37 suhteet: Alfahiukkanen, Atomi, Atomiydin, Barium, Beetahajoaminen, Cesium-137, E=mc², Energia, Fissio, Fritz Strassmann, Fuusioreaktio, Fysiikka, Gammasäteily, Isotooppi, Jälkilämpö (ydinreaktori), Järjestysluku (kemia), Ketjureaktio (fysiikka), Kriittinen massa, Krypton, Lise Meitner, Massaluku, Massavaje, Neutroni, Nuklidi, Otto Hahn, Plutonium, Radioaktiivisuus, Reaktioyhtälö, Sidosenergia, Solunjakautuminen, Strontium-90, Sydämen sulamisonnettomuus, Uraani, Uraani-235, Ydinase, Ydinräjähdyksen vaikutukset, Ydinvoima.
Alfahiukkanen
Alfahiukkanen (He2+) on heliumatomin ydin, joka koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista.
Uusi!!: Fissio ja Alfahiukkanen · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Fissio ja Atomi · Katso lisää »
Atomiydin
Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.
Uusi!!: Fissio ja Atomiydin · Katso lisää »
Barium
Barium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ba, järjestysluku 56 ja CAS-numero 7440-39-3.
Uusi!!: Fissio ja Barium · Katso lisää »
Beetahajoaminen
Beetahajoaminen on ydinfysiikassa radioaktiivinen hajoaminen, jossa vapautuu beetahiukkanen (elektroni tai positroni).
Uusi!!: Fissio ja Beetahajoaminen · Katso lisää »
Cesium-137
Cesium-137 (137Cs) on cesiumin radioaktiivinen isotooppi, joka muodostuu yleisimmin ytimen halkeamis- eli fissioreaktiossa.
Uusi!!: Fissio ja Cesium-137 · Katso lisää »
E=mc²
Kuuluisa yhtälö Taipei 101 -pilvenpiirtäjän kyljessä vuonna 2005 E.
Uusi!!: Fissio ja E=mc² · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Fissio ja Energia · Katso lisää »
Fissio
Fissioreaktio, jossa 235U virittyy 236U:ksi termisen neutronin osuttua siihen ja halkeaa kahdeksi ytimeksi. Lopputuotteina syntyvät esim. kryptonin ja bariumin isotoopit 92Kr ja 141Ba. Fissio on ilmiö tai ydinfysiikan reaktio, jossa raskaan atomin ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi pienemmäksi tytärytimeksi ja samalla vapautuu energiaa (ja muita hiukkasia).
Uusi!!: Fissio ja Fissio · Katso lisää »
Fritz Strassmann
Hahnin ja Strassmanin muistolaatta. Freie Universität Berlin. Fritz (Friedrich Wilhelm) Strassmann (22. helmikuuta 1902 Boppard – 22. huhtikuuta 1980 Mainz) oli saksalainen tiedemies, jonka Otto Hahnin kanssa tekemät tutkimukset johtivat fissioreaktion keksimiseen.
Uusi!!: Fissio ja Fritz Strassmann · Katso lisää »
Fuusioreaktio
Fuusioreaktio on ydinreaktio, jossa kaksi kevyttä atomiydintä yhtyy yhdeksi raskaammaksi.
Uusi!!: Fissio ja Fuusioreaktio · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Fissio ja Fysiikka · Katso lisää »
Gammasäteily
Gammasäteily on ionisoivaa sähkömagneettista säteilyä, joka on peräisin atomiydinten viritystilojen purkautumisesta radioaktiivisessa hajoamisessa, fissiosta tai elektroni-positroniparien annihilaatiosta.
Uusi!!: Fissio ja Gammasäteily · Katso lisää »
Isotooppi
Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.
Uusi!!: Fissio ja Isotooppi · Katso lisää »
Jälkilämpö (ydinreaktori)
Jälkilämpöä syntyy ydinreaktorin polttoaineessa, kun radioaktiiviset fissiotuotteet hajoavat.
Uusi!!: Fissio ja Jälkilämpö (ydinreaktori) · Katso lisää »
Järjestysluku (kemia)
Nuklideille käytetään oheisen kaavion mukaisia merkintöjä, joissa Z on atomin järjestysluku, A sen massaluku ja X alkuaineen kemiallinen merkki. Esimerkiksi hiili-12 on tämän mukaan 126C. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Jokaisessa ruudussa alkuaineen järjestysluku ja kemiallinen merkki. Alkuaineen järjestysluku (Z) on sama kuin protonien lukumäärä kyseisen alkuaineen atomin ytimessä.
Uusi!!: Fissio ja Järjestysluku (kemia) · Katso lisää »
Ketjureaktio (fysiikka)
Uraani-235:n ydinfissio Ketjureaktiolla tarkoitetaan fysiikassa fissioiden ilmenemistä toisiaan aiheuttavana sarjana.
Uusi!!: Fissio ja Ketjureaktio (fysiikka) · Katso lisää »
Kriittinen massa
Ydinten halkeamisesta vapautuneet neutronit halkovat ytimiä suuressa uraanikimpaleessa enemmän kuin pienessä, koska suuressa kimpaleessa tapahtuu törmäys suuremmalla todennäköisyydellä kuin pienessä. Kriittinen massa saavutetaan helpommin, jos halkeamiskelpoinen uraani tai plutonium ympäröidään neutroniheijastimella.onnettomuuden toisinto. Koejärjestelyssä oli tarkoitus mitata ylimääräisen lohkon lisäyksen aiheuttamaa säteilyn kasvua, mistä aiheutui ylikriittisen massan synty. Kriittinen massa on pienin määrä fissiokelpoista materiaalia, jossa itseään ylläpitävä ketjureaktio voi tapahtua.
Uusi!!: Fissio ja Kriittinen massa · Katso lisää »
Krypton
Kryptonilla täytetty Geisslerin putki. Krypton on jalokaasu, jonka kemiallinen merkki on Kr, atomiluku 36 ja CAS-numero 7439-90-9.
Uusi!!: Fissio ja Krypton · Katso lisää »
Lise Meitner
Lise Meitner (17. marraskuuta 1878 Wien, Itävalta-Unkari – 27. lokakuuta 1968 Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta) oli itävaltalaissyntyinen fyysikko, joka tutki radioaktiivisuutta ja ydinfysiikkaa.
Uusi!!: Fissio ja Lise Meitner · Katso lisää »
Massaluku
Massaluku (tunnus A) on atomin ytimessä olevien nukleonien lukumäärä eli protonien ja neutronien lukumäärien summa.
Uusi!!: Fissio ja Massaluku · Katso lisää »
Massavaje
Massavaje, joskus myös massakato, on ydinfysiikassa esiintyvä luonnonilmiö, jossa yksittäisen atomin kokonaismassa on pienempi kuin sen sisältämien vapaana olevien rakenneosasten (nukleonien) kokonaismassa.
Uusi!!: Fissio ja Massavaje · Katso lisää »
Neutroni
Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).
Uusi!!: Fissio ja Neutroni · Katso lisää »
Nuklidi
Nuklidi on atomiydinlaji, jossa on tietty määrä protoneja ja neutroneja.
Uusi!!: Fissio ja Nuklidi · Katso lisää »
Otto Hahn
Otto Hahn (8. maaliskuuta 1879 – 28. heinäkuuta 1968) oli saksalainen tiedemies, jonka Fritz Strassmanin kanssa tekemät tutkimukset johtivat fissioreaktion keksimiseen.
Uusi!!: Fissio ja Otto Hahn · Katso lisää »
Plutonium
Plutonium on raskas, aktinoideihin kuuluva radioaktiivinen ja metallinen alkuaine.
Uusi!!: Fissio ja Plutonium · Katso lisää »
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.
Uusi!!: Fissio ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »
Reaktioyhtälö
Reaktioyhtälö on kemiallisiin merkkeihin ja kaavoihin perustuva kemiallisten reaktioiden merkitsemistapa, johon on merkitty vasemmalle puolelle reaktion lähtöaineet ja oikealle puolelle reaktiotuotteet.
Uusi!!: Fissio ja Reaktioyhtälö · Katso lisää »
Sidosenergia
Sidosenergia on energiamäärä, joka tarvitaan kokonaisuuden purkamiseksi yksittäisiin osiin.
Uusi!!: Fissio ja Sidosenergia · Katso lisää »
Solunjakautuminen
Solunjakautuminen on osa aitotumaisten solujen jakautumisprosessia, jossa yhdestä emosolusta syntyy kaksi identtistä tytärsolua.
Uusi!!: Fissio ja Solunjakautuminen · Katso lisää »
Strontium-90
Strontium-90 (90Sr) on strontiumin radioaktiivinen isotooppi, jonka atomin ytimessä on 38 protonia ja 52 neutronia.
Uusi!!: Fissio ja Strontium-90 · Katso lisää »
Sydämen sulamisonnettomuus
Three Mile Islandin ydinvoimalassa tapahtui osittainen sydämen sulamisonnettomuus vuonna 1979. Sydämen sulamisonnettomuus on ydinonnettomuus, jossa ydinreaktorissa olevan ydinpolttoaineen lämpötila nousee niin korkeaksi, että polttoaine alkaa sulaa.
Uusi!!: Fissio ja Sydämen sulamisonnettomuus · Katso lisää »
Uraani
Uraani on alkuaine ja myrkyllinen raskasmetalli, jonka kaikki luonnossa esiintyvät ja keinotekoiset isotoopit ovat radioaktiivisia, useimmiten alfa-säteilijöitä.
Uusi!!: Fissio ja Uraani · Katso lisää »
Uraani-235
Uraani-235 (235U) on uraanin isotooppi, jonka atomin ytimessä on 92 protonia ja 143 neutronia.
Uusi!!: Fissio ja Uraani-235 · Katso lisää »
Ydinase
Operaatio Ivyn ''Mike''-pommin räjähdys. Ydinase (aiemmin myös atomiase) on pommi, joka saa räjähdysvoiman ydinfissiosta tai ydinfuusiosta.
Uusi!!: Fissio ja Ydinase · Katso lisää »
Ydinräjähdyksen vaikutukset
Pienehkön ydinaseen räjäytys. Hiroshiman kaupunki atomipommin räjäytyksen jälkeen. Hiroshiman atomipommiräjähdyksen uhri. Ydinräjähdyksen vaikutukset ovat ydinaseen räjähtäessään aiheuttamat sokaiseva valo, kuumuus, paineaalto, tuuli, järistys, ionisoiva säteily, radioaktiivinen laskeuma ja sähkömagneettinen pulssi.
Uusi!!: Fissio ja Ydinräjähdyksen vaikutukset · Katso lisää »
Ydinvoima
Neljän ydinvoimalaitoksen ryhmä Cattenomissa Ranskassa. Taustalla näkyvät jäähdytystornit, joista kohoaa vesihöyryä. Etualan rakennukset ovat varsinaisia voimalaitoksia, joiden yhteenlaskettu sähköteho 5200 MW vastaa noin puolta Suomen sähkön kulutuksesta. Ydinvoima tai ydinenergia (vanhahtavasti atomivoima eli atomienergia) on energiantuotantoa, joka perustuu atomiytimien sidosenergian vapautumiseen fissio- tai fuusioreaktiossa tai muissa ydinreaktioissa, kuten radioaktiivisessa hajoamisessa.
Uusi!!: Fissio ja Ydinvoima · Katso lisää »