Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Fysiikka ja Valo
Fysiikka ja Valo on 36 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aalto (fysiikka), Aalto-hiukkasdualismi, Albert Einstein, Aurinko, Christiaan Huygens, Diffraktio, Elektroni, Energia, Erityinen suhteellisuusteoria, Heijastuminen, Interferenssi, Isaac Newton, James Clerk Maxwell, Katodisäde, Kaukoputki, Kvantti, Kvanttimekaniikka, Lämpö, Lämpötila, Linssi (optiikka), Maa, Max Planck, Maxwellin yhtälöt, Mikroskooppi, Optiikka, Planckin laki, Polarisaatio, Sähkömagneettinen säteily, Sironta, Taittuminen, ..., Tähti, Tuli, Valokuitu, Valonnopeus, Valosähköinen ilmiö, Yhteyttäminen. Laajenna indeksi (6 lisää) »
Aalto (fysiikka)
harmoninen aaltoliike. Aalto on väliaineessa etenevä dynaaminen häiriö, joka aiheuttaa muutoksen yhdessä tai useammassa suureessa niiden tasapainoaseman suhteen.
Aalto (fysiikka) ja Fysiikka · Aalto (fysiikka) ja Valo ·
Aalto-hiukkasdualismi
Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on sekä aaltoliikkeen että hiukkasten ominaisuuksia.
Aalto-hiukkasdualismi ja Fysiikka · Aalto-hiukkasdualismi ja Valo ·
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Albert Einstein ja Fysiikka · Albert Einstein ja Valo ·
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Aurinko ja Fysiikka · Aurinko ja Valo ·
Christiaan Huygens
Christiaan Huygens jr. FRS (latinalaistettu muoto Christianus Hugenius; 14. huhtikuuta 1629 Haag – 8. heinäkuuta 1695 Haag) oli hollantilainen matemaatikko, fyysikko, tähtitieteilijä ja keksijä.
Christiaan Huygens ja Fysiikka · Christiaan Huygens ja Valo ·
Diffraktio
tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.
Diffraktio ja Fysiikka · Diffraktio ja Valo ·
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Elektroni ja Fysiikka · Elektroni ja Valo ·
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Energia ja Fysiikka · Energia ja Valo ·
Erityinen suhteellisuusteoria
Suppea suhteellisuusteoria eli erityinen suhteellisuusteoria tai erikoinen suhteellisuusteoria on fysiikassa yleisesti hyväksytty ja kokeellisesti hyvin tuettu tieteellinen teoria, jonka Albert Einstein julkaisi 1905.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Fysiikka · Erityinen suhteellisuusteoria ja Valo ·
Heijastuminen
Heijastuminen tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen kahden eri faasin rajapinnalla tapahtuvaa vuorovaikutusta, jossa aaltoliike muuttaa suuntaansa ja jatkaa liikettään samassa faasissa.
Fysiikka ja Heijastuminen · Heijastuminen ja Valo ·
Interferenssi
Destruktiivinen (vas.) ja konstruktiivinen (oik.) interferenssi Interferenssi tarkoittaa kahden aallon, joiden välinen vaihe-ero on vakio, yhdistymistä superpositioperiaatteen mukaisesti.
Fysiikka ja Interferenssi · Interferenssi ja Valo ·
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Fysiikka ja Isaac Newton · Isaac Newton ja Valo ·
James Clerk Maxwell
James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko.
Fysiikka ja James Clerk Maxwell · James Clerk Maxwell ja Valo ·
Katodisäde
Katodisäde on elektronisuihku, joka syntyy tarkoitukseen rakennetussa elektrodeilla eli katodilla ja anodilla varustetulla tyhjiöputkessa, jota kutsutaan katodisädeputkeksi.
Fysiikka ja Katodisäde · Katodisäde ja Valo ·
Kaukoputki
Kaukoputki on optinen laite, jonka tarkoitus on tuottaa silmälle lähikuva kauempana olevasta kohteesta.
Fysiikka ja Kaukoputki · Kaukoputki ja Valo ·
Kvantti
Kvantti ("kuinka paljon") merkitsee fysiikassa jonkin asian, esimerkiksi energian määräsuureen diskreettiyttä, eli epäjatkuvuutta; määrällisyyttä.
Fysiikka ja Kvantti · Kvantti ja Valo ·
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Fysiikka ja Kvanttimekaniikka · Kvanttimekaniikka ja Valo ·
Lämpö
Kuuma hiillos säteilee sekä lämpösäteilyä että valoa. Lämpö tarkoittaa arkikielessä useita merkitykseltään erilaisia asioita.
Fysiikka ja Lämpö · Lämpö ja Valo ·
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Fysiikka ja Lämpötila · Lämpötila ja Valo ·
Linssi (optiikka)
Linssityyppejä Linssi on lasista tai muusta läpinäkyvästä aineesta tehty kaarevapintainen optinen kappale, joka taittaa valonsäteitä tai muuta sähkömagneettista säteilyä tietyllä tavalla, kooten tai hajottaen sitä.
Fysiikka ja Linssi (optiikka) · Linssi (optiikka) ja Valo ·
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Fysiikka ja Maa · Maa ja Valo ·
Max Planck
Max Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään Marx; 23. huhtikuuta 1858 Kiel – 4. lokakuuta 1947 Göttingen) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä.
Fysiikka ja Max Planck · Max Planck ja Valo ·
Maxwellin yhtälöt
Maxwellin yhtälöt on neljän yhtälön kokoelma, joka kuvaa sähkömagneettisten kenttien käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia.
Fysiikka ja Maxwellin yhtälöt · Maxwellin yhtälöt ja Valo ·
Mikroskooppi
Mikroskooppi vuodelta 1751 Mikroskooppi (kreikasta: mikrós.
Fysiikka ja Mikroskooppi · Mikroskooppi ja Valo ·
Optiikka
auringonsäteet. Kuvan värit itsessäänkin kuuluvat optiikan tutkimuskohteisiin. Optiikka eli valo-oppi (optikee, ’näkemistä koskeva’) on valon tai yleisemmin sähkömagneettisen säteilyn käyttäytymistä ja ominaisuuksia sekä valon ja aineen vuorovaikutusta tutkiva fysiikan osa-alue.
Fysiikka ja Optiikka · Optiikka ja Valo ·
Planckin laki
Planckin laki kuvaa mustan kappaleen lämpötilan ja sen säteilemän sähkömagneettisen säteilyn energian suhdetta.
Fysiikka ja Planckin laki · Planckin laki ja Valo ·
Polarisaatio
Polarisaatio on poikittaiseen aaltoliikkeeseen liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan aaltoliikkeen värähtelyjen amplitudin suuntariippuvuutta aallon etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa.
Fysiikka ja Polarisaatio · Polarisaatio ja Valo ·
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Fysiikka ja Sähkömagneettinen säteily · Sähkömagneettinen säteily ja Valo ·
Sironta
Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Viinilasi videoprojektorin valokeilassa saa valon siroamaan. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.
Fysiikka ja Sironta · Sironta ja Valo ·
Taittuminen
Taittuminen eli refraktio tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen suunnan muuttumista kahden eri faasin rajapinnassa.
Fysiikka ja Taittuminen · Taittuminen ja Valo ·
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Fysiikka ja Tähti · Tähti ja Valo ·
Tuli
Tulipalo rakennuksessa Tuli on korkeassa lämpötilassa tapahtuvan palamisen yhteydessä esiintyvä ilmiö, jossa palavasta aineesta syntyy kuumien kaasujen muodostamia valaisevia tulenliekkejä.
Fysiikka ja Tuli · Tuli ja Valo ·
Valokuitu
Valokuituja Valokuitu on ohut lasista tai muovista (esim. akryylimuovi) vedetty kuitu, jonka tarkoituksena on johtaa valoa.
Fysiikka ja Valokuitu · Valo ja Valokuitu ·
Valonnopeus
Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).
Fysiikka ja Valonnopeus · Valo ja Valonnopeus ·
Valosähköinen ilmiö
Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.
Fysiikka ja Valosähköinen ilmiö · Valo ja Valosähköinen ilmiö ·
Yhteyttäminen
Yhteyttäminen tarkoittaa eliöissä tapahtuvaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Fysiikka ja Valo
- Mitä heillä on yhteistä Fysiikka ja Valo
- Yhtäläisyyksiä Fysiikka ja Valo
Vertailu Fysiikka ja Valo
Fysiikka on 323 suhteet, kun taas Valo on 166. niillä on yhteistä 36, Jaccard'in indeksi on 7.36% = 36 / (323 + 166).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Fysiikka ja Valo. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
