Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Inkeriläiset ja Kaakkoismurteet
Inkeriläiset ja Kaakkoismurteet on 18 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Astevaihtelu, Äyräpää, Diftongi, Inkeri, Inkeroisen kieli, Karjalan kieli, Karjalankannas, Keskiaika, Laatokan Karjala, Loi-monikko, Neuvostoliitto, Savakot, Savo, Suomen kieli, Toinen maailmansota, Triftongi, Venäjän kieli, Viro.
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Astevaihtelu ja Inkeriläiset · Astevaihtelu ja Kaakkoismurteet ·
Äyräpää
Äyräpään perinnevaakuna. Äyräpää on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Äyräpää ja Inkeriläiset · Äyräpää ja Kaakkoismurteet ·
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Diftongi ja Inkeriläiset · Diftongi ja Kaakkoismurteet ·
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Inkeri ja Inkeriläiset · Inkeri ja Kaakkoismurteet ·
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Inkeriläiset ja Inkeroisen kieli · Inkeroisen kieli ja Kaakkoismurteet ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Inkeriläiset ja Karjalan kieli · Kaakkoismurteet ja Karjalan kieli ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Inkeriläiset ja Karjalankannas · Kaakkoismurteet ja Karjalankannas ·
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Inkeriläiset ja Keskiaika · Kaakkoismurteet ja Keskiaika ·
Laatokan Karjala
Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.
Inkeriläiset ja Laatokan Karjala · Kaakkoismurteet ja Laatokan Karjala ·
Loi-monikko
Loi-monikko on suomen itämurteille sekä karjalan ja inkeroisen kielille ominainen kieliopillinen piirre, jossa sanan tiettyihin taivutusmuotoihin lisätään ylimääräinen -lOi-tavu.
Inkeriläiset ja Loi-monikko · Kaakkoismurteet ja Loi-monikko ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Inkeriläiset ja Neuvostoliitto · Kaakkoismurteet ja Neuvostoliitto ·
Savakot
Savakot ovat äyrämöisten ohella toinen Karjalankannaksen karjalaisten ja inkerinsuomalaisten pääryhmistä, jotka voitiin erottaa vielä 1800-luvulla.
Inkeriläiset ja Savakot · Kaakkoismurteet ja Savakot ·
Savo
Savo on Suomen historiallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä.
Inkeriläiset ja Savo · Kaakkoismurteet ja Savo ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Inkeriläiset ja Suomen kieli · Kaakkoismurteet ja Suomen kieli ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Inkeriläiset ja Toinen maailmansota · Kaakkoismurteet ja Toinen maailmansota ·
Triftongi
Triftongi eli kolmoisääntiö on vokaaliäänne, joka muodostuu kolmesta laadullisesti erilaisesta mutta samaan tavuun kuuluvasta vokaalielementistä.
Inkeriläiset ja Triftongi · Kaakkoismurteet ja Triftongi ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Inkeriläiset ja Venäjän kieli · Kaakkoismurteet ja Venäjän kieli ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Inkeriläiset ja Kaakkoismurteet
- Mitä heillä on yhteistä Inkeriläiset ja Kaakkoismurteet
- Yhtäläisyyksiä Inkeriläiset ja Kaakkoismurteet
Vertailu Inkeriläiset ja Kaakkoismurteet
Inkeriläiset on 291 suhteet, kun taas Kaakkoismurteet on 45. niillä on yhteistä 18, Jaccard'in indeksi on 5.36% = 18 / (291 + 45).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Inkeriläiset ja Kaakkoismurteet. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
