli · Katso lisää »
He
He tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Kantaurali ja He · Katso lisää »
Hiili
Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Kantaurali ja Hiili · Katso lisää »
Hiiri
Lemmikkihiiriä. Hiiriksi kutsutaan monia pieniä, etenkin pitkähäntäisiä jyrsijöitä.
Uusi!!: Kantaurali ja Hiiri · Katso lisää »
Historiallis-vertaileva kielitiede
Historiallis-vertaileva kielitiede eli komparatiivinen kielentutkimus on historiallisen kielitieteen alue, joka tutkii kielisukulaisuutta käyttäen hyväksi historiallis-vertailevaa metodia.
Uusi!!: Kantaurali ja Historiallis-vertaileva kielitiede · Katso lisää »
Hiukset
Hiuksiaan kampaava tyttö. Pierre-Auguste Renoirin maalaus vuodelta 1894. Hiukset eli tukka tarkoittaa ihmisen päälaen, ohimojen ja takaraivon karvoitusta.
Uusi!!: Kantaurali ja Hiukset · Katso lisää »
Huuhkajat
Huuhkajat (Bubo) on pöllöjen heimoon kuuluva lintusuku.
Uusi!!: Kantaurali ja Huuhkajat · Katso lisää »
Ihmisen suolisto
Suolisto. Suolisto on osa ruoansulatuselimistöä.
Uusi!!: Kantaurali ja Ihmisen suolisto · Katso lisää »
Iho
Iho on elimistön uloin ja suurin elin, jonka kerroksia ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskerros.
Uusi!!: Kantaurali ja Iho · Katso lisää »
Indoeurooppalainen kantakieli
Indoeurooppalainen kantakieli eli kantaindoeurooppa on oletettu eli hypoteettinen kantakieli, josta indoeurooppalaiset kielet ovat aikaa myöten eriytyneet.
Uusi!!: Kantaurali ja Indoeurooppalainen kantakieli · Katso lisää »
Indouralilaisen kielikunnan hypoteesi
Indouralilaiset kielet ovat hypoteettinen kielikunta, johon kuuluisivat indoeurooppalaiset ja uralilaiset kielet sekä mahdollisesti eräitä muitakin kieliä.
Uusi!!: Kantaurali ja Indouralilaisen kielikunnan hypoteesi · Katso lisää »
Janne Saarikivi
Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä ja tietokirjailija.
Uusi!!: Kantaurali ja Janne Saarikivi · Katso lisää »
Jää
Jäävuori Alaskassa Jää on veden kiinteä olomuoto.
Uusi!!: Kantaurali ja Jää · Katso lisää »
Jänikset
Jänikset, joskus myös jänikset ja kaniinit (Leporidae) on jäniseläinten heimo.
Uusi!!: Kantaurali ja Jänikset · Katso lisää »
Jänne
Jänne on luja sidekudoksesta muodostuva rakenne, joka liittää lihaksen luuhun tai rustoon.
Uusi!!: Kantaurali ja Jänne · Katso lisää »
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Uusi!!: Kantaurali ja Järvi · Katso lisää »
Johanna Nichols
Johanna Nichols (s. 1945 Iowa City, Iowa, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen kielitieteilijä ja Kalifornian yliopiston, Berkeley, slaavilaisen kielitieteen ja kirjallisuuden professori emerita.
Uusi!!: Kantaurali ja Johanna Nichols · Katso lisää »
Johdin (kielitiede)
Johdin tai johtopääte on liite, jonka avulla muodostetaan uusia sanoja, johdoksia.
Uusi!!: Kantaurali ja Johdin (kielitiede) · Katso lisää »
Jousi
Jousi on energian varastointiin ja iskujen vaimentamiseen käytettävä kimmoisa rakenne tai kone-elin.
Uusi!!: Kantaurali ja Jousi · Katso lisää »
Juha Janhunen
Juha Janhunen (s. 12. helmikuuta 1952 Pori) on ollut vuodesta 1994 Helsingin yliopiston Itä-Aasian kielten ja kulttuurien professori.
Uusi!!: Kantaurali ja Juha Janhunen · Katso lisää »
Kala
Valashai, maailman suurin nykyään elävä kala. Ahven (''Perca fluviatilis'') on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Kala on yleisnimitys vedessä eläville, kiduksilla hengittäville, selkärankaisille eläimille.
Uusi!!: Kantaurali ja Kala · Katso lisää »
Kantakieli
Kantakieli on historiallis-vertailevassa kielitieteessä sellainen nykykieliä edeltävä historiallinen kielimuoto, joka on päätelty eli rekonstruoitu historiallis-vertailevan metodin avulla eli tietyn toistensa sukukielinä pidettyjen kielten joukon systemaattisia yhtäläisyyksiä vertailemalla.
Uusi!!: Kantaurali ja Kantakieli · Katso lisää »
Kantasaame
Kantasaame on rekonstruoitu kantakieli, josta polveutuvat saamelaiskielet.
Uusi!!: Kantaurali ja Kantasaame · Katso lisää »
Kantasamojedi
Kantasamojedi on samojedikieliin kuuluvien nenetsin, enetsin, nganasanin ja selkupin sekä hävinneiden kamassin ja matorin mallinnettu kantakieli.
Uusi!!: Kantaurali ja Kantasamojedi · Katso lisää »
Kantasuomi
Kantasuomi on historiallisen kielitieteen käsite, joka tarkoittaa historiallisen-vertailevan kielentutkimuksen avulla mallinnettua kantakieltä, joka jakautuu edelleen kolmeen kantakieleen.
Uusi!!: Kantaurali ja Kantasuomi · Katso lisää »
Kaste
Jeesus kasteella, James Tissot, 1916. Jordanjoki, jossa Jeesus kastettiin Raamatun mukaan. Kaste on alun perin Raamatun kirjoituksiin ja niistä jälkikäteen tehtyjen tulkintojen mukainen kristillinen toimitus, jossa henkilö kastetaan vedellä valellen, ripotellen tai veteen upottaen ja yleensä samalla liitetään paikallisen kirkon tai seurakunnan jäseneksi.
Uusi!!: Kantaurali ja Kaste · Katso lisää »
Käärmeet
Käärmeet (Serpentes) ovat jalattomia matelijoita.
Uusi!!: Kantaurali ja Käärmeet · Katso lisää »
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Uusi!!: Kantaurali ja Kieli · Katso lisää »
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Uusi!!: Kantaurali ja Kieliopillinen luku · Katso lisää »
Kiiski
Kiiski (Gymnocephalus cernua, ent. Gymnocephalus cernuus) on ahventen (Percidae) heimoon kuuluva pienikokoinen kalalaji.
Uusi!!: Kantaurali ja Kiiski · Katso lisää »
Kivi
Dioriittia Jalokiviä (timanttia) Kallio muodostuu kivestä. Kivi on seosmateriaali, joka muodostuu mineraaleista.
Uusi!!: Kantaurali ja Kivi · Katso lisää »
Koi
Koi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Kantaurali ja Koi · Katso lisää »
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Uusi!!: Kantaurali ja Konsonantti · Katso lisää »
Kopula
Kopula ('side', 'yhdysside') on kielitieteessä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan lauseessa subjektin sekä predikatiivin tai adverbiaalin yhdistävää sanaa (yleensä verbi "olla").
Uusi!!: Kantaurali ja Kopula · Katso lisää »
Kuikka
Kuikka (Gavia arctica) on suurikokoinen kuikkalintu, jota tavataan myös Suomessa.
Uusi!!: Kantaurali ja Kuikka · Katso lisää »
Kurki
Kurki (Grus grus) on kurkilintujen lahkoon kuuluva lintulaji.
Uusi!!: Kantaurali ja Kurki · Katso lisää »
Kuuset
Kuuset (Picea) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.
Uusi!!: Kantaurali ja Kuuset · Katso lisää »
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Uusi!!: Kantaurali ja Lainasana · Katso lisää »
Latiivi
Latiivi eli suuntasija on yleisnimi paikallissijoille, jotka ilmaisevat siirtymistä.
Uusi!!: Kantaurali ja Latiivi · Katso lisää »
Liima
Yleisliima toimii parhaiten puun ja paperin liimaamiseen Erilaisia liimoja Liima on kiinnitysaine, joka tarttuu siihen rajoittuviin kappaleisiin ja kiinnittää ne toisiinsa.
Uusi!!: Kantaurali ja Liima · Katso lisää »
Lokatiivi
Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.
Uusi!!: Kantaurali ja Lokatiivi · Katso lisää »
Lumi
Luminen metsämaisema. Tykkylunta ja kinoksia. Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan riippuen siitä, onko ilman lämpötila tarpeeksi kylmä.
Uusi!!: Kantaurali ja Lumi · Katso lisää »
Lumimyrsky
Lumimyrsky on myrskyisä, yli 21 metriä sekunnissa tai 9 boforia puhaltava tuuli, johon liittyy lumisade ja lumen nousu maasta ilmaan.
Uusi!!: Kantaurali ja Lumimyrsky · Katso lisää »
Maksa
Ihmisen maksan sijainti Ihmisen maksan alapinta. Lähde: Grayn anatomia (1918). Maksa on ruoansulatuselimistöön kuuluva ruoansulatusrauhanen ja elimistön suurin rauhanen.
Uusi!!: Kantaurali ja Maksa · Katso lisää »
Mansin kieli
Mansin kieli (aikaisempi nimitys voguli; mansiksi мāньси лāтыӈ, mānsi lātyŋ) on Venäjällä Luoteis-Siperiassa asuvien mansien puhuma uralilaisten kielten obinugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Kantaurali ja Mansin kieli · Katso lisää »
Me
Me tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Kantaurali ja Me · Katso lisää »
Metsäkuusi
Metsäkuusen levinneisyys Fennoskandiassa. Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.
Uusi!!: Kantaurali ja Metsäkuusi · Katso lisää »
Minä
Minä on persoonapronomini, joka viittaa kyseisen sanan sanovaan henkilöön.
Uusi!!: Kantaurali ja Minä · Katso lisää »
Muna
Kaavakuva linnunmunasta. 1. kuori, 2–3. ulompi ja sisempi kuorikalvo, 4. ja 13. valkuaissiteet, 5. juokseva valkuaisaine, 6. sakea valkuaisaine, 7. keltuaiskalvo, 8. alkukeltuainen, 9. alkio, 10. tumma keltuainen, 11. vaalea keltuainen, 12. keltuaiskuori, 14. ilmatila, 15. kutikula Muna on munivan eläimen munasolu, joka kehittyy emon ulkopuolella.
Uusi!!: Kantaurali ja Muna · Katso lisää »
Näädät
Näädät (Martes) on näätäeläinten heimoon kuuluva nisäkässuku.
Uusi!!: Kantaurali ja Näädät · Katso lisää »
Neula
Neula viittaa seuraaviin asioihin.
Uusi!!: Kantaurali ja Neula · Katso lisää »
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Uusi!!: Kantaurali ja Nominatiivi · Katso lisää »
Nomini
Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.
Uusi!!: Kantaurali ja Nomini · Katso lisää »
Nuoli
Kaksi nuolta taulussa Nuoli on käsi- tai varsijousen tai vastaavan ampuma-aseen (esim. nykyiset pneumatiikkaan perustuvat laitteet sekä vanhan ajan ballistat, skorpionit ym. mekaaninen tykistö) ammus.
Uusi!!: Kantaurali ja Nuoli · Katso lisää »
Objekti (lauseenjäsen)
Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.
Uusi!!: Kantaurali ja Objekti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Orava
Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji.
Uusi!!: Kantaurali ja Orava · Katso lisää »
Partisiippi
Partisiippi eli laatutapa on verbin infiniittinen eli nominaalinen muoto, jolla on sekä verbin että adjektiivin ominaisuuksia.
Uusi!!: Kantaurali ja Partisiippi · Katso lisää »
Pata
Valurautapata tulella patarenkaan varassa, reunalla on varpuvispilä. Pata on ruoanvalmistukseen ja vedenlämmitykseen käytettävä perinteinen astia, jonka tilavuus vaihtelee muutamasta litrasta satoihin litroihin.
Uusi!!: Kantaurali ja Pata · Katso lisää »
Pato
Turkissa. Padolla muodostettu tekoallas Taiwanissa. Pato on seinämäinen tai vallimainen rakenne, jonka tarkoituksena on estää rakenteen takana olevan nesteen, nestemäisesti käyttäytyvän aineen tai kiinteästä aineesta nesteeseen liukenevien aineiden valuminen alempana oleville maille tai vesistöön, taikka sen tarkoitus on säädellä vesistön virtausta tai padotun aineen pinnan korkeutta.
Uusi!!: Kantaurali ja Pato · Katso lisää »
Pää
Ihmisen pään aistinelimet, lihakset ja verisuonet etupuolelta. tuntosarvet. Pää on useimmilla eläimillä oleva ruumiinosa, jossa tavallisesti sijaitsevat aivot sekä tärkeimmät aistinelimet.
Uusi!!: Kantaurali ja Pää · Katso lisää »
Pääsana
Pääsanaksi kutsutaan kielitieteessä sanaa, johon määritteet viittaavat.
Uusi!!: Kantaurali ja Pääsana · Katso lisää »
Päivä
Päivä on vuorokauden valoisa aika.
Uusi!!: Kantaurali ja Päivä · Katso lisää »
Pekka Sammallahti
Pekka Lars Kalervo Sammallahti (s. 21. toukokuuta 1947 Helsinki) on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamen emeritusprofessori.
Uusi!!: Kantaurali ja Pekka Sammallahti · Katso lisää »
Persoonapronomini
Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.
Uusi!!: Kantaurali ja Persoonapronomini · Katso lisää »
Pesä
Pesä on eläinten omaksi ja poikastensa suojaksi tekemä rakennelma.
Uusi!!: Kantaurali ja Pesä · Katso lisää »
Pora
Vintilä terineen Kierukkaporat metallille, puulle, betonille Pora on työstöväline, jolla tehdään reikä tai upotus eri materiaaleihin.
Uusi!!: Kantaurali ja Pora · Katso lisää »
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Uusi!!: Kantaurali ja Possessiivisuffiksi · Katso lisää »
Postpositio
Postpositio on adpositio, joka liitetään sen sanan jälkeen, joka määrittää postpositiota.
Uusi!!: Kantaurali ja Postpositio · Katso lisää »
Predikaatti (lauseenjäsen)
Predikaatti, suomeksi aiemmin myös maine, on lauseenjäsen.
Uusi!!: Kantaurali ja Predikaatti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Uusi!!: Kantaurali ja Pronomini · Katso lisää »
Riho Grünthal
Riho Grünthal vuonna 2014. Riho Manivald Villem Grünthal (s. 22. toukokuuta 1964 Helsinki) on suomalainen fennougristi.
Uusi!!: Kantaurali ja Riho Grünthal · Katso lisää »
Sade
Pilven alinen sade näkyy tummina juovina. Sade on pilvistä putoavaa vettä eri olomuodoissaan.
Uusi!!: Kantaurali ja Sade · Katso lisää »
Samojedikielet
Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Uusi!!: Kantaurali ja Samojedikielet · Katso lisää »
Sana
Kielitieteessä sana on kielen kirjoitettu tai puhuttu yksikkö, joka sisältää merkityksen.
Uusi!!: Kantaurali ja Sana · Katso lisää »
Sääksi
''Pandion haliaetus'' Sääksi eli kalasääski, vanhemmalta nimeltään kalasääksi, (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla.
Uusi!!: Kantaurali ja Sääksi · Katso lisää »
Särjet
Särjet (Leuciscidae) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) ja särkikalojen alalahkoon (Cyprinoidei) kuuluva kalaheimo.
Uusi!!: Kantaurali ja Särjet · Katso lisää »
Särki
Särki (Rutilus rutilus) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) kuuluva makean ja murtoveden kalalaji, jota tavataan läntisessä Aasiassa ja Euroopassa Välimeren aluetta lukuun ottamatta.
Uusi!!: Kantaurali ja Särki · Katso lisää »
Säyne
Suurikokoinen säyne (50 cm). Nuori hopeakylkinen säyne. Säyne, myös säynävä, säynäs, säynäjä (Leuciscus idus), on suhteellisen suuri särkikaloihin kuuluva kalalaji.
Uusi!!: Kantaurali ja Säyne · Katso lisää »
Se
Se tai SE voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Kantaurali ja Se · Katso lisää »
Siili
Siili eli eurooppalainen siili (Erinaceus europaeus) on siilien (Erinaceidae) heimoon kuuluva piikikäs nisäkäslaji.
Uusi!!: Kantaurali ja Siili · Katso lisää »
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Uusi!!: Kantaurali ja Sija · Katso lisää »
Silmä
Ihmisen silmä lähikuvassa. Silmä on aistinelin, joka vastaanottaa näköaistin tarvitseman informaation valosäteilynä ja lähettää sen aivoihin näköhermon kautta.
Uusi!!: Kantaurali ja Silmä · Katso lisää »
Sinä
Sinä on persoonapronomini, joka viittaa henkilöön, jolle puhe kohdistetaan.
Uusi!!: Kantaurali ja Sinä · Katso lisää »
Siperiansembra
Siperiansembra (Pinus sibirica) on mäntyihin kuuluva havupuulaji.
Uusi!!: Kantaurali ja Siperiansembra · Katso lisää »
Soopeli
Soopeli (Martes zibellina) eli nokinäätä (oletetusti aiemmin *nois gen. nokiin) on näätäeläin, joka esiintyy Pohjois-Aasiassa Ural-vuoristosta läpi Siperian Mongoliaan, Kiinaan, Pohjois-Koreaan ja Hokkaidōn saarelle Japaniin.
Uusi!!: Kantaurali ja Soopeli · Katso lisää »
Sota
Atomipommi. Sota on järjestäytyneiden yhteisöjen välinen aseellinen konflikti.
Uusi!!: Kantaurali ja Sota · Katso lisää »
SOV-kieli
SOV-kieli tarkoittaa kielitieteessä kieltä, jonka perussanajärjestys on subjekti-objekti-verbi eli suomeen sovellettuna esimerkiksi ”minä autoa ajan”.
Uusi!!: Kantaurali ja SOV-kieli · Katso lisää »
Suksi
alt.
Uusi!!: Kantaurali ja Suksi · Katso lisää »
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Uusi!!: Kantaurali ja Suku (kielioppi) · Katso lisää »
Sukulaisuus
Sukupuu kuvaa sukulaissuhteita. Sukulaisuus on sellaisten henkilöiden välinen suhde, jotka ovat keskenään sukua.
Uusi!!: Kantaurali ja Sukulaisuus · Katso lisää »
Sulka
Sulka on linnun pyrstön tai siiven kookas höyhen.
Uusi!!: Kantaurali ja Sulka · Katso lisää »
Sumu
Sumua vuoristossa. Pintasumun korkeus on vain muutama metri. Pintasumua esiintyy etenkin kesäöisin. Sumu on pilvi, joka on kosketuksissa maahan.
Uusi!!: Kantaurali ja Sumu · Katso lisää »
Suo
Näkymä suolta. Suo on kostea ekosysteemi, jossa haihdunta on sadantaa pienempi, ja jonka kasvien jäännöksistä muodostuu turvetta.
Uusi!!: Kantaurali ja Suo · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Kantaurali ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Kantaurali ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suutari (kala)
Suutari akvaariossa. Suutari (Tinca tinca) on Euraasiassa laajalle levinnyt sisävesien särkikalalaji, joka elää myös Itämeren murtovedessä.
Uusi!!: Kantaurali ja Suutari (kala) · Katso lisää »
Syksy
Syksy on yksi lauhkean ilmastovyöhykkeen neljästä vuodenajasta.
Uusi!!: Kantaurali ja Syksy · Katso lisää »
Talvi
vuodenajat. Pohjoisen pallonpuoliskon talvella (kuvassa) Aurinko paistaa pohjoiselle pallonpuoliskolle matalammalta ja osa pohjoista pallonpuoliskoa on silloin jatkuvasti varjossa. Talvi on yksi neljästä vuodenajasta.
Uusi!!: Kantaurali ja Talvi · Katso lisää »
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Uusi!!: Kantaurali ja Tavu · Katso lisää »
Täit ja väiveet
Täit ja väiveet (Phthiraptera) on jäytiäisten lahkoon kuuluva siivettömien hyönteisten ryhmä, johon kuuluu yli 3 000 lajia.
Uusi!!: Kantaurali ja Täit ja väiveet · Katso lisää »
Te
Te tai TE voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Kantaurali ja Te · Katso lisää »
Telkkä
Telkkä (Bucephala clangula) on sorsien heimoon kuuluva pienehkö kokosukeltaja.
Uusi!!: Kantaurali ja Telkkä · Katso lisää »
Tuli
Tulipalo rakennuksessa Tuli on korkeassa lämpötilassa tapahtuvan palamisen yhteydessä esiintyvä ilmiö, jossa palavasta aineesta syntyy kuumien kaasujen muodostamia valaisevia tulenliekkejä.
Uusi!!: Kantaurali ja Tuli · Katso lisää »
Tuojoki
Tuojoki (pinyin: Túo Jiāng) on Kiinan joki Sichuanin maakunnan itäosassa.
Uusi!!: Kantaurali ja Tuojoki · Katso lisää »
Tuomi
Tuomi eli metsätuomi eli lehtotuomi (Prunus padus) on ruusukasveihin kuuluva lehtipuu, jota esiintyy luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Kantaurali ja Tuomi · Katso lisää »
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Uusi!!: Kantaurali ja Unkarin kieli · Katso lisää »
Ural (vuoristo)
Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.
Uusi!!: Kantaurali ja Ural (vuoristo) · Katso lisää »
Uralilais-altailaiset kielet
Uralilais-altailaiset kielet on historiallis-vertailevan kielitieteessä varsinkin aiemmin joskus oletettu hypoteettinen kielikunta.
Uusi!!: Kantaurali ja Uralilais-altailaiset kielet · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Kantaurali ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Uralilaisten kielten alkukoti
Uralilaisten kielten nykyinen levinneisyys. Uralilaisten kielten alkukodista on vuosien varrella esitetty erilaisia hypoteeseja.
Uusi!!: Kantaurali ja Uralilaisten kielten alkukoti · Katso lisää »
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Uusi!!: Kantaurali ja Verbi · Katso lisää »
Veri
Veren punasoluja Verenkiertoelimistö Veri on nestemäinen kudos, joka kuljettaa happea ja ravinteita kehon eri osiin ja kuona-aineita kehon kuona-aineidenpoistosta vastaaviin osiin.
Uusi!!: Kantaurali ja Veri · Katso lisää »
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Uusi!!: Kantaurali ja Vesi · Katso lisää »
Viisi
Viisi voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Kantaurali ja Viisi · Katso lisää »
Virtsa
Brysselin kuuluisa Manneken Pis -patsas esittää virtsaavaa pikkupoikaa. Virtsa on eläinkuntaan kuuluvan eliön muodostamaa nestemäistä kuona-ainetta.
Uusi!!: Kantaurali ja Virtsa · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Kantaurali ja Vokaali · Katso lisää »
Vokaalisointu
Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.
Uusi!!: Kantaurali ja Vokaalisointu · Katso lisää »
Vuosi
Vuosi on ajanlaskun yksikkö, joka perustuu Maan kiertoaikaan Auringon ympäri.
Uusi!!: Kantaurali ja Vuosi · Katso lisää »
Yö
Kuun valaisema yönäkymä. Elielinaukio juhannusyönä Helsingissä, missä keinovaloihin yhdistyy keskiyön valoisuus. Yö on se aika vuorokaudesta, jona havaintopaikka planeetan pinnalla on kääntynyt poispäin Auringosta niin, ettei Auringosta tuleva valo osu siihen.
Uusi!!: Kantaurali ja Yö · Katso lisää »
1 (luku)
1 (yksi) on pienin positiivinen luonnollinen luku.
Uusi!!: Kantaurali ja 1 (luku) · Katso lisää »
2 (luku)
2 (kaksi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku yksi ja seuraa luku kolme.
Uusi!!: Kantaurali ja 2 (luku) · Katso lisää »
3 (luku)
3 (kolme) on luonnollinen luku, jota edeltää luku kaksi ja seuraa luku neljä.
Uusi!!: Kantaurali ja 3 (luku) · Katso lisää »
4 (luku)
Tetrominot Tetris-pelissä. 4 (neljä) on luonnollinen luku, jota edeltää luku kolme ja seuraa luku viisi.
Uusi!!: Kantaurali ja 4 (luku) · Katso lisää »
7 (luku)
Numeron "7" ulkonäön kehitys intialaisesta numerosta nykyiseen muotoon. Huomaa kolmannen numeron muoto, joka muistuttaa numeroa yksi. Numero seitsemän poikkiviivan kanssa. 7 (seitsemän) on luonnollinen luku, jota edeltää luku kuusi ja seuraa luku kahdeksan.
Uusi!!: Kantaurali ja 7 (luku) · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kantaural, Uralilainen kantakieli.
