16 suhteet: Alkeisfunktio, Derivaatta, Differentiaaliyhtälö, Erikoisfunktio, Hermiten polynomi, Integraali, Kertymäfunktio, Kompleksikonjugaatti, Kompleksiluku, Normaalijakauma, Parilliset ja parittomat funktiot, Raja-arvo, Sarja (matematiikka), Taylorin sarja, Tilastollinen fysiikka, Todennäköisyys.
Alkeisfunktio
Alkeisfunktio on mikä tahansa yhden muuttujan funktio, joka voidaan muodostaa käyttämällä äärellinen määrä aritmeettisia alkeisoperaatioita (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku), potenssiin korottamalla, funktion- tai käänteisfunktion otolla (funktiot lueteltu alla), yhdistämällä funktioita, aloittamalla vakioista, muuttujista tai muista perusalkeisfunktioista tai jatkamalla jo näin muodostetuista alkeisfunktioista.
Uusi!!: Virhefunktio ja Alkeisfunktio · Katso lisää »
Derivaatta
Derivaatta tarkoittaa matematiikassa reaaliarvoja saavan funktion herkkyyttä muutokselle yhden sen riippumattoman muuttujan suhteen.
Uusi!!: Virhefunktio ja Derivaatta · Katso lisää »
Differentiaaliyhtälö
Differentiaaliyhtälöllä tarkoitetaan matematiikassa yhtälöä, jossa esiintyy tuntematon yhden tai useamman muuttujan funktio sekä sen derivaattoja.
Uusi!!: Virhefunktio ja Differentiaaliyhtälö · Katso lisää »
Erikoisfunktio
Erikoisfunktiot ovat funktioita, joilla merkittävyytensä vuoksi on jossain määrin vakiintunut nimi ja merkintätapa.
Uusi!!: Virhefunktio ja Erikoisfunktio · Katso lisää »
Hermiten polynomi
Hermiten polynomit ovat joukko ortogonaalisia polynomeja.
Uusi!!: Virhefunktio ja Hermiten polynomi · Katso lisää »
Integraali
Käyrän y.
Uusi!!: Virhefunktio ja Integraali · Katso lisää »
Kertymäfunktio
Diagrammissa on jatkuvan satunnaismuuttujan kuvaaja, johon on väritetty näkyviin tapahtuman "todennäköisyysmassat". Väritetyn alueen määrätty integraalit eli kuvaajan pinta-alat ovat suhteessa tapahtuman todennäköisyyteen. Kertymäfunktio eli jakaumafunktio (cdf) on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä reaaliarvoisen satunnaismuuttujan todennäköisyyden jakautumista kuvaava funktio.
Uusi!!: Virhefunktio ja Kertymäfunktio · Katso lisää »
Kompleksikonjugaatti
Luku z ja sen kompleksikonjugaatti \barz kompleksitasolla, jossa siis ''Im'' tarkoittaa luvun imaginaariosaa ja ''Re'' reaaliosaa. Kompleksikonjugaatti (myös liittoluku) kompleksiluvulle saadaan, kun vaihdetaan sen imaginaariosan etumerkki.
Uusi!!: Virhefunktio ja Kompleksikonjugaatti · Katso lisää »
Kompleksiluku
Kompleksilukua voidaan havainnollistaa kompleksitasolla, jonka vaaka-akseli kuvaa reaaliosan ja pystyakseli imaginaariosan suuruutta. Kompleksilukujen joukko \mathbb C on reaalilukujen joukon luonnollinen laajennus.
Uusi!!: Virhefunktio ja Kompleksiluku · Katso lisää »
Normaalijakauma
Normaalijakauma (toisilta nimiltään Gaussin jakauma tai Gaussin kellokäyrä) on jatkuva todennäköisyysjakauma.
Uusi!!: Virhefunktio ja Normaalijakauma · Katso lisää »
Parilliset ja parittomat funktiot
Matematiikassa parilliset ja parittomat funktiot ovat funktioita, jotka toteuttavat tietyt symmetrian ehdot.
Uusi!!: Virhefunktio ja Parilliset ja parittomat funktiot · Katso lisää »
Raja-arvo
Raja-arvo on matematiikassa arvo, jota funktio tai jono "lähestyy", kun muuttuja tai jonon indeksi lähestyy tiettyä arvoa.
Uusi!!: Virhefunktio ja Raja-arvo · Katso lisää »
Sarja (matematiikka)
Matematiikassa sarja on äärettömän lukujonon termien yhteenlasku.
Uusi!!: Virhefunktio ja Sarja (matematiikka) · Katso lisää »
Taylorin sarja
Sininen viiva kuvaa eksponenttifunktiota. Punainen viiva on Taylorin sarjan ''n''+1 ensimmäisen termin summa, joka approksimoi eksponenttifunktiota. Taylorin sarja tarkoittaa matematiikassa menetelmää, jossa approksimoidaan funktiota potenssisarjalla.
Uusi!!: Virhefunktio ja Taylorin sarja · Katso lisää »
Tilastollinen fysiikka
Tilastollinen fysiikka eli statistinen fysiikka on yksi fysiikan perusteorioista.
Uusi!!: Virhefunktio ja Tilastollinen fysiikka · Katso lisää »
Todennäköisyys
Todennäköisyys on ilmiön tapahtumisen yleisyyden mitta, jonka arvo voidaan ilmaista kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti.
Uusi!!: Virhefunktio ja Todennäköisyys · Katso lisää »