Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Ydinonnettomuus

Indeksi Ydinonnettomuus

INES-asteikko ydinonnettomuuksien luokitteluun Ydinonnettomuus on onnettomuus, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua radioaktiivisen aineen päästö.

62 suhteet: Boori, Cesium, Cesium-137, Ekvivalenttiannos, Epidemiologia, Fissiili, Fissio, Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus, Greenpeace, Harrisburg, Hormeesi, INES, Ionisoiva säteily, Ionisoivan säteilyn vaikutusten tieteellinen komitea, Irrationaalisuus, Isotooppi, Jalokaasut, Jälkilämpö (ydinreaktori), Jodi, Joditabletti, Kansainvälinen atomienergiajärjestö, Kansainvälinen säteilysuojelukomissio, Ketjureaktio (fysiikka), Kiehutusvesireaktori, Kilpirauhanen, Kriittinen massa, Krypton, Ksenon, Loviisan ydinvoimalaitos, Luettelo ydinlaitostapahtumista (INES 1–3), Luettelo ydinonnettomuuksista, Maailman terveysjärjestö, Majak, Onnettomuus, Painevesireaktori, Puoliintumisaika, Radioaktiivinen laskeuma, Radioaktiivinen vuoto, Radioaktiivisuus, Radiojodi, Radon, Säteilyturvakeskus, Säteilyturvallisuus, Sievert, Sydämen sulamisonnettomuus, Tšernobyl, Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus, Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus, Tsunami, Tutkimusreaktori, ..., Uraani, Uraanidioksidi, Uraaniheksafluoridi, Uraanin väkevöinti, Varoventtiili, Väestönsuojelu, Vetyräjähdys, Ydinaseonnettomuus, Ydinreaktori, Ydinturvallisuus, Yhdistyneet kansakunnat, Zirkonium. Laajenna indeksi (12 lisää) »

Boori

bunsenlampun liekin vihreäksi. Boori on alkuaine, joka on kolmiarvoinen amorfinen puolimetalli, jota esiintyy luonnossa vain boraattiyhdisteinä.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Boori · Katso lisää »

Cesium

alt.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Cesium · Katso lisää »

Cesium-137

Cesium-137 (137Cs) on cesiumin radioaktiivinen isotooppi, joka muodostuu yleisimmin ytimen halkeamis- eli fissioreaktiossa.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Cesium-137 · Katso lisää »

Ekvivalenttiannos

Ekvivalenttiannos kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa säteilyannosta ja nimenomaan sen biologista vaikutusta.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Ekvivalenttiannos · Katso lisää »

Epidemiologia

Epidemiologia on terveys- ja lääketieteen ala, joka tutkii terveyttä ja terveyteen liittyvien tekijöiden esiintyvyyttä, yhteyksiä ja syitä väestötasolla.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Epidemiologia · Katso lisää »

Fissiili

Sana fissiili viittaa tavallisesti sellaiseen nuklidiin, joka voi hajotessaan eli fissioituessaan tuottaa todennäköisesti keskimäärin enemmän kuin yhden, sen energisen neutronin (teoriassa myös fotonin tai muun hiukkasen), joka voisi aikaansaada fission toisessa vastaavassa nuklidissa ja näin ollen voi tapahtua ydinreaktioiden ketjureaktio eli ydinketjureaktio. Sanaa käytetään myös puhuttaessa isotoopeista, materiaaleista tai jopa aineista.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Fissiili · Katso lisää »

Fissio

Fissioreaktio, jossa 235U virittyy 236U:ksi termisen neutronin osuttua siihen ja halkeaa kahdeksi ytimeksi. Lopputuotteina syntyvät esim. kryptonin ja bariumin isotoopit 92Kr ja 141Ba. Fissio on ilmiö tai ydinfysiikan reaktio, jossa raskaan atomin ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi pienemmäksi tytärytimeksi ja samalla vapautuu energiaa (ja muita hiukkasia).

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Fissio · Katso lisää »

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus

Fukushiman ydinvoimalan sijainti Japanissa Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus oli sydämen sulamisonnettomuus kolmessa ydinreaktorissa Japanin itärannikolla, 250 kilometriä Tokiosta pohjoiseen.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus · Katso lisää »

Greenpeace

Greenpeace on kansainvälinen riippumaton ympäristöjärjestö.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Greenpeace · Katso lisää »

Harrisburg

Harrisburg Harrisburg on Pennsylvanian osavaltion pääkaupunki (vuodesta 1812) Yhdysvalloissa.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Harrisburg · Katso lisää »

Hormeesi

Kohtuullinen kemikaaliannos voi synnyttää eliössä päinvastaisen vaikutuksen kuin erittäin alhainen tai erittäin korkea annos (''dose''). Hormeesi on biologinen ilmiö, jossa haitallinen ulkoinen ärsyke, kuten myrkky tai fysiologinen stressi, onkin pienenä annoksena hyödyllinen eliölle.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Hormeesi · Katso lisää »

INES

370px INES (International Nuclear Event Scale) on Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n käyttämä ydinlaitostapahtumien ja ydinonnettomuuksien luokitusasteikko.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja INES · Katso lisää »

Ionisoiva säteily

Kansainvälinen radioaktiivisuudesta varoittava kyltti Ionisoiva säteily on suurienergistä säteilyä, joka kykenee muuttamaan atomien sähkövarauksia eli ionisoimaan niitä.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Ionisoiva säteily · Katso lisää »

Ionisoivan säteilyn vaikutusten tieteellinen komitea

'''Yhdistyneiden kansakuntien''' tunnus. UNSCEAR on osa YK-järjestelmää ja osoittaa raporttinsa YK:n yleiskokoukselle. Ionisoivan säteilyn vaikutusten tieteellinen komitea (UNSCEAR, engl. United Nations Scientific Commitee on the Effects of Atomic Radiation) on Yhdistyneiden kansakuntien ionisoivan säteilyn vaikutusten tieteellinen komitea.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Ionisoivan säteilyn vaikutusten tieteellinen komitea · Katso lisää »

Irrationaalisuus

Enteiden lukemista pilvistä pidetään nykyisin irrationaalisena toimintana.Lähde Irrationaalisuus viittaa asiaan, joka on käsittämätön, järjenvastainen, ylijärjellinen.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Irrationaalisuus · Katso lisää »

Isotooppi

Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Isotooppi · Katso lisää »

Jalokaasut

Geisslerin putkessa oranssia valoa. Jalokaasut ovat alkuaineita, joilla on uloimmalla elektronikuorellaan täysi oktetti, pois lukien helium, jonka ainoalle elektronikuorelle sopii vain kaksi elektronia.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Jalokaasut · Katso lisää »

Jälkilämpö (ydinreaktori)

Jälkilämpöä syntyy ydinreaktorin polttoaineessa, kun radioaktiiviset fissiotuotteet hajoavat.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Jälkilämpö (ydinreaktori) · Katso lisää »

Jodi

Jodi on halogeeneihin kuuluva hiven- ja alkuaine, jonka kemiallinen merkki on I, järjestysluku 53 ja CAS-numero 7553-56-2.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Jodi · Katso lisää »

Joditabletti

alt.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Joditabletti · Katso lisää »

Kansainvälinen atomienergiajärjestö

IAEA:n edustajiston kokous Wienissä.Asetarkastaja Irakissa 2002. IAEA:n työ aseistariisunnan puolesta ansaitsi järjestölle Nobel-palkinnon. Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on Yhdistyneiden kansakuntien alainen järjestö, joka pyrkii edistämään rauhanomaista ydinenergian käyttöä.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö · Katso lisää »

Kansainvälinen säteilysuojelukomissio

ICRP:n logo Kansainvälinen säteilysuojelukomissio (ICRP, International Commission on Radiological Protection) on vuonna 1928 perustettu riippumaton, tieteellinen säteilyturvallisuuden asiantuntijajärjestö.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Kansainvälinen säteilysuojelukomissio · Katso lisää »

Ketjureaktio (fysiikka)

Uraani-235:n ydinfissio Ketjureaktiolla tarkoitetaan fysiikassa fissioiden ilmenemistä toisiaan aiheuttavana sarjana.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Ketjureaktio (fysiikka) · Katso lisää »

Kiehutusvesireaktori

General Electricin Mark I -kiehutusvesireaktorin poikkileikkaus. (Esimerkiksi Fukushima 1–5). Reaktorin sydän (1) sisältää polttoainesauvat ja säätösauvat (39). Keltaisella piirretty reaktorin paineastia (8) sijaitsee suojarakennuksessa, joka on piirretty oranssilla viivalla. Suojarakennus koostuu kuivatilasta (11) ja lauhdutusaltaasta (18). Suojarakennuksen ympärillä on reaktorirakennus (21), jossa sijaitsee myös käytetyn polttoaineen varastoallas (5). Kiehutusvesireaktori (BWR) on ydinreaktorityyppi, jossa reaktorin tuottama lämpö suoraan höyrystää veden, joka taas pyörittää turbiinia.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Kiehutusvesireaktori · Katso lisää »

Kilpirauhanen

Kilpirauhanen sijaitsee kaulan etuosassa aataminomenan alapuolella. Kilpirauhanen on umpirauhasiin kuuluva rauhanen, joka sijaitsee ihmisellä heti aataminomenan alapuolella, kilpiruston lähellä henkitorven etupuolella.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Kilpirauhanen · Katso lisää »

Kriittinen massa

Ydinten halkeamisesta vapautuneet neutronit halkovat ytimiä suuressa uraanikimpaleessa enemmän kuin pienessä, koska suuressa kimpaleessa tapahtuu törmäys suuremmalla todennäköisyydellä kuin pienessä. Kriittinen massa saavutetaan helpommin, jos halkeamiskelpoinen uraani tai plutonium ympäröidään neutroniheijastimella.onnettomuuden toisinto. Koejärjestelyssä oli tarkoitus mitata ylimääräisen lohkon lisäyksen aiheuttamaa säteilyn kasvua, mistä aiheutui ylikriittisen massan synty. Kriittinen massa on pienin määrä fissiokelpoista materiaalia, jossa itseään ylläpitävä ketjureaktio voi tapahtua.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Kriittinen massa · Katso lisää »

Krypton

Kryptonilla täytetty Geisslerin putki. Krypton on jalokaasu, jonka kemiallinen merkki on Kr, atomiluku 36 ja CAS-numero 7439-90-9.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Krypton · Katso lisää »

Ksenon

Ksenon on kemiallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Xe, järjestysluku 54 ja CAS-numero 7440-63-3.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Ksenon · Katso lisää »

Loviisan ydinvoimalaitos

Loviisan voimalaitos ilmasta. Loviisan ydinvoimalaitos on kahden ydinvoimalaitosyksikön kokonaisuus Loviisan kaupungissa Hästholmenin saarella, noin 90 kilometriä Helsingistä itään.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Loviisan ydinvoimalaitos · Katso lisää »

Luettelo ydinlaitostapahtumista (INES 1–3)

Tässä luettelossa on ydinlaitoksissa sattuneita onnettomuuksia (joista alan sisällä käytetään nimitystä tapahtuma), jotka ovat saaneet INES-luokituksen 1–3.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Luettelo ydinlaitostapahtumista (INES 1–3) · Katso lisää »

Luettelo ydinonnettomuuksista

Ydinonnettomuuksien vakavuutta mitataan Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n INES-asteikolla tasossa 4–7.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Luettelo ydinonnettomuuksista · Katso lisää »

Maailman terveysjärjestö

Maailman terveysjärjestö eli WHO on ihmisten terveyteen keskittyvä Yhdistyneiden kansakuntien järjestö, joka perustettiin Genevessä 7.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Maailman terveysjärjestö · Katso lisää »

Majak

Ydinjätteen varastointilaitosMajak on ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos Venäjällä Tšeljabinskin alueen pohjoisosissa noin 71 kilometriä Tšeljabinskistä luoteeseen.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Majak · Katso lisää »

Onnettomuus

Tavallinen autokolari ei ole suuronnettomuus. Onnettomuus on ennalta-arvaamaton vahinkotapahtuma, joka voi aiheuttaa muun muassa omaisuusvahinkoja, tuhoa, kuolemantapauksia tai loukkaantumisia taikka muutoin haittaa tai vahinkoa esimerkiksi ihmisille, luonnolle tai infrastruktuurille.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Onnettomuus · Katso lisää »

Painevesireaktori

Painevesireaktori (PWR) on ydinreaktorityyppi, jossa korkeapaineinen vesi jäähdyttää reaktorin sydäntä.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Painevesireaktori · Katso lisää »

Puoliintumisaika

Puoliintumisaika on aika, jonka kuluessa puolet eksponentiaalista hajoamista noudattavasta aineesta on hajonnut, esim.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Puoliintumisaika · Katso lisää »

Radioaktiivinen laskeuma

Säteilysuojan opaskyltti Yhdysvalloissa. Radioaktiivinen laskeuma eli ydinlaskeuma on ydinaseen räjähdyksen tai reaktorionnettomuuden aiheuttama, onnettomuus- tai räjähdyspaikan välittömän ympäristön ulkopuolella tapahtuva radioaktiivinen saastuminen.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Radioaktiivinen laskeuma · Katso lisää »

Radioaktiivinen vuoto

Radioaktiivinen vuoto on kansanomainen käsite, jolla voidaan tarkoittaa.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Radioaktiivinen vuoto · Katso lisää »

Radioaktiivisuus

Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »

Radiojodi

Radiojodi on jodin radioaktiivinen isotooppi I-131.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Radiojodi · Katso lisää »

Radon

Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen jalokaasu.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Radon · Katso lisää »

Säteilyturvakeskus

Säteilyturvakeskus (STUK, ruots. Strålsäkerhetscentralen) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva Suomen säteilyvalvonnasta ja ydinturvallisuusvalvonnasta vastaava viranomainen.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Säteilyturvakeskus · Katso lisää »

Säteilyturvallisuus

Röntgenlääkärit käyttävät säteilyannoksensa tarkkailuun henkilökohtaista dosimetria, joka yleensä sijaitsee nuolen osoittamassa paikassa. Säteilyturvallisuus kattaa kaikki ne toimet, joilla ehkäistään, torjutaan ja minimoidaan ionisoivan säteilyn (sähkömagneettiset röntgen- ja gamma-säteily sekä alfa- ja beta-hiukkassäteilyt) haittavaikutuksia.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Säteilyturvallisuus · Katso lisää »

Sievert

Sievert (tunnus Sv) on SI-järjestelmän mukainen (säteilyn) ekvivalenttiannoksen eli säteilyannoksen yksikkö.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Sievert · Katso lisää »

Sydämen sulamisonnettomuus

Three Mile Islandin ydinvoimalassa tapahtui osittainen sydämen sulamisonnettomuus vuonna 1979. Sydämen sulamisonnettomuus on ydinonnettomuus, jossa ydinreaktorissa olevan ydinpolttoaineen lämpötila nousee niin korkeaksi, että polttoaine alkaa sulaa.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Sydämen sulamisonnettomuus · Katso lisää »

Tšernobyl

Tšernobyl on hylätty kaupunki Pohjois-Ukrainassa Kiovan alueen Vyšhorodin piirissä lähellä Valko-Venäjän rajaa.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Tšernobyl · Katso lisää »

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Onnettomuuspaikan sijainti kartalla. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui 26.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus · Katso lisää »

Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus

jäähdytystorneja. Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus, joka tapahtui 28.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus · Katso lisää »

Tsunami

Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttama tsunami Thaimaassa. Kun ranta mataloituu, aalto hidastuu ja sen korkeus kasvaa. Aalto hidastuu edelleen ja voimistuu, kun se iskee maalle. Vain suurimmissa aalloissa on vaahtopää. Tsunami on hyökyaalto, joka saattaa syntyä esimerkiksi syvän meren alueella sattuvasta maanjäristyksestä, rajusta tulivuoren purkauksesta, maanvyörymästä tai asteroidin pudotessa mereen.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Tsunami · Katso lisää »

Tutkimusreaktori

Sininen Tšerenkovin säteilyn kajo näkyy TRIGA-tutkimusreaktorin sydämessä Tutkimusreaktori on ydinreaktori, jota ei käytetä sähkön tai lämmön tuottamiseen.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Tutkimusreaktori · Katso lisää »

Uraani

Uraani on alkuaine ja myrkyllinen raskasmetalli, jonka kaikki luonnossa esiintyvät ja keinotekoiset isotoopit ovat radioaktiivisia, useimmiten alfa-säteilijöitä.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Uraani · Katso lisää »

Uraanidioksidi

Uraanidioksidi tai uraani(IV)oksidi (UO2) on uraanin ja hapen epäorgaaninen yhdiste.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Uraanidioksidi · Katso lisää »

Uraaniheksafluoridi

Uraaniheksafluoridi (UF6) on uraaniyhdiste, joksi uraani muutetaan, kun sitä halutaan rikastaa halkeamiskelpoisen uraani-235:n (U-235) suhteen.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Uraaniheksafluoridi · Katso lisää »

Uraanin väkevöinti

Korkeaväkevöityä uraania kiekkona kaasusentrifugeja. Piketon, Ohio, 1984. Uraanin väkevöinti tai uraanin rikastaminen, on uraanin isotooppirikastusta, jossa kasvatetaan rikasteessa olevan U-235:n osuutta suhteessa U-238:n osuuteen.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Uraanin väkevöinti · Katso lisää »

Varoventtiili

Varoventtiili Varoventtiili eli ylipaineventtiili on virtaustekninen komponentti, jonka tehtävänä on ehkäistä suljetussa järjestelmässä olevan kaasun tai nesteen ylipaine.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Varoventtiili · Katso lisää »

Väestönsuojelu

Geneven sopimuksissa. Väestönsuojelulla tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden suojaamista ja pelastustoimintaa poikkeusoloissa sekä niihin varautumista.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Väestönsuojelu · Katso lisää »

Vetyräjähdys

Vetyräjähdys on tilanne, jossa kaasuuntunut vety räjähtää hallitsemattomasti yhtyessään happeen.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Vetyräjähdys · Katso lisää »

Ydinaseonnettomuus

Ydinaseonnettomuus voi tapahtua ydinaseiden kehittämisen, kokeilun, kuljetuksen tai varastoinnin yhteydessä.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Ydinaseonnettomuus · Katso lisää »

Ydinreaktori

Rahtilaiva NS Savannahin painevesireaktori. Ydinpolttoaine on painesäiliön keskellä, säiliön yläpuolelle ulottuvat säätösauvat. TRIGA-koereaktorin reaktorisydän. Sininen kajo on Tšerenkovin säteilyä. Ydinreaktori on tekninen laite, jolla tuotetaan ja ylläpidetään ydinreaktioita.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Ydinreaktori · Katso lisää »

Ydinturvallisuus

Ydinturvallisuus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla pyritään estämään ydinonnettomuudet ja, jos estäminen ei onnistu, lieventämään onnettomuuden seurauksia.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Ydinturvallisuus · Katso lisää »

Yhdistyneet kansakunnat

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Yhdistyneet kansakunnat · Katso lisää »

Zirkonium

Zirkonium eli sirkonium on alkuaine, jonka järjestysluku on 40, kemiallinen merkki Zr ja CAS-numero 7440-67-7.

Uusi!!: Ydinonnettomuus ja Zirkonium · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Ydinjäteonnettomuus, Ydinvoimalakatastrofi, Ydinvoimalaonnettomuus.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »