Yhtäläisyyksiä Erityinen suhteellisuusteoria ja Fysiikka
Erityinen suhteellisuusteoria ja Fysiikka on 41 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aika, Aine, Albert Einstein, Alkeishiukkanen, Antimateria, Atomi, Aurinko, Aurinkokunta, Brownin liike, Elektroni, Energia, Fissio, Galilei-invarianssi, Hiukkaskiihdytin, Inertiaalikoordinaatisto, James Clerk Maxwell, Klassinen mekaniikka, Koordinaatisto, Lämpötila, Lorentz-muunnos, Maa, Maailmankaikkeus, Magneettikenttä, Massa, Maxwellin yhtälöt, Musta aukko, Neutroni, Painovoima, Planeetta, Sähkökenttä, ..., Sähkömagneettinen säteily, Sähkömagnetismi, Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa, Taajuus, Tähti, Tieteellinen teoria, Tyhjiö, Valo, Valonnopeus, Ydinase, Yleinen suhteellisuusteoria. Laajenna indeksi (11 lisää) »
Aika
Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Ajan suureen numeerinen arvo määritetään erilaisilla kelloilla. Oheessa on käsiajanottoon soveltuva kello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.
Aika ja Erityinen suhteellisuusteoria · Aika ja Fysiikka ·
Aine
Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.
Aine ja Erityinen suhteellisuusteoria · Aine ja Fysiikka ·
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Albert Einstein ja Erityinen suhteellisuusteoria · Albert Einstein ja Fysiikka ·
Alkeishiukkanen
kvarkit, leptonit ja bosonit Maailman ensimmäinen neutriinohavainto vuodelta 1970. Alkeishiukkanen on hiukkasfysiikassa hiukkanen, jolla ei ole omaa sisäistä rakennetta eikä se siis koostu muista hiukkasista.
Alkeishiukkanen ja Erityinen suhteellisuusteoria · Alkeishiukkanen ja Fysiikka ·
Antimateria
Vedyn ja antivedyn rakenne. Fermi-avaruusteleskooppia on käytetty ukkosten ja avaruudesta ilmakehään saapuvan antiaineen räjähdysten tutkimiseen sekä niiden erottamiseksi toisistaan. Antiaine eli antimateria on ainetta, joka koostuu antihiukkasista.
Antimateria ja Erityinen suhteellisuusteoria · Antimateria ja Fysiikka ·
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Atomi ja Erityinen suhteellisuusteoria · Atomi ja Fysiikka ·
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Aurinko ja Erityinen suhteellisuusteoria · Aurinko ja Fysiikka ·
Aurinkokunta
Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Aurinkokunta ja Erityinen suhteellisuusteoria · Aurinkokunta ja Fysiikka ·
Brownin liike
Esimerkki Brownin liikkeen simuloinnista kahdessa ulottuvuudessa. Brownin liike on nesteessä tai kaasussa olevia hyvin pieniä hiukkasia mikroskoopilla tarkasteltaessa havaittava satunnainen ja itsenäinen siksak-liike.
Brownin liike ja Erityinen suhteellisuusteoria · Brownin liike ja Fysiikka ·
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Elektroni ja Erityinen suhteellisuusteoria · Elektroni ja Fysiikka ·
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Energia ja Erityinen suhteellisuusteoria · Energia ja Fysiikka ·
Fissio
Fissioreaktio, jossa 235U virittyy 236U:ksi termisen neutronin osuttua siihen ja halkeaa kahdeksi ytimeksi. Lopputuotteina syntyvät esim. kryptonin ja bariumin isotoopit 92Kr ja 141Ba. Fissio on ilmiö tai ydinfysiikan reaktio, jossa raskaan atomin ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi pienemmäksi tytärytimeksi ja samalla vapautuu energiaa (ja muita hiukkasia).
Erityinen suhteellisuusteoria ja Fissio · Fissio ja Fysiikka ·
Galilei-invarianssi
Galilei-invarianssi on periaate, jonka mukaan luonnonlait pätevät kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Galilei-invarianssi · Fysiikka ja Galilei-invarianssi ·
Hiukkaskiihdytin
Ilmakuva Fermilabin Tevatron hiukkaskiihdyttimestä Hiukkaskiihdytin on laite, joka sähkökentän avulla kiihdyttää ja magneettikentän avulla suuntaa sähköisesti varautuneita hiukkasia.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Hiukkaskiihdytin · Fysiikka ja Hiukkaskiihdytin ·
Inertiaalikoordinaatisto
Inertiaalikoordinaatisto on koordinaatisto, jossa Newtonin ensimmäinen ja toinen laki pätevät.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Inertiaalikoordinaatisto · Fysiikka ja Inertiaalikoordinaatisto ·
James Clerk Maxwell
James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko.
Erityinen suhteellisuusteoria ja James Clerk Maxwell · Fysiikka ja James Clerk Maxwell ·
Klassinen mekaniikka
Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Klassinen mekaniikka · Fysiikka ja Klassinen mekaniikka ·
Koordinaatisto
Kaksiulotteinen karteesinen koordinaatisto Koordinaatisto on geometrinen järjestelmä alueen kuvaamiseen ja sen mittasuhteiden, sijaintien tai muiden sellaisten ilmoittamiseen.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Koordinaatisto · Fysiikka ja Koordinaatisto ·
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Lämpötila · Fysiikka ja Lämpötila ·
Lorentz-muunnos
Lorentz-muunnos eli Lorentzin muunnos on koordinaattijärjestelmän muunnos, jonka Hendrik Antoon Lorentz keksi yrittäessään selittää valon käyttäytymistä esimerkiksi Michelsonin-Morleyn kokeessa.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Lorentz-muunnos · Fysiikka ja Lorentz-muunnos ·
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Maa · Fysiikka ja Maa ·
Maailmankaikkeus
Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Maailmankaikkeus · Fysiikka ja Maailmankaikkeus ·
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Magneettikenttä · Fysiikka ja Magneettikenttä ·
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Massa · Fysiikka ja Massa ·
Maxwellin yhtälöt
Maxwellin yhtälöt on neljän yhtälön kokoelma, joka kuvaa sähkömagneettisten kenttien käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Maxwellin yhtälöt · Fysiikka ja Maxwellin yhtälöt ·
Musta aukko
alt.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Musta aukko · Fysiikka ja Musta aukko ·
Neutroni
Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).
Erityinen suhteellisuusteoria ja Neutroni · Fysiikka ja Neutroni ·
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Painovoima · Fysiikka ja Painovoima ·
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Planeetta · Fysiikka ja Planeetta ·
Sähkökenttä
Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Sähkökenttä · Fysiikka ja Sähkökenttä ·
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Sähkömagneettinen säteily · Fysiikka ja Sähkömagneettinen säteily ·
Sähkömagnetismi
Sähkömagnetismi on fysiikan ala, joka tutkii sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Sähkömagnetismi · Fysiikka ja Sähkömagnetismi ·
Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa
Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa käsittelee kysymystä siitä, miten erityinen suhteellisuusteoria vaikutti nykyiseen teoriaan sähkömagnetismista ja elektrodynamiikasta.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa · Fysiikka ja Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa ·
Taajuus
Eritaajuisia siniaaltoja. Taajuus (vanhalta nimeltä jaksoluku) kuvaa jonkin ilmiön tapahtumien määrää aikayksikköä kohti.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Taajuus · Fysiikka ja Taajuus ·
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Tähti · Fysiikka ja Tähti ·
Tieteellinen teoria
Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Tieteellinen teoria · Fysiikka ja Tieteellinen teoria ·
Tyhjiö
Tyhjiö eli vakuumi on tila, jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Tyhjiö · Fysiikka ja Tyhjiö ·
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Valo · Fysiikka ja Valo ·
Valonnopeus
Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).
Erityinen suhteellisuusteoria ja Valonnopeus · Fysiikka ja Valonnopeus ·
Ydinase
Operaatio Ivyn ''Mike''-pommin räjähdys. Ydinase (aiemmin myös atomiase) on pommi, joka saa räjähdysvoiman ydinfissiosta tai ydinfuusiosta.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Ydinase · Fysiikka ja Ydinase ·
Yleinen suhteellisuusteoria
Yleinen suhteellisuusteoria on modernin fysiikan painovoimaa kuvaava teoria, jonka kehitti teoreettinen fyysikko Albert Einstein vuosina 1907–1915, ja se on erityisen eli suppean suhteellisuusteorian laajennus.
Erityinen suhteellisuusteoria ja Yleinen suhteellisuusteoria · Fysiikka ja Yleinen suhteellisuusteoria ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Erityinen suhteellisuusteoria ja Fysiikka
- Mitä heillä on yhteistä Erityinen suhteellisuusteoria ja Fysiikka
- Yhtäläisyyksiä Erityinen suhteellisuusteoria ja Fysiikka
Vertailu Erityinen suhteellisuusteoria ja Fysiikka
Erityinen suhteellisuusteoria on 109 suhteet, kun taas Fysiikka on 323. niillä on yhteistä 41, Jaccard'in indeksi on 9.49% = 41 / (109 + 323).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Erityinen suhteellisuusteoria ja Fysiikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: