Agora (Ateena) ja Fyle

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Agora (Ateena) ja Fyle

Agora (Ateena) vs. Fyle

Agora oli antiikin aikainen agora eli tori Ateenassa Kreikassa. Fyle (”heimo”, ”kansa” tarkoitti antiikin Kreikassa heimoa. Jako fyleihin oli käytössä vanhastaan niin doorilaisilla kuin joonialaisilla alueilla. Parhaiten tunnetaan Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen kymmenen Kleistheneen uudistuksessa syntynyttä fyleä, jotka olivat käytännössä äänestyspiirejä ja keskeisessä roolissa kaupungin demokratian toiminnassa. Ne jakaantuivat trittyksiin ja demoksiin.

Antiikin Ateena

Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.

Agora (Ateena) ja Antiikin Ateena · Antiikin Ateena ja Fyle · Katso lisää »

Antiikin Kreikka

Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.

Agora (Ateena) ja Antiikin Kreikka · Antiikin Kreikka ja Fyle · Katso lisää »

Bule (Ateena)

Bule (tai boulē) eli ”viidensadan neuvosto” oli antiikin Ateenan bule eli neuvosto, joka oli valmisteleva elin ekklesian eli kansankokouksen kokoontumisia varten sekä päätöksiä toimeenpaneva elin.

Agora (Ateena) ja Bule (Ateena) · Bule (Ateena) ja Fyle · Katso lisää »

Fratria

Fratria (”veljeys”, ”veljeskunta” oli antiikin Kreikassa fylen eli heimon osa. Fratriat koostuivat useista suvuista ja vastasivat eräänlaista klaania. Fratriat tunnetaan suhteellisen huonosti, parhaiten Attikasta eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneelta alueelta.

Agora (Ateena) ja Fratria · Fratria ja Fyle · Katso lisää »

Hadrianus

Caesar Publius Aelius Traianus Hadrianus Augustus (synt. Publius Aelius Hadrianus, yleisesti Hadrianus) (24. tammikuuta 76 – 10. heinäkuuta 138) oli Rooman keisari, joka hallitsi vuosina 117–138.

Agora (Ateena) ja Hadrianus · Fyle ja Hadrianus · Katso lisää »

Heeros

Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.

Agora (Ateena) ja Heeros · Fyle ja Heeros · Katso lisää »

Hellenismi

Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.

Agora (Ateena) ja Hellenismi · Fyle ja Hellenismi · Katso lisää »

Joonialaiset

joonialaisten murteiden (violetti) alueita antiikin Kreikan murrekartassa. Joonialaiset (yks.) olivat yksi antiikin Kreikan pääheimoista.

Agora (Ateena) ja Joonialaiset · Fyle ja Joonialaiset · Katso lisää »

Kreikan klassinen kausi

Antiikin Kreikan alueen poliittinen rakenne arkaaisella ja klassisella kaudella Kreikan klassinen kausi käsittää antiikin Kreikan historiassa noin vuodet 480–323 eaa. persialaissotien alkamisesta hellenistiseen aikaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen vuonna 323 eaa.

Agora (Ateena) ja Kreikan klassinen kausi · Fyle ja Kreikan klassinen kausi · Katso lisää »

Roomalainen Kreikka

Roomalainen Kreikka on ajanjakso Kreikan historiassa.

Agora (Ateena) ja Roomalainen Kreikka · Fyle ja Roomalainen Kreikka · Katso lisää »

Strategos

Strategos oli antiikin Kreikassa sotapäällikkö, joka vastasi osapuilleen nykypäivän kenraalia.

Agora (Ateena) ja Strategos · Fyle ja Strategos · Katso lisää »

Theseus

Theseus ja Amfitrite, n. 500–490 eaa. Theseus on sankari kreikkalaisessa mytologiassa ja Ateenan myyttinen perustajakuningas.

Agora (Ateena) ja Theseus · Fyle ja Theseus · Katso lisää »