Sisällysluettelo
63 suhteet: Absoluuttinen monarkia, Alikapteeni, Bolševikit, Eduskunta, Ensimmäinen sortokausi, Feodalismi, Georgi Gapon, Hallitus (politiikka), Helmikuun manifesti, Helsingin punakaarti, Helsinki, Itämeren laivasto, Itsevaltius, Japanin keisarikunta, Johan Kock, Kaukasia, Knjaz Potjomkin-Tavritšeski, Korean keisarikunta, Kronstadt, Lüshunkou, Leo Mechelin, Lokakuun manifesti, Mantšuria, Marraskuun manifesti, Marxilaisuus, Mechelinin senaatti, Moskova, Neuvostoliitto, Nikolai II, Ortodoksinen kirkko, Parlamentarismi, Parlamentti, Perustuslaillinen monarkia, Perustuslailliset, Pietari (kaupunki), Punainen julistus, Punakaarti, Riika, Romanian kuningaskunta, Sahalin, Sergei Witte, Sevastopol, Siperian rata, Sosialismi, Suomen senaatti, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunta, Talvipalatsi, Tampere, Theodore Roosevelt, ... Laajenna indeksi (13 lisää) »
Absoluuttinen monarkia
Absoluuttinen monarkia on hallitusmuoto, jossa monarkilla on absoluuttinen valta käyttää valtiovaltaa.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Absoluuttinen monarkia
Alikapteeni
Alikapteeni oli vuodesta 1798 käytössä ollut Venäjän keisarillisessa armeijassa luutnantin ja kapteenin arvojen väliin sijoittunut sotilasarvo, jota Saksassa on vastannut lähinnä yliluutnantti, ja myöhemmin puna-armeijassa vanhemman luutnantin arvo.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Alikapteeni
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Bolševikit
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Eduskunta
Ensimmäinen sortokausi
Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Ensimmäinen sortokausi
Feodalismi
Feodalismi tai feodaalinen järjestelmä (latinan sanasta feudum) on keskiajalle tyypillinen sotilaallinen, hallinnollinen ja taloudellinen järjestelmä.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Feodalismi
Georgi Gapon
Georgi Apollonovitš Gapon (17. helmikuuta (J: 5. helmikuuta) 1870 Pultavan läänin Belikin kylä – 10. huhtikuuta (J: 28. maaliskuuta) 1906 Ozerki Pietarin lähellä) oli venäläinen ortodoksipappi, kristillisen Sobranije russkih fabritšno-zavodskih rabotših Sankt-Peterburga -ammattiliiton johtaja ja Pietarin verisunnuntaina tunnetun mielenosoituksen järjestäjä tammikuussa 1905.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Georgi Gapon
Hallitus (politiikka)
Politiikan käsitteistössä hallitus tarkoittaa pääministeristä ja muista ministereistä koostuvaa valtioneuvostoa.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Hallitus (politiikka)
Helmikuun manifesti
asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Helmikuun manifesti
Helsingin punakaarti
Portun pataljoonan kuularuiskukomppania 1918. Helsingin punakaarti oli vuosina 1905–1906 ja 1917–1918 Helsingissä toiminut puolisotilaallinen järjestö, joka vuoden 1918 sisällissodan aikana oli osa Suomen kansanvaltuuskunnan armeijaa.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Helsingin punakaarti
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Helsinki
Itämeren laivasto
Itämeren laivasto on Venäjän laivaston Itämerelle sijoitettu osa.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Itämeren laivasto
Itsevaltius
Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Itsevaltius
Japanin keisarikunta
Japanin keisarikunta (”Suur-Japanin keisarikunta”) oli japanilainen kansallisvaltio ja suurvalta, joka oli olemassa vuoden 1868 Meiji-restauraatiosta vuoden 1947 perustuslain hyväksymiseen saakka.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Japanin keisarikunta
Johan Kock
Johan Kock (4. kesäkuuta 1861 Helsinki – 13. huhtikuuta 1915 Fitchburg, Massachusetts, Yhdysvallat) oli Venäjän armeijasta 1897 Viipurissa eronnut alikapteeni.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Johan Kock
Kaukasia
Satelliittikuva Kaukasiasta Kaukasia on alue Aasian ja Euroopan rajalla, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Kaukasia
Knjaz Potjomkin-Tavritšeski
Knjaz Potjomkin-Tavritšeski oli vuonna 1904 valmistunut Venäjän keisarikunnan laivaston taistelulaiva.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Knjaz Potjomkin-Tavritšeski
Korean keisarikunta
”Suuren Hanin täydellinen kartta” (''Daehan Jeondo''), korealainen kartta vuodelta 1899. Korean keisarikunta (Hangul: 대한제국, Hanja: 大韓帝國, Daehan Jeguk, tunnetaan myös Suur-Hanin valtakuntana) oli Korean niemimaata hallinnut valtio, joka julistettiin perustetuksi Donghak-kapinan jälkeen Gwangmu-reformin yhteydessä lokakuussa vuonna 1897.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Korean keisarikunta
Kronstadt
Kronstadt on Pietarin kaupungin piiri, jolla on kaupungin asema.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Kronstadt
Lüshunkou
Lüshunkou eli Lüshun, historiallisesti Port Arthur, on Dalianin kaupungin suuralue Liaodongin niemimaan eteläkärjessä Kiinan kansantasavallassa.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Lüshunkou
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Leo Mechelin
Lokakuun manifesti
Lokakuun manifesti Pietarin kaupungin virallisen tiedotuslehden etusivulla. Lokakuun manifesti oli Venäjän keisari Nikolai II:n vuoden 1905 vallankumouksen aikana 30.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Lokakuun manifesti
Mantšuria
Mantšurian sijainti Kiinassa. Tummanpunaiset alueet luetaan Koillis-Kiinaan, vaaleanpunaiset ovat nykyisin osa Sisä-Mongoliaa. John Tallisin kartta vuodelta 1851, yksi varhaisimmista eurooppalaisista kartoista, joissa nimi Mantšuria esiintyy. Aikaisemmin sekä Mantšuriaa että Mongoliaa oli länsimaissa tavallisimmin nimitetty Kiinan Tartariaksi.esim.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Mantšuria
Marraskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Marraskuun manifesti
Marxilaisuus
Marxilaisuus eli marxismi (myös marksilaisuus, marksismi) on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin filosofiseen näkemykseen pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Marxilaisuus
Mechelinin senaatti
Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman. Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Mechelinin senaatti
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Moskova
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Neuvostoliitto
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Nikolai II
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Ortodoksinen kirkko
Parlamentarismi
Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Parlamentarismi
Parlamentti
Sveitsin parlamentti kokoontuu istuntosalissa. Parlamentti eli eduskunta tai kansanedustuslaitos on valtion hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Parlamentti
Perustuslaillinen monarkia
Perustuslaillinen monarkia on valtiomuoto, jossa monarkki toimii valtionpäämiehenä perustuslain rajoittamana.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Perustuslaillinen monarkia
Perustuslailliset
Perustuslaillisiksi kutsuttiin Suomessa sortokausien aikana niitä poliittisia ryhmiä ja henkilöitä, joiden mielestä laittomina pidettyjä Venäjän keisarin antamia lakeja ja asetuksia ei olisi tullut noudattaa lainkaan.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Perustuslailliset
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Pietari (kaupunki)
Punainen julistus
Punainen julistus painettiin punaiselle paperille. Julistuskirja Suomen kansalle eli niin sanottu punainen julistus on vuoden 1905 suurlakon aikana Tampereella annettu julistus, jossa luetellaan lakon yleiset tavoitteet.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Punainen julistus
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Punakaarti
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Riika
Romanian kuningaskunta
Romanian kuningaskunta oli valtio, joka muodostui vuonna 1859 Moldovan ja Valakian ruhtinaskuntien yhdistyttyä.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Romanian kuningaskunta
Sahalin
Sahalin lähiympäristöineen. Sahalin on saari Tyynen valtameren luoteisrannikolla.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Sahalin
Sergei Witte
Ilja Repin: Sergei Witten muotokuva. Sergei Juljevitš Witte (29. kesäkuuta (J: 17. kesäkuuta) 1849 Tiflis – 13. maaliskuuta (J: 28. helmikuuta) 1915 Pietari) oli venäläinen kreivi ja maltillisen uudistusmielinen hallintomies, joka toimi Venäjän keisarikunnan valtiovarainministerinä vuosina 1892–1903 ja pääministerinä Venäjän vuoden 1905 levottomuuksien aikana 1905–1906 suositellen maalle perustuslaillisen uudistuksen vallankumoukselliseksi muuttuvan liikkeen tyynnyttämiseksi perustuttamalla Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuman.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Sergei Witte
Sevastopol
Sevastopol (ja) on kaupunki Krimillä, Ukrainassa.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Sevastopol
Siperian rata
Siperian rata punaisella. Siperian radan kartta vuodelta 1897. Siperian rata tai Trans-Siperian rata on maailman pisin rautatie.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Siperian rata
Sosialismi
Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Sosialismi
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Suomen senaatti
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Suomen suuriruhtinaskunta
Talvipalatsi
Talvipalatsi Palatsiaukion puolelta. Ilmakuva Talvipalatsista. Talvipalatsi on Pietarissa sijaitseva entinen Venäjän keisarillinen palatsi, joka toimi Romanov-hallitsijasuvun virallisena asuinpaikkana vuosina 1737–1917.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Talvipalatsi
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Tampere
Theodore Roosevelt
Theodore Roosevelt (27. lokakuuta 1858 – 6. tammikuuta 1919) oli Yhdysvaltain 26. presidentti vuosina 1901–1909.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Theodore Roosevelt
Tsushiman meritaistelu
Tsushiman meritaistelu oli Venäjän–Japanin sodan ratkaiseva taistelu.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Tsushiman meritaistelu
Ural (vuoristo)
Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Ural (vuoristo)
Vallankumous
Bastiljin valtaus aloitti Ranskan suuren vallankumouksen 1789. Vallankumous on poliittisena käsitteenä syvällinen mullistus, dramaattinen vallansiirto, jossa yhteiskunta syrjäyttää hallituksensa ja instituutionsa.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Vallankumous
Varsova
Varsova on Puolan pääkaupunki.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Varsova
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarillinen armeija
Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Venäjän keisarillinen armeija
Venäjän–Japanin sota
Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Venäjän–Japanin sota
Verisunnuntai (1905)
Mielenosoittajat marssivat kohti Talvipalatsia. Tsaarin sotilaat ampuvat rauhanomaisia mielenosoittajia Talvipalatsin edustalla. Pysäytyskuva vuoden 1925 neuvostoliittolaisesta elokuvasta. Verisunnuntai oli Pietarissa 22.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Verisunnuntai (1905)
Viaporin kapina
Viaporin kapina oli heinä-elokuun vaihteessa 1906 tapahtunut kapina Suomenlinnan eli silloisen Viaporin merilinnoituksessa Helsingissä.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Viaporin kapina
Vladivostok
Vladivostok on kaupunki Venäjän kaukoidässä Tyynenmeren rannalla, lähellä Pohjois-Korean ja Kiinan rajaa.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Vladivostok
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Vuoden 1905 suurlakko
Yrjö Mäkelin
Yrjö Esaias Emanuel Mäkelin (1. kesäkuuta 1875 Tampere – 18. syyskuuta 1923 Helsinki) oli suomalainen suutari ja poliitikko, joka teki elämäntyönsä sosialistisena sanomalehtimiehenä, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen johdossa ja kansanedustajana (1908–1911, 1914–1918).
Katsoa Venäjän vuoden 1905 vallankumous ja Yrjö Mäkelin
Tunnetaan myös nimellä Venäjän vallankumous (1905), Venäjän vallankumous 1905, Vuoden 1905 vallankumous.