Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
40 suhteet: Aavekaupunki, Ambrogio Contarini, Astrahan, Astrahanin alue, Astrahanin kaanikunta, Astrahanin sotaretki, Astrahanin tataarit, Basaari, Derviş Ali, Devlet I Giray, Eremitaaši, Etninen puhdistus, Ibn Battuta, Iivana Julma, Islam, Ismail Bey, Itil (kaupunki), Kalmukit, Kasaarien kaanikunta, Kasım pašša (Kaffan kenraalikuvernööri), Kaspianmeri, Kaupunginmuuri, Kazakit, Keskiaika, Kiptšakit, Konstantinopoli, Kultainen orda, Lev Gumiljov, Mekka, Mongolit, Moskovan Venäjä, Nogait, Osmanien valtakunta, Pioneeri, Pohjois-Kaukasia, Sunnalaisuus, Timur Lenk, Turkestan, Venetsian tasavalta, Volga.
Aavekaupunki
Cracon aavekaupunki Italiassa Aavekaupungeiksi kutsutaan kaupunkeja, jotka tavalla tai toisella ovat tyhjentyneet tai jotka on evakuoitu määräajaksi tai lopullisesti.
Uusi!!: Xacitarxan ja Aavekaupunki · Katso lisää »
Ambrogio Contarini
Ambrogio Contarini (1429–1499) oli venetsialainen kauppias, diplomaatti ja matkailija.
Uusi!!: Xacitarxan ja Ambrogio Contarini · Katso lisää »
Astrahan
Astrahan on noin puolen miljoonan asukkaan kaupunki Etelä-Venäjällä Volgan suistossa, noin 100 kilometriä Kaspianmerestä.
Uusi!!: Xacitarxan ja Astrahan · Katso lisää »
Astrahanin alue
Astrahanin alue on hallinnollinen alue Etelä-Venäjällä Volgan alajuoksun ympärillä.
Uusi!!: Xacitarxan ja Astrahanin alue · Katso lisää »
Astrahanin kaanikunta
Astrahanin kaanikunta oli valtio Itä-Euroopassa Volgan suun ja alajuoksun ympärillä Kaspianmeren rannalla Aasian rajan tuntumassa.
Uusi!!: Xacitarxan ja Astrahanin kaanikunta · Katso lisää »
Astrahanin sotaretki
Tsaari Iivana Julma. Yksityiskohta Viktor Vasnetsovin historiamaalauksesta vuodelta 1897. Sulttaani Selim II. Haydar Reisin vuoden 1570 aikoihin maalaama miniatyyrimuotokuva. Astrahanin sotaretki oli Osmanien valtakunnan ja Krimin kaanikunnan yritys vallata Moskovan Venäjän hallitsema Astrahanin alue vuonna 1569.
Uusi!!: Xacitarxan ja Astrahanin sotaretki · Katso lisää »
Astrahanin tataarit
Kundrovin tataari 1913. Astrahanin tataarit (tataariksi Әстерхан татарлары, Əsterxan tatarları) ovat yksi tataarien kolmesta alueellisesta pääryhmästä.
Uusi!!: Xacitarxan ja Astrahanin tataarit · Katso lisää »
Basaari
Suuri basaari Istanbulissa. Basaari, persiaksi bāzār, on persialaisperäinen sana kauppakadulle tai paikalle.
Uusi!!: Xacitarxan ja Basaari · Katso lisää »
Derviş Ali
Iivana Julman kuvakronikasta 1500-luvulta. Derviş Ali (1500-luku) oli Astrahanin kaanikunnan viimeinen kaani vuosina 1554–1556.
Uusi!!: Xacitarxan ja Derviş Ali · Katso lisää »
Devlet I Giray
Devlet I Giray (I Девлет Герай, I Devlet Geray, ١ دولت كراى; 1512–1577 Bahtšisarai, Krimin kaanikunta) oli Krimin kaanikunnan hallitsija, Krimin kaani vuosina 1551–1577.
Uusi!!: Xacitarxan ja Devlet I Giray · Katso lisää »
Eremitaaši
Eremitaaši on Pietarissa Venäjällä sijaitseva maailman suurimpiin kuuluva taide- ja kulttuurihistoriallinen museo.
Uusi!!: Xacitarxan ja Eremitaaši · Katso lisää »
Etninen puhdistus
Srebrenican joukkomurhan uhrien joukkohauta Bosnia ja Hertsegovinassa. Etninen puhdistus tarkoittaa johonkin epätoivottuun etniseen ryhmään kuuluvien ihmisten poistamista alueelta, jotta alueen demografinen koostumus saataisiin muutettua halutunlaiseksi.
Uusi!!: Xacitarxan ja Etninen puhdistus · Katso lisää »
Ibn Battuta
Abu Abdullah Muhammad ibn Battuta (arabiaksi: أبو عبد الله محمد ابن بطوطة, ’Abū ‘Abd Allāh Muḥammad ibn Baṭūṭa) (s. 1304 Tanger – k. 1368) oli islamilaisessa maailmassa keskiajalla vaikuttanut löytöretkeilijä ja uskonoppinut.
Uusi!!: Xacitarxan ja Ibn Battuta · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Xacitarxan ja Iivana Julma · Katso lisää »
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Uusi!!: Xacitarxan ja Islam · Katso lisää »
Ismail Bey
Ismail Bey oli 1500-luvulla elänyt nogai-kansaan kuulunut ylimys, joka toimi Volgan alueen Nogain ordan kaanina 1555–64.
Uusi!!: Xacitarxan ja Ismail Bey · Katso lisää »
Itil (kaupunki)
Itil tai myös Atil oli muinaisen Kasaarien kaanikunnan pääkaupunki noin vuodesta 750 vuoteen 968.
Uusi!!: Xacitarxan ja Itil (kaupunki) · Katso lisää »
Kalmukit
Kalmukit ovat Venäjän Kalmukiassa Kaspianmeren länsirannalla asuva mongolikansa.
Uusi!!: Xacitarxan ja Kalmukit · Katso lisää »
Kasaarien kaanikunta
Kasaarien kaanikunta (650–969) oli varhaiskeskiaikainen valtio, jonka perusti kasaarien paimentolaiskansa.
Uusi!!: Xacitarxan ja Kasaarien kaanikunta · Katso lisää »
Kasım pašša (Kaffan kenraalikuvernööri)
Kasım pašša (eli 1500-luvulla) oli Osmanien valtakunnan sotilasvirkamies.
Uusi!!: Xacitarxan ja Kasım pašša (Kaffan kenraalikuvernööri) · Katso lisää »
Kaspianmeri
Kaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista.
Uusi!!: Xacitarxan ja Kaspianmeri · Katso lisää »
Kaupunginmuuri
Tallinnan kaupunginmuuria. Dubrovnikin vanhakaupunki muureineen Kroatiassa. Rothenburgin kaupungin muuria. Kaupunginmuuri on antiikin- ja keskiaikaisissa kaupungeissa yleinen muuri, joka ympäröi kaupungin.
Uusi!!: Xacitarxan ja Kaupunginmuuri · Katso lisää »
Kazakit
Kazakit (myös kazahit, qasaqit) ovat turkkilainen kansa Keski-Aasiassa, pääasiassa Kazakstanissa, sekä ympäröivillä alueilla kuten Venäjällä, Mongoliassa ja Kiinassa.
Uusi!!: Xacitarxan ja Kazakit · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Xacitarxan ja Keskiaika · Katso lisää »
Kiptšakit
1100-luvun muotokuvapatsas kiptšakista. Kiptšakit olivat muinainen turkkilainen kansa.
Uusi!!: Xacitarxan ja Kiptšakit · Katso lisää »
Konstantinopoli
Konstantinopolin kartta Konstantinopolin piiritys. Maalaus vuodelta 1499. Konstantinopoli oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453.
Uusi!!: Xacitarxan ja Konstantinopoli · Katso lisää »
Kultainen orda
Kultainen orda (myös nimellä Kiptšakkien kaanikunta) oli mongolien perustama, nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella sijainnut keskiaikainen valtio, eräs Mongolivaltakunnan seuraajavaltioista.
Uusi!!: Xacitarxan ja Kultainen orda · Katso lisää »
Lev Gumiljov
Lev Nikolajevitš Gumiljov (14. lokakuuta (J: 1. lokakuuta) 1912 Pietari – 15. kesäkuuta 1992 Pietari) oli venäläinen historiantutkija, maantieteilijä, etnografi ja paleografi.
Uusi!!: Xacitarxan ja Lev Gumiljov · Katso lisää »
Mekka
Mekka on kaupunki Hijazin maakunnassa, läntisessä Saudi-Arabiassa.
Uusi!!: Xacitarxan ja Mekka · Katso lisää »
Mongolit
Mongolit ovat itäaasialainen kansa, joka puhuu mongolilaisia kieliä.
Uusi!!: Xacitarxan ja Mongolit · Katso lisää »
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Uusi!!: Xacitarxan ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »
Nogait
Nogait (nogaiksi: ногъай, noğay/noğaylar) ovat turkkilaista nogain kieltä puhuva kansa Pohjois-Kaukasiassa Venäjällä, Balkanilla ja Turkissa.
Uusi!!: Xacitarxan ja Nogait · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Xacitarxan ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Pioneeri
Pioneeri tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Uusi!!: Xacitarxan ja Pioneeri · Katso lisää »
Pohjois-Kaukasia
Pohjois-Kaukasia on Venäjään kuuluva maantieteellinen alue.
Uusi!!: Xacitarxan ja Pohjois-Kaukasia · Katso lisää »
Sunnalaisuus
Islamin symbolina käytetään usein kuunsirppiä joskaan sillä ei ole yhtä keskeistä asemaa kuin kristityille ristillä tai juutalaisille Daavidin tähdellä. Sunnalaisuus on islaminuskon pääsuuntaus, johon kuuluu noin 80–90 prosenttia maailman noin 1,6 miljardista muslimista.
Uusi!!: Xacitarxan ja Sunnalaisuus · Katso lisää »
Timur Lenk
uzbekistanilaisessa postimerkissä. Bagdadin valtaus vuonna 1401 Timur Lenk (9. huhtikuuta 1336, Shahr-e-Sabz – 14. helmikuuta 1405) eli Tamerlan oli 1300-luvun merkittävä turkkilaismongolilainen valloittaja ja hallitsija Keski-Aasiassa, erityisesti eteläisellä Venäjällä ja Persiassa.
Uusi!!: Xacitarxan ja Timur Lenk · Katso lisää »
Turkestan
Varsinainen Turkestan tummemmalla värillä. Vaaleamman alueen jotkut katsovat kuuluneen mukaan niin sanottuun "Suur-Turkestaniin". Mahmud al-Kashgarin kartta turkinsukuisten asuma-alueesta 1000-luvulta Turkestan on noin kolmen miljoonan neliökilometrin laajuinen alue Keski-Aasiassa.
Uusi!!: Xacitarxan ja Turkestan · Katso lisää »
Venetsian tasavalta
Venetsian tasavalta oli vuosien 697–1797 välillä Adrianmeren pohjukassa sijainnut kauppatasavalta.
Uusi!!: Xacitarxan ja Venetsian tasavalta · Katso lisää »
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Uusi!!: Xacitarxan ja Volga · Katso lisää »
