Agora (Ateena) ja Gymnasion

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Agora (Ateena) ja Gymnasion

Agora (Ateena) vs. Gymnasion

Agora oli antiikin aikainen agora eli tori Ateenassa Kreikassa. Pompeijin gymnasium, katsottuna stadionin vallin päältä. Keskellä oleva syvennys täytettiin vedellä, ja sitä käytettiin uintiharjoituksiin sekä laivataisteluihin. Gymnasion oli antiikin Kreikassa alun perin koulu, jossa urheilukisojen osanottajat saivat koulutusta, sekä myös seurustelutila ja filosofien väittelypaikka.

Antiikin Ateena

Ateena oli antiikin aikana merkittävä kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Attikan maakunnassa Kreikassa.

Agora (Ateena) ja Antiikin Ateena · Antiikin Ateena ja Gymnasion · Katso lisää »

Antiikin Kreikka

Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.

Agora (Ateena) ja Antiikin Kreikka · Antiikin Kreikka ja Gymnasion · Katso lisää »

Heeros

Heeros tarkoitti antiikin Kreikassa sankaria, jota usein saatettiin pitää puolijumalana. Heerokset olivat joko sotataidoillaan tai muilla uroteoilla ansainneet ihmisten kunnioituksen, ja he saattoivat olla jo syntyjään osaksi jumalaista alkuperää. Todellisia henkilöitä saatettiin korottaa heerokseksi, mutta useat heerosmyytit ovat niin vanhoja, ettei voida enää tietää, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Antiikin Kreikassa tunnettuja heeroksia olivat muun muassa Herakles, Kastor ja Polydeukes, Peleus, Pelops, Kadmos, Akhilleus, Aineias, Sarpedon ja Theseus, Roomassa puolestaan esimerkiksi Rooman kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus. Jollekin heerokselle omistettua pyhäkköä kutsutaan herooniksi. Termillä eponyymi heeros tarkoitetaan jollekin paikalle tai muulle asialle nimensä antanutta heerosta. Esimerkiksi najadi Euboian katsottiin antaneen nimensä Euboian saarelle. Attikassa eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneella alueella eponyymeillä heeroksilla viitattiin fyleille eli ”heimoille" nimensä antaneisiin heeroksiin. Esimerkiksi Erekhtheis-fylen eponyymi heeros oli Ateenan myyttinen kuningas Erekhtheus. Termillä kulttuuriheeros tarkoitetaan usein luojajumalan rinnalla esiintyvää ja ikään kuin hänen työtään jatkavaa olentoa, joka keksii monet kulttuurin yksityiskohdat. Suomalaisessa muinaisuskossa kulttuuriheeroksia ovat esimerkiksi Väinämöinen, joka valmistaa kanteleen, sekä Ilmarinen, joka takoo Sammon. Kulttuuriheerokseen liittyy usein myös ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen teoistaan. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksen asemassa nimenomaan kansanomaisessa uskonnollisessa elämässä, mikä osoittaa tämän jumalatyypin produktiivisuutta.

Agora (Ateena) ja Heeros · Gymnasion ja Heeros · Katso lisää »

Platon

Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.

Agora (Ateena) ja Platon · Gymnasion ja Platon · Katso lisää »

Theseus

Theseus ja Amfitrite, n. 500–490 eaa. Theseus on sankari kreikkalaisessa mytologiassa ja Ateenan myyttinen perustajakuningas.

Agora (Ateena) ja Theseus · Gymnasion ja Theseus · Katso lisää »