Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Agora (Ateena) ja Heeros

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Agora (Ateena) ja Heeros

Agora (Ateena) vs. Heeros

Agora oli antiikin aikainen agora eli tori Ateenassa Kreikassa. Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.

Yhtäläisyyksiä Agora (Ateena) ja Heeros

Agora (Ateena) ja Heeros on 5 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Antiikin Ateena, Antiikin Kreikka, Attika, Fyle, Theseus.

Antiikin Ateena

Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.

Agora (Ateena) ja Antiikin Ateena · Antiikin Ateena ja Heeros · Katso lisää »

Antiikin Kreikka

Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.

Agora (Ateena) ja Antiikin Kreikka · Antiikin Kreikka ja Heeros · Katso lisää »

Attika

Attika eli Attikan alue (Περιφέρεια Αττικής, Periféreia Attikís) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta.

Agora (Ateena) ja Attika · Attika ja Heeros · Katso lisää »

Fyle

Fyle (”heimo”, ”kansa” tarkoitti antiikin Kreikassa heimoa. Jako fyleihin oli käytössä vanhastaan niin doorilaisilla kuin joonialaisilla alueilla. Parhaiten tunnetaan Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen kymmenen Kleistheneen uudistuksessa syntynyttä fyleä, jotka olivat käytännössä äänestyspiirejä ja keskeisessä roolissa kaupungin demokratian toiminnassa. Ne jakaantuivat trittyksiin ja demoksiin.

Agora (Ateena) ja Fyle · Fyle ja Heeros · Katso lisää »

Theseus

Theseus ja Amfitrite, n. 500–490 eaa. Theseus on sankari kreikkalaisessa mytologiassa ja Ateenan myyttinen perustajakuningas.

Agora (Ateena) ja Theseus · Heeros ja Theseus · Katso lisää »

Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin

Vertailu Agora (Ateena) ja Heeros

Agora (Ateena) on 121 suhteet, kun taas Heeros on 32. niillä on yhteistä 5, Jaccard'in indeksi on 3.27% = 5 / (121 + 32).

Viitteet

Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Agora (Ateena) ja Heeros. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:

Hei! Olemme Facebookissa nyt! »