Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
19 suhteet: Al-Biruni, Arabit, Arkeologia, Astrahanin alue, Dagestan, Dnepr, Juutalaiskasaarien kirjeenvaihto, Kasaarien kaanikunta, Kasaarit, Kaspianmeri, Kovaresmia, Kultainen orda, Rusit, Semender, Svjatoslav I, Volga, Xacitarxan, 968, 969.
Al-Biruni
Al-Biruni kuvattuna iranilaisessa postimerkissä. Abū Rayḥān Muḥammad ibn Aḥmad al-Bīrūnī (973 – n. 1052), lyhyesti yleensä Al-Biruni, oli persialainen luonnontieteilijä, filosofi ja teologi; eräänlainen aikansa renessanssinero.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Al-Biruni · Katso lisää »
Arabit
Arabit ovat suuri seemiläinen etninen ryhmä.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Arabit · Katso lisää »
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Arkeologia · Katso lisää »
Astrahanin alue
Astrahanin alue on hallinnollinen alue Etelä-Venäjällä Volgan alajuoksun ympärillä.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Astrahanin alue · Katso lisää »
Dagestan
Dagestan on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Kaukasiassa, Kaspianmeren rannalla.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Dagestan · Katso lisää »
Dnepr
Dnepr, antiikin Borysthenes ja Danapris, on noin 2 290 kilometrin pituinen joki Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Dnepr · Katso lisää »
Juutalaiskasaarien kirjeenvaihto
Juutalaiskasaarien kirjeenvaihto on yhteisnimitys kolmelle eri teokselle 900-luvun puolivälistä: 1.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Juutalaiskasaarien kirjeenvaihto · Katso lisää »
Kasaarien kaanikunta
Kasaarien kaanikunta (650–969) oli varhaiskeskiaikainen valtio, jonka perusti kasaarien paimentolaiskansa.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Kasaarien kaanikunta · Katso lisää »
Kasaarit
Kasaarien alueet Etelä-Venäjällä. Kasaarit olivat turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa, joka hallitsi 700–900-luvuilla suuria osia nykyisestä Ukrainasta, Etelä-Venäjästä, Kaukasiasta ja Kazakstanista.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Kasaarit · Katso lisää »
Kaspianmeri
Kaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Kaspianmeri · Katso lisää »
Kovaresmia
Kovaresmia oli keskiaikainen muslimivaltakunta, jonka keskus sijaitsi Araljärven eteläpuolella.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Kovaresmia · Katso lisää »
Kultainen orda
Kultainen orda (myös nimellä Kiptšakkien kaanikunta) oli mongolien perustama, nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella sijainnut keskiaikainen valtio, eräs Mongolivaltakunnan seuraajavaltioista.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Kultainen orda · Katso lisää »
Rusit
Rusit eli russit olivat viikinkejä, jotka liikkuivat, osittain asuivatkin ja harjoittivat kauppaa muinaisella Venäjällä.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Rusit · Katso lisää »
Semender
Semender (Samandar) oli Kasaarien kaanikunnan ensimmäinen pääkaupunki (700-luvun alkupuolella).
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Semender · Katso lisää »
Svjatoslav I
Maalaus Svjatoslavista. Svjatoslav I (s. 942 – k. maaliskuu 972) (ukr. Святослав Ігорович, ven. Святослав Игоревич) oli Kiovan Rusin ruhtinas vuodesta 962 kuolemaansa asti vuoteen 972.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Svjatoslav I · Katso lisää »
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Volga · Katso lisää »
Xacitarxan
Xacitarxan ja Astrahanin kaanikunta Pohjois-Kaukasiassa. XacitarxanEnglanninkielisissä lähteissä joskus muodoissa Hajji Tarkhan, Hashtar Khan, Actarxan ja Astrakhan, ja vanhoissa lähteissä joskus Cytrykan tai Zytrykhan.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja Xacitarxan · Katso lisää »
968
Ei kuvausta.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja 968 · Katso lisää »
969
Ei kuvausta.
Uusi!!: Itil (kaupunki) ja 969 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Atil.
