Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Inkeriläiset ja Inkeroisen kieli
Inkeriläiset ja Inkeroisen kieli on 20 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Arvo Survo, Äyräpää, Etninen ryhmä, Inkeri, Inkerikot, Jääski, Kaakkoismurteet, Karjalaiset, Karjalan kieli, Karjalankannas, Lappee, Neuvostoliitto, Savolaiset, Stalinin vainot, Suomen kieli, Toinen maailmansota, Vatjalaiset, Väinö Junus, Venäjän kieli, Venäläiset.
Arvo Survo
Arvo Survo (s. 22. elokuuta 1954 Hatsina, Inkeri) on luterilaisen Inkerin kirkon pappi, runoilija, kirjailija, muusikko ja kansanperinteen kerääjä.
Arvo Survo ja Inkeriläiset · Arvo Survo ja Inkeroisen kieli ·
Äyräpää
Äyräpään perinnevaakuna. Äyräpää on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Äyräpää ja Inkeriläiset · Äyräpää ja Inkeroisen kieli ·
Etninen ryhmä
Fyysinen ulkonäkö ja vaatetus saattavat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan. Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön.
Etninen ryhmä ja Inkeriläiset · Etninen ryhmä ja Inkeroisen kieli ·
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Inkeri ja Inkeriläiset · Inkeri ja Inkeroisen kieli ·
Inkerikot
Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.
Inkerikot ja Inkeriläiset · Inkerikot ja Inkeroisen kieli ·
Jääski
Jääsken epävirallinen perinnevaakuna. Jääski on entinen Suomen kunta Vuoksen yläjuoksun varrella Etelä-Karjalassa.
Inkeriläiset ja Jääski · Inkeroisen kieli ja Jääski ·
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Inkeriläiset ja Kaakkoismurteet · Inkeroisen kieli ja Kaakkoismurteet ·
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Inkeriläiset ja Karjalaiset · Inkeroisen kieli ja Karjalaiset ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Inkeriläiset ja Karjalan kieli · Inkeroisen kieli ja Karjalan kieli ·
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Inkeriläiset ja Karjalankannas · Inkeroisen kieli ja Karjalankannas ·
Lappee
Lappee (aik. Lapvesi) on vanha kirkkopitäjä ja Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen entinen kunta, joka liitettiin pakkoliitoksella 1967 Lauritsalan kanssa Lappeenrantaan.
Inkeriläiset ja Lappee · Inkeroisen kieli ja Lappee ·
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Inkeriläiset ja Neuvostoliitto · Inkeroisen kieli ja Neuvostoliitto ·
Savolaiset
Savolaisilla tarkoitetaan itäsuomalaisesta Savon maakunnasta lähtöisin olevia ihmisiä, jotka muodostavat murteeltaan, perinteiltään, historialtaan ja identiteetiltään ominaislaatuisen ryhmän.
Inkeriläiset ja Savolaiset · Inkeroisen kieli ja Savolaiset ·
Stalinin vainot
Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.
Inkeriläiset ja Stalinin vainot · Inkeroisen kieli ja Stalinin vainot ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Inkeriläiset ja Suomen kieli · Inkeroisen kieli ja Suomen kieli ·
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Inkeriläiset ja Toinen maailmansota · Inkeroisen kieli ja Toinen maailmansota ·
Vatjalaiset
Vatjalaiset (vatjaksi vad'd'alaizõd) ovat Inkerissä asuva itämerensuomalainen kansa, joka on nykyisin katoamisen partaalla.
Inkeriläiset ja Vatjalaiset · Inkeroisen kieli ja Vatjalaiset ·
Väinö Junus
Väinö Junus (1905 nykyisen Leningradin alueen Hatsinan piirin Puutostin kunnan Pokkisen-Purskovan kylä – 15. marraskuuta 1937 Leningrad) oli inkeriläissyntyinen kielentutkija, joka 1930-luvulla loi lyhytikäiseksi jääneen inkeroisen kirjakielen.
Inkeriläiset ja Väinö Junus · Inkeroisen kieli ja Väinö Junus ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Inkeriläiset ja Venäjän kieli · Inkeroisen kieli ja Venäjän kieli ·
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Inkeriläiset ja Venäläiset · Inkeroisen kieli ja Venäläiset ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Inkeriläiset ja Inkeroisen kieli
- Mitä heillä on yhteistä Inkeriläiset ja Inkeroisen kieli
- Yhtäläisyyksiä Inkeriläiset ja Inkeroisen kieli
Vertailu Inkeriläiset ja Inkeroisen kieli
Inkeriläiset on 291 suhteet, kun taas Inkeroisen kieli on 54. niillä on yhteistä 20, Jaccard'in indeksi on 5.80% = 20 / (291 + 54).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Inkeriläiset ja Inkeroisen kieli. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
