Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Leo Mechelin

Indeksi Leo Mechelin

Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.

286 suhteet: Aateli, Aatelisvaakuna, Adolf Edvard Arppe, Adolf Törngren (vanhempi), Agathon Meurman, Albert Edelfelt, Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Amanuenssi, Anders Edvard Ramsay, Ateneumin taidemuseo, August Schauman, Auskultantti, Autoritarismi, Äänioikeus, Barometern, Belgia, Berliini, Bobrikovin murha, Bolševikit, Carl Gustaf Estlander, Carl Robert Mannerheim, Cely Mechelin, Demokratia, Ditt och datt, Eduskunnan ikäpuhemies, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1907, Eduskuntavaalit 1910, Edvard Hjelt, Eino Leino, Elinkeinovapaus, Elitismi, Emil Stjernvall-Walleen, Emil Streng, Emilie Mechelin, Englannin kieli, Epäluottamuslause, Ernst Linder (poliitikko), Espanja, Espoo, Fabianinkatu, Feminismi, Fennomania, Filosofian kandidaatti, Finsk Tidskrift, Fjodor Heiden, Fredrik Idestam, G. A. Serlachius, ..., Gabriel Rein, Geneve, Georg Fraser, Grönqvistin talo, Gustaf Fogelholm, Haaksirikkoiset, Hakasalmen huvila, Hallitusmuoto, Hallitusohjelma, Hamina, Haminan kadettikoulu, Helmikuun manifesti, Helmikuun vallankumous, Helsingfors Dagblad, Helsingin kaupunginmuseo, Helsingin kaupungintalo, Helsingin kaupunginvaltuusto, Helsingin yliopisto, Helsinki, Henrik Adolf Mechelin, Hietaniemen hautausmaa, Hollola, Humanistiset tieteet, Ilmarinen, Imperialismi, Iskra, Itä-Suomen hovioikeus, Ivan Obolenski, J. K. Kari, J. N. Reuter, J. V. Snellman, Jakob Wilhelm Chydenius, Janakkala, Jäänmurtaja, Johan Henrik Lindroos, Johan Ludvig Runeberg, Johan Wilhelm Rosenborg, Juho Kusti Paasikivi, Juutalaiset, K. F. Ordin, K. J. Ståhlberg, Kagaali, Kameraalitieteet, Kansainvälinen kauppa, Kansainvälinen oikeus, Kansakunta, Kansallisarkisto, Karl Gustaf Ehrström, Kartano, Kellokoski, Kielimanifesti, Kirjallisuustiede, Klassinen liberalismi, Kodifiointi, Konni Zilliacus, Konservatismi, Konsistori, Kultakanta, Kunniatohtori, Kuolinpesä, Lain promulgointi, Laitialan kartano, Lakialoite, Liberaalinen puolue, Liberalismi, Luettelo Viipurin kauppiassuvuista, Maaherra (runo), Maanviljelysseura, Madrid, Maisteri, Marraskuun manifesti, Matti Meikäläinen (1884), Mäkkylä, Mechelen, Mechelinin senaatti, Mechelininkatu, Ministerivaltiosihteeri, Molemmat oikeudet, Naiskagaali, Naisten äänioikeus, Napoleon III, Nationalismi, Nefropatia, Nikolai Bobrikov, Nikolai Gerard, Nikolai II, Nokia (yritys), Nokian kartano, Nokiankoski, Nuorsuomalainen Puolue, Nuutajärven lasitehdas, Obligaatio, Oikeisto, Oikeustiede, Olof Wibelius, Osakeyhtiö, Osmo Jussila, Painovapaus, Pamfletti, Papperslyktan, Pariisi, Parlamentarismi, Paternalismi, Pääomamarkkinat, Personaaliunioni, Perustuslaillisdemokraattinen puolue, Perustuslailliset, Perustuslakivaliokunta, Pietari (kaupunki), Pjotr Stolypin, Poliitikko, Porvari (politiikka), Porvaristo, Porvoon valtiopäivät, Postimanifesti, Pro Finlandia (adressi), Punakaarti, Puolueohjelma, Puotilan kartano, Puuhiomo, R. A. Wrede, Ranskan kieli, Rauhanaate, Rautatientori, Reaalipolitiikka, Reaaliunioni, Robert Hermanson, Robert Montgomery, Robert Stigell, Ruotsi, Ruotsin historia, Ruotsin kieli, Ruotsin valtaneuvosto, Saksan kieli, Säätytalo, Säätyvaltiopäivät 1872, Säätyvaltiopäivät 1877, Säätyvaltiopäivät 1882, Säätyvaltiopäivät 1885, Säätyvaltiopäivät 1888, Säätyvaltiopäivät 1891, Säätyvaltiopäivät 1894, Säätyvaltiopäivät 1897, Säätyvaltiopäivät 1899, Säätyvaltiopäivät 1900, Säätyvaltiopäivät 1904, Säätyvaltiopäivät 1905, Selim Lemström, Sergei Witte, Sortokausien aktivismi, Sortovuodet, Sosialismi, Sotilasmiljoonat, Strengin senaatti, Suomalainen puolue, Suomalaiset, Suomen aktiivinen vastustuspuolue, Suomen asevelvollisuuden historia, Suomen asiain komitea, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous, Suomen kansanedustaja, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen kieli, Suomen markka, Suomen Pankki, Suomen Rauhanliitto, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen senaatti, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen Taideyhdistys, Suomen Talousseura, Suomen Tiedeseura, Suomen valtiosihteerinvirasto, Suomen Yhdyspankki, Suuri adressi, Suvereniteetti, Svekomania, Talousarvio, Talousliberalismi, Talousoikeus, Taloustiede, Talvimerenkulku, Tammikuun valiokunta, Tampere, Tähtitornin vuori, Tekla Hultin, Theodor Bruun, Toinen maailmansota, Toinen sortokausi, Torsten Costiander, Tukholma, Tuusula, Uppsalan yliopisto, Uskonnonvapaus, Vaalikelpoisuus, Valtakunnanlainsäädäntö, Valtio, Valtio-oikeus, Valtioneuvoston kanslia, Vantaa, Vapaakauppa, Vapautusliitto, Vähemmistöhallitus, Väkivallaton vastarinta, Välikysymys, Vänrikki Stoolin tarinat, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Venäjän keisarikunta, Venäjän keisarillinen armeija, Venäjän kieli, Venäläistäminen, Vesivoima, Victor Napoleon Procopé, Victor von Haartman, Vladimir Lenin, Voimaliitto, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys, Walter Runeberg, Werner Söderhjelm, Wien, William Ewart Gladstone, Witten hallitus, Woldemar von Daehn, Yhdistynyt kuningaskunta, Yksikamarijärjestelmä, Yleinen suomalainen teollisuusnäyttely 1876, Yliopistolliset tutkinnot Suomessa, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Zachris Topelius, 1839, 1914, 24. marraskuuta, 26. tammikuuta. Laajenna indeksi (236 lisää) »

Aateli

Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Aateli · Katso lisää »

Aatelisvaakuna

Mannerheimin vapaaherrallinen vaakuna Aatelisvaakunat ovat joko aateloitujen (introdusoitujen) henkilöiden tunnuksellisia vaakunoita tai kantasukujen vanhimman itsensä käyttöönottamia vaakunoita, joka heraldisesti on perusteltu symboleilla.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Aatelisvaakuna · Katso lisää »

Adolf Edvard Arppe

Adolf Edvard Arppe. Adolf Edvard Arppe (9. heinäkuuta 1818 Kitee – 13. huhtikuuta 1894 Helsinki) Uppslagsverket Finland.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Adolf Edvard Arppe · Katso lisää »

Adolf Törngren (vanhempi)

Adolf Törngren (27. huhtikuuta 1824 Turku – 3. maaliskuuta 1895 Tampere) oli suomalainen liikemies ja valtiopäivämies.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Adolf Törngren (vanhempi) · Katso lisää »

Agathon Meurman

Agathon Meurman, ”Kangasalan Karhu”, (9. lokakuuta 1826 Kangasala – 17. tammikuuta 1909 Helsinki) oli suomalainen kunnallisneuvos, poliitikko, suomalaisuusmies, sanomalehti- ja tietokirjailija ja aikansa huomattavimpia yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Agathon Meurman · Katso lisää »

Albert Edelfelt

Albert Gustaf Aristides Edelfelt (21. heinäkuuta 1854 Porvoo – 18. elokuuta 1905 Porvoo) oli suomalainen taidemaalari, graafikko ja kuvittaja.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Albert Edelfelt · Katso lisää »

Aleksanteri I

Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Aleksanteri I · Katso lisää »

Aleksanteri II (Venäjä)

Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »

Aleksanteri III (Venäjä)

Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »

Amanuenssi

Amanuenssi on henkilö, joka hoitaa yliopiston tai tutkimuslaitoksen hallintovirkaa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Amanuenssi · Katso lisää »

Anders Edvard Ramsay

Anders Edvard Ramsay (23. maaliskuuta 1799 Kuopio, Ruotsin kuningaskunta – 12. toukokuuta 1877 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut jalkaväenkenraali.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Anders Edvard Ramsay · Katso lisää »

Ateneumin taidemuseo

Ateneumin taidemuseo on Helsingissä sijaitseva kuvataiteille omistettu museo ja osa Kansallisgalleriaa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Ateneumin taidemuseo · Katso lisää »

August Schauman

Josef August Schauman (7. heinäkuuta 1826 Helsinki – 28. elokuuta 1896 Helsingin maalaiskunta) oli suomalainen lehtimies, poliitikko ja muistelmakirjailija.

Uusi!!: Leo Mechelin ja August Schauman · Katso lisää »

Auskultantti

Jyväskylän seminaarin naisoppilaita 1920-luvulla. Auskultantti eli opettajakokelas tai opetusharjoittelija on opettajankoulutustaan suorittava henkilö, joka on edennyt käytännöllisen harjoittelun vaiheeseen.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Auskultantti · Katso lisää »

Autoritarismi

Autoritarismi on hallintotapa, joka perustuu auktoriteetin vallalle.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Autoritarismi · Katso lisää »

Äänioikeus

Äänioikeus määrittelee, ketkä saavat päättää yhteisön asioista.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Äänioikeus · Katso lisää »

Barometern

Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Barometern oli Helsingissä vuonna 1861 ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Barometern · Katso lisää »

Belgia

Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Belgia · Katso lisää »

Berliini

Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Berliini · Katso lisää »

Bobrikovin murha

Tuntemattomaksi jääneen tekijän piirros Bobrikovin murhasta Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murha 16. kesäkuuta 1904 lienee Suomen tunnetuin poliittinen murha.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Bobrikovin murha · Katso lisää »

Bolševikit

Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Bolševikit · Katso lisää »

Carl Gustaf Estlander

Carl Gustaf Estlander, Albert Edelfeltin maalaama muotokuva vuodelta 1896. Carl Gustaf Estlander Carl Gustaf Estlander (31. tammikuuta 1834 Lapväärtti – 28. elokuuta 1910 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuuden tutkija, Helsingin yliopiston estetiikan ja uudemman kirjallisuuden professori ja valtiopäivämies.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Carl Gustaf Estlander · Katso lisää »

Carl Robert Mannerheim

Carl Robert Mannerheim Carl Robert Mannerheim (1. helmikuuta 1835 Viipuri – 9. lokakuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen kreivi, kartanonomistaja ja liike- ja valtiopäivämies.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Carl Robert Mannerheim · Katso lisää »

Cely Mechelin

seppeleensitojattarena. Alma Cecilia (Cely) Mechelin (12. elokuuta 1866 Helsingin maalaiskunta – 30. heinäkuuta 1950 Bromarv) oli suomalainen naisasialiikkeen ja muiden kansalaisjärjestöjen aktiivi, joka oli perustamassa monia järjestöjä.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Cely Mechelin · Katso lisää »

Demokratia

Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Demokratia · Katso lisää »

Ditt och datt

Ditt och datt, dramatisk muntration oli kreivi Carl Robert Mannerheimin ylioppilasteatterille kirjoittama ruotsinkielinen kabareetyylinen satiirinäytelmä (spex), jota esitettiin Helsingissä muutaman kerran toukokuun 1858 alussa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Ditt och datt · Katso lisää »

Eduskunnan ikäpuhemies

Eduskunnan ikäpuhemies on epävirallinen nimitys Suomen eduskunnan iältään vanhimmalle kansanedustajalle, joka vuosittain toimii puhemiehenä ennen varsinaisen puhemiehistön valintaa valtiopäivillä.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Eduskunnan ikäpuhemies · Katso lisää »

Eduskunta

Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Eduskunta · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1907

Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Eduskuntavaalit 1907 · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1910

Suomen neljännet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. helmikuuta 1910.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Eduskuntavaalit 1910 · Katso lisää »

Edvard Hjelt

Edvard Immanuel Hjelt ''Maisteri Edvard Hjelt, tuleva professori ja valtioneuvos''. Daniel Nyblin, 1878. Museovirasto / Historian kuvakokoelma. Edvard Immanuel Hjelt (28. kesäkuuta 1855 Vihti − 2. heinäkuuta 1921 Bad Mergentheim, Saksa) oli suomalainen kemisti, professori, Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri sekä valtioneuvos.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Edvard Hjelt · Katso lisää »

Eino Leino

Eino Leino (oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm, 6. heinäkuuta 1878 Paltamo – 10. tammikuuta 1926 Hyvinkään Nuppulinna) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Eino Leino · Katso lisää »

Elinkeinovapaus

Elinkeinovapaus on vapaus harjoittaa säädetyillä ehdoilla elinkeinoa tai kauppaa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Elinkeinovapaus · Katso lisää »

Elitismi

Elitismi tarkoittaa eliitin sosiaalista tai poliittista valta-asemaa, tai sitä kannattavaa näkemystä.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Elitismi · Katso lisää »

Emil Stjernvall-Walleen

Emil Stjernvall-Walleen 1870-luvun lopulla. Carl Emil Knut Stjernvall-Walleen (vuoteen 1854 Stjernvall; 16. marraskuuta 1806 Pori – 14. lokakuuta 1890 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, upseeri ja virkamies, joka toimi Pietarissa Suomen ministerivaltiosihteerin apulaisena vuosina 1857–1876 ja ministerivaltiosihteerinä vuosina 1876–1881.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Emil Stjernvall-Walleen · Katso lisää »

Emil Streng

Emil Edvard Streng (8. huhtikuuta 1838 Turku – 22. joulukuuta 1911 Helsinki) oli suomalainen oikeusoppinut, hovioikeuden presidentti ja senaattori, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana lyhyen aikaa vuonna 1905.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Emil Streng · Katso lisää »

Emilie Mechelin

Emilie Mechelin Nya Teaternin oopperassa Martha roolissa Martha 1870-luvulla. Johanna Sofia Emilie Mechelin (8. huhtikuuta 1838 Hamina – 22. joulukuuta 1917 Hamina) oli suomalainen oopperalaulaja (sopraano).

Uusi!!: Leo Mechelin ja Emilie Mechelin · Katso lisää »

Englannin kieli

Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Englannin kieli · Katso lisää »

Epäluottamuslause

Epäluottamuslause tarkoittaa parlamentaarisessa järjestelmässä parlamentin tekemää päätöstä, jonka mukaan hallituksella ei ole enää parlamentin enemmistön tukea, mikä johtaa hallituksen kaatumiseen.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Epäluottamuslause · Katso lisää »

Ernst Linder (poliitikko)

Christoffer Alexander Ernst Linder (1. tammikuuta 1838 Tallinna – 13. toukokuuta 1868 Pohja) oli suomalainen liberaali poliitikko ja toimittaja.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Ernst Linder (poliitikko) · Katso lisää »

Espanja

Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Espanja · Katso lisää »

Espoo

Espoo on kaupunki Uudellamaalla, Helsingin metropolialueella, Suomenlahden rannalla.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Espoo · Katso lisää »

Fabianinkatu

Fabianinkatu 17 Kasarmitorin kohdalla. Fabianinkatu eteläpäästään nähtynä. Vasemmalla Pääesikunnan virastotalot, etualalla Tähtitorninmäen pysäköintihallin ulosajoluiska. Fabianinkatu Pohjoisesplanadin risteyksestä pohjoiseen päin nähtynä. Vasemmalla Grönqvistin talo ja Pörssitalo, oikealla keskustan huoltotunneliin johtava ajoluiska. Helsingin yliopiston päärakennuksen ns. uusi puoli Fabianinkadun varrella. Entinen Liikemiesten kauppaopiston rakennus Fabianinkadun varrella Topelian sivurakennuksia Fabianinkadun puolella. Taustalla näkyvä valkoinen rakennus on Metsätalo. Fabianinkadun pohjoispää Kaisaniemenkadulta nähtynä. Vasemmalla Metsätalo. Fabianinkatu on noin kilometrin pituinen pohjois-eteläsuuntainen katu Helsingin keskustassa, eteläosaltaan Kaartinkaupungissa ja pohjoisosaltaan Kluuvissa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Fabianinkatu · Katso lisää »

Feminismi

Venus-symbolista johdettu radikaalifeminismin tunnus. Feminismi on sosiaalisista ja poliittisista liikkeistä sekä ideologioista koostuva kokonaisuus, joita yhdistää yhteinen päämäärä: saavuttaa poliittinen, taloudellinen, henkilökohtainen ja sosiaalinen seksuaalisten suuntautumisten sekä sukupuolten tasa-arvo.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Feminismi · Katso lisää »

Fennomania

Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Fennomania · Katso lisää »

Filosofian kandidaatti

Filosofian kandidaatti (FK) on vanha suomalainen ylemmän korkeakoulututkinnon nimi, jota käytettiin ennen vuotta 1992 niin humanistisella kuin luonnontieteellisellä alalla.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Filosofian kandidaatti · Katso lisää »

Finsk Tidskrift

Finsk Tidskrift (FT) on Carl Gustaf Estlanderin vuonna 1876 perustama kulttuuria, taloutta ja politiikkaa käsittelevä aikakauskirja.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Finsk Tidskrift · Katso lisää »

Fjodor Heiden

Fjodor Logginovitš Heiden (vuoteen 1836 van Heyden; 27. syyskuuta (J: 15. syyskuuta) 1821 Viapori, Venäjän keisarikunta – 31. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1900 Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).

Uusi!!: Leo Mechelin ja Fjodor Heiden · Katso lisää »

Fredrik Idestam

Knut Fredrik Idestam (28. lokakuuta 1838 Tyrväntö – 8. huhtikuuta 1916 Helsinki) oli Nokia Ab:n perustaja ja toimi sen toimitusjohtajana vuosina 1871–1895.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Fredrik Idestam · Katso lisää »

G. A. Serlachius

Gustaf Adolf Serlachius. Gustaf Adolf Serlachius (5. marraskuuta 1830 Ilomantsi – 13. kesäkuuta 1901 Mänttä) oli suomalainen tehtailija, proviisori, kauppaneuvos (1896) ja suomalaisen puunjalostusteollisuuden pioneereja.

Uusi!!: Leo Mechelin ja G. A. Serlachius · Katso lisää »

Gabriel Rein

Gabriel Rein Gabriel Rein (20. joulukuuta 1800 Jääski – 24. kesäkuuta 1867 Helsinki) oli Rein-sukuun kuulunut professori, historiantutkija, kanslianeuvos ja Helsingin yliopiston rehtori.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Gabriel Rein · Katso lisää »

Geneve

Geneve sijaitsee Genevenjärven lounaisnurkassa. Geneve on Sveitsin toiseksi suurin kaupunki sekä Geneven kantonin pääkaupunki.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Geneve · Katso lisää »

Georg Fraser

Georg Fraser Georg Fredrik Fraser (19. toukokuuta 1849 Suomenlinna – 31. lokakuuta 1937) oli suomalainen eversti ja ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Georg Fraser · Katso lisää »

Grönqvistin talo

Kluuvikadun kulma. Grönqvistin talo on korttelin mittainen kivitalo Helsingin Pohjoisesplanadilla, Kluuvin kaupunginosassa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Grönqvistin talo · Katso lisää »

Gustaf Fogelholm

Gustaf Fogelholm (22. tammikuuta 1864 Oulu – 26. toukokuuta 1940 Helsinki) oli Nokia-yhtiön toimitusjohtaja 1895–1918.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Gustaf Fogelholm · Katso lisää »

Haaksirikkoiset

Haaksirikkoiset on pronssiveistos Helsingin Tähtitorninmäellä, Ullanlinnan kaupunginosassa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Haaksirikkoiset · Katso lisää »

Hakasalmen huvila

Hakasalmen huvila Töölönlahden rannalla Etu-Töölössä. Hakasalmen huvila on Helsingissä Etu-Töölössä sijaitseva rakennushistoriallisesti arvokas rakennus.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Hakasalmen huvila · Katso lisää »

Hallitusmuoto

Hallitusmuoto on itsenäisen valtion yleensä perustuslain säätämisjärjestyksessä annettu laki, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Hallitusmuoto · Katso lisää »

Hallitusohjelma

Hallitusohjelma on Suomessa yleensä kahden tai useamman puolueen kesken sovittu menettely- ja tavoiteohjelma, jossa määritellään joko yksityiskohtaisesti tai hyvinkin yleisellä tasolla ne suuntaviivat, joita hallitus aikoo toimikautensa aikana noudattaa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Hallitusohjelma · Katso lisää »

Hamina

Hamina (alun perin Vehkalahti) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan rannikolla.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Hamina · Katso lisää »

Haminan kadettikoulu

Nykyinen reserviupseerikoulun päärakennus toimi aiemmin Keisarillisen Suomen kadettikouluna. Haminan kadettikoululla tarkoitetaan Keisarillista Suomen kadettikoulua vuosina 1812–1903, joka toimi Suomen suuriruhtinaskunnan aikana.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Haminan kadettikoulu · Katso lisää »

Helmikuun manifesti

asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Helmikuun manifesti · Katso lisää »

Helmikuun vallankumous

Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »

Helsingfors Dagblad

''Helsingfors Dagbladin'' sivu 27. helmikuuta 1889, alareunassa följetongi. Helsingfors Dagblad oli Helsingissä vuosina 1862–1889 ilmestynyt vaikutusvaltainen ruotsinkielinen liberaali päivälehti.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Helsingfors Dagblad · Katso lisää »

Helsingin kaupunginmuseo

Goviniuksen piha on yksi kaupunginmuseon kolmesta sisäpihasta. Helsingin kaupunginmuseo on Helsingissä sijaitseva museo, joka dokumentoi ja esittelee kaupungin historiaa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Helsingin kaupunginmuseo · Katso lisää »

Helsingin kaupungintalo

Kaupungintalon sisätilat uudistettiin perusteellisesti 1960-luvun lopun korjauksessa. Sisääntuloaulan portaikko. Helsingin kaupungintalo on Helsingin kaupungin keskeisin hallinto- ja edustusrakennus, joka sijaitsee Kruununhaan kaupunginosassa Kauppatorin varrella, osoitteessa Pohjoisesplanadi 11–13. Rakennuksessa sijaitsevat muun muassa Helsingin pormestarin ja apulaispormestarien toimistot sekä Helsingin kaupunginvaltuuston ja Helsingin kaupunginhallituksen kokoustilat. Se on osa Leijonan korttelia eli niin kutsuttua Kaupungintalokorttelia, jonka kaikki rakennukset ovat kaupunginhallinnon käytössä. Vuonna 1833 valmistunut, arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema rakennus on osa Helsingin historiallista empirekeskustaa. Rakennuksen alkuperäinen käyttäjä oli Hotelli Seurahuone, ja kaupungintalona se on toiminut vuodesta 1913. 1960-luvulla rakennuksen sisätilat uudistettiin radikaalisti arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Helsingin kaupungintalo · Katso lisää »

Helsingin kaupunginvaltuusto

Kristillisdemokraatit (1) Helsingin kaupungintaloHelsingin kaupunginvaltuusto on Helsingin kaupungin valtuusto ja ylin päättävä elin.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Helsingin kaupunginvaltuusto · Katso lisää »

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »

Helsinki

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Helsinki · Katso lisää »

Henrik Adolf Mechelin

Henrik Adolf Mechelin oli suomalainen virkamies, valtiopäiväedustaja ja senaattori.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Henrik Adolf Mechelin · Katso lisää »

Hietaniemen hautausmaa

Theodor Höijerin suunnittelema vanha siunauskappeli. Entinen vahtimestarin asunto Mechelininkadun portin vieressä. Uusi alue. Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitseva hautausmaa, joka on perustettu vuonna 1829.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Hietaniemen hautausmaa · Katso lisää »

Hollola

Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Hollola · Katso lisää »

Humanistiset tieteet

Humanistiset tieteet ovat ryhmä tieteitä, joita yhdistää kiinnostus ihmisen toiminnan eri puoliin.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Humanistiset tieteet · Katso lisää »

Ilmarinen

Akseli Gallen-Kallelan maalaus ''Sammon taonta'' vuodelta 1893. Ilmarinen on ahjon edessä seisova paidaton mies. Ilmarinen eli seppä tai seppo Ilmarinen on suomalaisten kansanrunojen seppäsankari, yksi Kalevalan päähenkilöistä, alkuperäinen taivaanjumala ja yksi kalevanpojista.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Ilmarinen · Katso lisää »

Imperialismi

1900-luvun alussa 85 prosenttia maailman maapinta-alasta. Imperialismi tarkoittaa suurvallan pyrkimystä laajentaa omaa maa-aluettaan tai taloudellista vaikutusvaltaansa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Imperialismi · Katso lisää »

Iskra

Iskra oli venäläisten sosialististen siirtolaisten poliittinen sanomalehti, joka perustettiin Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen viralliseksi äänenkannattajaksi.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Iskra · Katso lisää »

Itä-Suomen hovioikeus

Itä-Suomen hovioikeuden sinetti Itä-Suomen hovioikeus on Suomen hovioikeuksista kolmanneksi vanhin.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Itä-Suomen hovioikeus · Katso lisää »

Ivan Obolenski

Ivan Mihailovitš Obolenski (14. marraskuuta (J: 2. marraskuuta) 1853 Moskova – 12. maaliskuuta (J: 27. helmikuuta) 1910 Pietari) Runeberg.org.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Ivan Obolenski · Katso lisää »

J. K. Kari

Juho Kyösti (Johan Gustaf) Kari (synt. Johansson, 30. toukokuuta 1868 Oulu – 17. elokuuta 1921 Helsinki), oli suomalainen poliitikko ja toimittaja, joka oli Suomen varhaisen työväenliikkeen keskeisimpiä vaikuttajia.

Uusi!!: Leo Mechelin ja J. K. Kari · Katso lisää »

J. N. Reuter

Julio Reuter vuonna 1888 (Daniel Nyblin). Julio Nathaniel Reuter (7. tammikuuta 1863 Turku – 9. tammikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä, itsenäisyysaktivisti ja professori.

Uusi!!: Leo Mechelin ja J. N. Reuter · Katso lisää »

J. V. Snellman

Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja J. V. Snellman · Katso lisää »

Jakob Wilhelm Chydenius

Jakob Wilhelm Chydenius (12. kesäkuuta 1863 Helsinki – 20. lokakuuta 1926 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä, professori ja sortovuosien passiivisen vastarinnan organisoija.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Jakob Wilhelm Chydenius · Katso lisää »

Janakkala

Janakkala on Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitseva kunta, joka kuuluu Hämeenlinnan seutukuntaan.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Janakkala · Katso lisää »

Jäänmurtaja

Yhdysvaltojen rannikkovartioston jäänmurtajia. Katajanokan rannassa. Jäänmurtaja on laiva, joka on suunniteltu vesistön pinnalla olevan jään särkemiseen vesiväylältä, satamasta tai muulta alueelta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Jäänmurtaja · Katso lisää »

Johan Henrik Lindroos

Johan Henrik Lindroos (18. tammikuuta 1798 Helsinki – 9. kesäkuuta 1862 Helsingin pitäjä) oli suomalainen kauppias, laivanvarustaja ja yrittäjä, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Johan Henrik Lindroos · Katso lisää »

Johan Ludvig Runeberg

Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja ja toimittaja.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Johan Ludvig Runeberg · Katso lisää »

Johan Wilhelm Rosenborg

Johan Wilhelm Rosenborg (6. huhtikuuta 1823 Pernaja – 13. heinäkuuta 1871 Rönnskär) oli suomalainen juristi ja professori.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Johan Wilhelm Rosenborg · Katso lisää »

Juho Kusti Paasikivi

Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »

Juutalaiset

Rukous juutalaisessa kodissa. Jan Voermanin maalaus noin vuodelta 1884. Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt seemiläinen kansa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Juutalaiset · Katso lisää »

K. F. Ordin

K. F. Ordin, ajankohta tuntematon. Kesar Filippovitš Ordin (1835 – 17. kesäkuuta (J: 5. kesäkuuta) 1892 Muolaa) Finland.

Uusi!!: Leo Mechelin ja K. F. Ordin · Katso lisää »

K. J. Ståhlberg

Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).

Uusi!!: Leo Mechelin ja K. J. Ståhlberg · Katso lisää »

Kagaali

Kagaalin jäseniä Träskändan kartanossa Espoossa 10. huhtikuuta 1903. Takana P. E. Svinhufvud oven edessä ja Eero Erkko toisena oikealta; edessä Ernst Estlander kädet puuskassa ja Theodor Homén kädet taskuissa. Kagaali oli ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) Suomessa syntynyt vastarintajärjestö.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Kagaali · Katso lisää »

Kameraalitieteet

Kameraalitieteet (.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Kameraalitieteet · Katso lisää »

Kansainvälinen kauppa

Kansainvälinen kauppa on tavaroiden ja palveluiden vaihtoa kansainvälisten rajojen yli.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Kansainvälinen kauppa · Katso lisää »

Kansainvälinen oikeus

Kansainvälinen oikeus on oikeudenala, joka koskee kansainvälisen oikeuden subjektien toimintaa ja suhteita kansainvälisellä tasolla.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Kansainvälinen oikeus · Katso lisää »

Kansakunta

Kansakunta tarkoittaa ihmisyhteisöä, jonka jäseniä yhdistää toisiinsa ja erottaa muista kansakunnista esimerkiksi yhteinen kotimaa, historia, julkinen kulttuuri ja talous.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Kansakunta · Katso lisää »

Kansallisarkisto

Helsingissä. Kansallisarkisto (lyhenne KA), (vuosina 1869–1994 Valtionarkisto ja vuosina 1816–1869 Senaatin arkisto) on valtion virasto, joka vastaa arkistotoimesta Suomen alueella.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Kansallisarkisto · Katso lisää »

Karl Gustaf Ehrström

pienoiskuva Karl Gustaf Ehrström (17. maaliskuuta 1822 Turku – 23. lokakuuta 1886 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä, professori ja oikeusosaston senaattori.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Karl Gustaf Ehrström · Katso lisää »

Kartano

Fiskarsin kartano vuoden 1982 postimerkissä Hakoisten kartano Hämeessä Louhisaaren kartano vuoden 1982 postimerkissä Sjundbyn kartano vuoden 1982 postimerkissä Kartano tarkoittaa suurtilaa tai sen isoa päärakennusta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Kartano · Katso lisää »

Kellokoski

Kellokosken kirkko. Kellokosken ruukki Kellokoski on Tuusulan pohjoisosassa, Järvenpään pohjoispuolella Keravanjoen varressa samannimisen kosken ympärillä sijaitseva asutuskeskus, joka muodosti ennen oman taajamansa, mutta on nykyisin (vuoden 2000 taajamarajauksesta lähtien) osa Helsingin keskustaajamaa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Kellokoski · Katso lisää »

Kielimanifesti

asetuskokoelmassa. Kielimanifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa (AsK 22/1900) oli ensimmäisen sortokauden aikana vuonna 1900 Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin aloitteesta annettu säädös, jonka mukaan suomen ja ruotsin kieli tuli pääosin korvata Suomen keskushallinnossa venäjän kielellä muutaman vuoden määräajalla.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Kielimanifesti · Katso lisää »

Kirjallisuustiede

Kirjallisuustiede on humanistinen tiede, joka tutkii kirjallisuutta, sen tutkimusta ja kritiikkiä käyttäen hyväksi teoreettista ja historiallista tietoa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Kirjallisuustiede · Katso lisää »

Klassinen liberalismi

Klassinen liberalismi on liberalistinen poliittinen aate, jonka ytimessä ovat yksilönvapaudet, yksityisyrittäjyys, vapaa markkinatalous sekä valtion roolin minimointi.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Klassinen liberalismi · Katso lisää »

Kodifiointi

Kodifiointi (puunrunko; puutauluista koottu kirja) on koonnos, jossa voimassa olevat lain säännökset on lainsäädäntötoimin järjestetty yhtenäiseksi kirjaksi.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Kodifiointi · Katso lisää »

Konni Zilliacus

Konrad Viktor ”Konni” Zilliacus (18. joulukuuta 1855 Ruokolahti – 19. kesäkuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen aktivisti ja kirjailija.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Konni Zilliacus · Katso lisää »

Konservatismi

Konservatismi (uuslat. conservatismus, latinan sanasta conservare ’säilyttää’) on poliittinen ja yhteiskuntafilosofinen aate, joka tukee kulttuurin ja sivilisaation kontekstissa olemassa olevaa ja koeteltua yhteiskunnallista tilaa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Konservatismi · Katso lisää »

Konsistori

Konsistori (kokouspaikka) nimitystä käytetään useiden kirkollisten ja yliopistollisten virkakuntien yhteydessä.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Konsistori · Katso lisää »

Kultakanta

Kultakanta on rahakanta, joka perustuu kullan käyttöön rahan arvon perustana.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Kultakanta · Katso lisää »

Kunniatohtori

Kunniatohtori (dr. h. c.) on henkilö, jolle yliopiston tiedekunta on myöntänyt tohtorin arvonimen jonkin saavutuksen takia mutta joka ei ole suorittanut tohtorintutkintoa tiedekunnassa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Kunniatohtori · Katso lisää »

Kuolinpesä

Kuolinpesällä tarkoitetaan kuolleen henkilön varojen ja velkojen muodostamaa taloudellista kokonaisuutta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Kuolinpesä · Katso lisää »

Lain promulgointi

Lain promulgointi tarkoittaa klassisessa valtiosääntökäsitteistössä lain allekirjoittamista valtionpäämiehen toimesta ja ministerivarmennuksin.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Lain promulgointi · Katso lisää »

Laitialan kartano

Laitialan kartano sijaitsee Hollolan Laitialassa Vesijärven rannalla ja se muodostettiin alun perin 1600-luvulla yhdistämällä Laitialan kylän neljä taloa ratsutilaksi.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Laitialan kartano · Katso lisää »

Lakialoite

Lakialoite tarkoittaa ehdotusta uudeksi laiksi tai ehdotusta jo olemassa olevan lain muuttamisesta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Lakialoite · Katso lisää »

Liberaalinen puolue

Liberaalinen puolue oli 1880-luvulla toiminut Suomen ensimmäinen varsinainen poliittinen puolue.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Liberaalinen puolue · Katso lisää »

Liberalismi

Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Liberalismi · Katso lisää »

Luettelo Viipurin kauppiassuvuista

Tämä on luettelo Vanhan Suomen kauppiassuvuista.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Luettelo Viipurin kauppiassuvuista · Katso lisää »

Maaherra (runo)

Maaherra'' (1899) kuvaa runon tapahtumia: maaherra Wibelius uhmaa venäläistä kenraalia puristaen kädessään Ruotsin lakia. Sihteerit todistavat taustalla, kun kirkas valo lankeaa hänen kasvoilleen. Maaherra on Johan Ludvig Runebergin kirjoittama runo, joka kuuluu hänen runoteokseensa Vänrikki Stoolin tarinat.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Maaherra (runo) · Katso lisää »

Maanviljelysseura

Maanviljelysseura (lyhenne mvs.) on maaseudulla maa- ja karjatalousneuvontaa antava järjestö.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Maanviljelysseura · Katso lisää »

Madrid

Madrid on Espanjan pääkaupunki.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Madrid · Katso lisää »

Maisteri

Maisteri ('suurempi', 'ohjaaja', 'opastaja'; lyhenne maist.) on tavallisin ylemmän korkeakoulututkinnon nimi Suomen yliopistoissa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Maisteri · Katso lisää »

Marraskuun manifesti

asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Marraskuun manifesti · Katso lisää »

Matti Meikäläinen (1884)

Matti Meikäläinen oli vuosina 1884–1899 ilmestynyt suomalainen poliittinen pilalehti.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Matti Meikäläinen (1884) · Katso lisää »

Mäkkylä

Mäkkylän asema Mäkkylä on pienalue Leppävaaran kaupunginosassa Espoossa, Helsingin rajan tuntumassa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Mäkkylä · Katso lisää »

Mechelen

Mechelen on kaupunki Belgian Flanderissa Dylejoen varrella.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Mechelen · Katso lisää »

Mechelinin senaatti

Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman. Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J. Grotenfelt, Edvard Hjelt, Leo Mechelin, Onni Schildt, Fredrik Stjernvall, Hugo Lilius, K. E. F. Ignatius, Th. Wegelius, Otto Donner, Kaarlo Castren, August Nybergh. Mechelinin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1905–1908.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Mechelinin senaatti · Katso lisää »

Mechelininkatu

Mechelininkatu on Ruoholahdesta Taka-Töölöön johtava leveä ja vilkasliikenteinen katu Helsingin kantakaupungin länsiosassa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Mechelininkatu · Katso lisää »

Ministerivaltiosihteeri

Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Ministerivaltiosihteeri · Katso lisää »

Molemmat oikeudet

Molemmat oikeudet sisältää maallisen (roomalaisen) oikeuden ja kirkollisen eli kanonisen oikeuden rinnakkaisina oikeusaloina.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Molemmat oikeudet · Katso lisää »

Naiskagaali

Naiskagaali oli vuonna 1902 perustettu vastarintajärjestö, joka perustettiin vuonna 1901 perustetun Kagaalin rinnalle sen tueksi.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Naiskagaali · Katso lisää »

Naisten äänioikeus

Naisten äänioikeus. suffragettien mielenosoitus New Yorkissa vuonna 1912. Göteborgissa 1918. Naisten äänioikeus on taloudellinen ja poliittinen uudistus, joka antaa naisille oikeuden äänestää.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Naisten äänioikeus · Katso lisää »

Napoleon III

Napoleon III eli Charles Louis Napoléon Bonaparte (20. huhtikuuta 1808 Pariisi – 9. tammikuuta 1873 Chislehurst, Kent, Iso-Britannia) oli Ranskan presidentti vuosina 1848–1852 ja keisari vuosina 1852–1870.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Napoleon III · Katso lisää »

Nationalismi

Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Nationalismi · Katso lisää »

Nefropatia

Nefropatia, kansanomaisesti "munuaistauti" voi aiheutua pitkäaikaisesta kipulääkkeiden käytöstä tai lyijymyrkytyksestä.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Nefropatia · Katso lisää »

Nikolai Bobrikov

Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Nikolai Bobrikov · Katso lisää »

Nikolai Gerard

Nikolai Nikolajevitš Gerard tai Gerhard (3. syyskuuta 1838 Homelin piirikunta, Mogiljovin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 9. joulukuuta 1929 Uusikirkko, Suomi) oli venäläinen todellinen salaneuvos.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Nikolai Gerard · Katso lisää »

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Nikolai II · Katso lisää »

Nokia (yritys)

Nokia Oyj on suomalainen maailmanlaajuisesti toimiva tietoliikennealan yhtiö, jonka pääliiketoimintoja ovat verkkoinfrastruktuuri, sekä teknologiakehitys ja lisensointi.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Nokia (yritys) · Katso lisää »

Nokian kartano

Nokian kartano sijaitsee Nokian keskustan tuntumassa Nokianvirran eteläpuolella.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Nokian kartano · Katso lisää »

Nokiankoski

Nokiankoski 1890-luvulla,Valokuva: I. K. Inha. Nokiankoski eli Emäkoski on entinen koski Nokianvirrassa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Nokiankoski · Katso lisää »

Nuorsuomalainen Puolue

Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Nuorsuomalainen Puolue · Katso lisää »

Nuutajärven lasitehdas

Lasitehtaan "Vanha hytti". Oiva Toikan muotoileman Kastehelmi-sarjan kermakko ja sokerikko. Nuutajärven lasitehdas oli suomalainen lasitehdas, joka on perustettu vuonna 1793.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Nuutajärven lasitehdas · Katso lisää »

Obligaatio

Suomen valtion obligaatio vuodelta 1980. Obligaatio on haltijavelkakirja, valtion, kunnan, rahalaitoksen tai yrityksen velkasitoumus.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Obligaatio · Katso lisää »

Oikeisto

Oikeisto on nimitys, jota käytetään oikeisto–vasemmisto-akselin oikeassa päässä olevista poliittisista ryhmistä.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Oikeisto · Katso lisää »

Oikeustiede

Oikeustiede (juridiikka) on tiede, jonka tehtävänä on oikeusjärjestyksen sisällön tutkiminen ja sen systematisointi eli oikeudellisen informaation jäsentäminen hallittavaan muotoon.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Oikeustiede · Katso lisää »

Olof Wibelius

Olof Wibelius (oik.) kohtaa kreivi Friedrich Wilhelm von Buxhoevdenin. Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1899. Olof Wibelius (vuodesta 1808 aateloituna af Wibeli; 10. helmikuuta 1752 Södertälje – 1. heinäkuuta 1823 Karlstad) oli ruotsalainen virkamies, joka toimi Savon ja Karjalan läänin maaherrana vuosina 1803–1808.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Olof Wibelius · Katso lisää »

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö (lyhenne suomen kielessä oy. tai oy) on monissa maissa esiintyvä yhtiömuoto, jossa omistus jakautuu siirtokelpoisiin määräosiin (osakkeisiin).

Uusi!!: Leo Mechelin ja Osakeyhtiö · Katso lisää »

Osmo Jussila

Osmo Tapio Jussila (14. maaliskuuta 1938 Haukipudas – 15. maaliskuuta 2019 Espoo) oli suomalainen poliittisen historian tutkija, joka erikoistui Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin ja Suomen autonomian ajan historiaan, erityisesti hallintohistoriaan.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Osmo Jussila · Katso lisää »

Painovapaus

Painovapaus on kansalaisille kuuluva oikeus ajatusten esittämiseen painotuotteessa ilman erityistä viranomaisen lupaa tai ennakkotarkastusta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Painovapaus · Katso lisää »

Pamfletti

Pamfletti tarkoittaa kiistakirjaa tai kiistakirjoitusta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Pamfletti · Katso lisää »

Papperslyktan

Papperslyktan oli Helsingissä vuosina 1858–1861 ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Papperslyktan · Katso lisää »

Pariisi

Pariisi (.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Pariisi · Katso lisää »

Parlamentarismi

Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Parlamentarismi · Katso lisää »

Paternalismi

Paternalismi eli holhoaminen on toimintamalli, joka pyrkii ehkäisemään holhoamisen kohdetta tekemästä vahinkoa itselleen.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Paternalismi · Katso lisää »

Pääomamarkkinat

Pääomamarkkinat ovat mekanismi, jolla ihmiset voivat helposti ostaa ja myydä arvopapereita kuten osakkeita ja joukkovelkakirjoja, hyödykkeitä kuten arvometalleja tai maataloustuotteita ja muuta matalin transaktiokustannuksin ja tehokkain hinnoin.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Pääomamarkkinat · Katso lisää »

Personaaliunioni

Personaaliunioni on kahden tai useamman valtion liittouma, jossa valtiot ovat itsenäisiä ja erillisiä, mutta niillä on yhteinen valtionpäämies.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Personaaliunioni · Katso lisää »

Perustuslaillisdemokraattinen puolue

Pavel Nikolajevitš Miljukov Perustuslaillisdemokraattinen puolue, lyh.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Perustuslaillisdemokraattinen puolue · Katso lisää »

Perustuslailliset

Perustuslaillisiksi kutsuttiin Suomessa sortokausien aikana niitä poliittisia ryhmiä ja henkilöitä, joiden mielestä laittomina pidettyjä Venäjän keisarin antamia lakeja ja asetuksia ei olisi tullut noudattaa lainkaan.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Perustuslailliset · Katso lisää »

Perustuslakivaliokunta

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokous Säätytalossa vuonna 1918. Pöydän päässä selin puheenjohtaja K. J. Ståhlberg, hänestä vasemmalla (myötäpäivään) R. A. Wrede, Ernst Estlander, G. G. Rosenqvist, A. O. Wuorimaa, Santeri Alkio, Antti Juutilainen, J. P. Kokko, Eero Erkko, Tekla Hultin (ei näy), Pekka Pennanen, Elias Tukia, Wilhelmi Malmivaara, F. W. Bergroth, Onni Rantasalo, J. E. Antila ja Lauri Ingman. Taustalla toisessa pöydässä valiokunnan sihteeri Hjalmar Kahelin. Perustuslakivaliokunta (PeV) on yksi eduskunnan valiokunnista.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Perustuslakivaliokunta · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »

Pjotr Stolypin

Pjotr Arkadjevitš Stolypin (14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta – 18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Pjotr Stolypin · Katso lisää »

Poliitikko

G20-maiden valtionpäämiehiä. Poliitikko on henkilö, joka on aktiivisesti mukana poliittisessa toiminnassa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Poliitikko · Katso lisää »

Porvari (politiikka)

Porvari tarkoittaa poliittisessa kielenkäytössä oikeisto- tai keskustapuolueen jäsentä tai kannattajaa tai yleensä ei-sosialistia.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Porvari (politiikka) · Katso lisää »

Porvaristo

Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Porvaristo · Katso lisää »

Porvoon valtiopäivät

Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »

Postimanifesti

Postimanifesti oli Venäjän keisari Aleksanteri III:n 12.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Postimanifesti · Katso lisää »

Pro Finlandia (adressi)

Kulttuuriadressin ruotsinkielisen kappaleen kansilehti. Alhaalla vasemmalla tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin allekirjoitus. Hän kuului myös kuusihenkiseen valtuuskuntaan, jonka tuli toimittaa adressi keisarille. Pro Finlandia -adressi eli Kulttuuriadressi tai Eurooppalainen adressi oli vuonna 1899 Venäjän keisari Nikolai II:lle osoitettu adressi, jossa otettiin kantaa helmikuun manifestia vastaan ja pyydettiin keisaria säilyttämään Suomen suuriruhtinaskunnan erityisoikeudet ja asema.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Pro Finlandia (adressi) · Katso lisää »

Punakaarti

Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Punakaarti · Katso lisää »

Puolueohjelma

Puolueohjelma on poliittisen puolueen yleisohjelma, jollaista Suomen laki vaatii rekisteröityneeltä puolueelta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Puolueohjelma · Katso lisää »

Puotilan kartano

Puotilan kartano Vuosaaren sillan ja Juorumäen viljelypalstojen suunnasta kuvattuna Kartanon sivurakennus eli Pehtoorin pytinki. Puotilan kartano (Botby gård) on Helsingin vanha kantatila, joka sijaitsee Puotilassa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Puotilan kartano · Katso lisää »

Puuhiomo

Tampereen Puuhiomo 1870-luvulla. Puuhiomo on teollisuuslaitos, jossa puuta mekaanisesti hiomalla tuotetaan paperinvalmistuksessa käytettävää mekaanista puumassaa eli hioketta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Puuhiomo · Katso lisää »

R. A. Wrede

R. A. Wrede kuvattuna 1905–1910 Rabbe Axel (R. A.) Wrede af ElimäFinlands ridderskaps och adels kalender, 1956, sivu 537 (16. heinäkuuta 1851 Anjala – 16. helmikuuta 1938 Anjala) oli suomalainen oikeustieteen professori ja poliitikko.

Uusi!!: Leo Mechelin ja R. A. Wrede · Katso lisää »

Ranskan kieli

Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Ranskan kieli · Katso lisää »

Rauhanaate

Rauhanmerkki, pasifistien tunnus. ”Johtajat haluavat sotaa ja julistavat sodan; johdettavat sotivat”. Pilapiirros vuodelta 1910. Uskonnollisia johtajia koolla ''World Day of Prayer for Peace'' -tapahtumassa Italian Assisissa vuonna 2011. Rauhanaate eli pasifismi merkitsee sodanvastaisuutta ja pyrkimystä saavuttaa tavoitteet täysin väkivallattomin keinoin ja samalla ennaltaehkäistä konflikteja.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Rauhanaate · Katso lisää »

Rautatientori

päärautatieasema Rautatientori on Helsingin ydinkeskustassa, päärautatieaseman vieressä sijaitseva aukio.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Rautatientori · Katso lisää »

Reaalipolitiikka

Reaalipolitiikka on ulkopolitiikkaa, joka pyrkii sopeutumaan vallitseviin oloihin ja sivuuttamaan periaatteelliset, ideologiset tai moraaliset seikat.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Reaalipolitiikka · Katso lisää »

Reaaliunioni

Reaaliunioni on kahden tai useamman valtion välinen pysyvä liitto, jolla on personaaliunionista poiketen yhteisen hallitsijan lisäksi myös joitakin yhteisiä valtiollisia toimielimiä.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Reaaliunioni · Katso lisää »

Robert Hermanson

Robert Hermanson. Robert Fredrik Hermanson (2. helmikuuta 1846 Oulu – 10. joulukuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja valtiopäivämies.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Robert Hermanson · Katso lisää »

Robert Montgomery

Robert Montgomeryn rintakuva, taiteilija Walter Runeberg, Runebergin kotimuseo. Robert August Montgomery (29. kesäkuuta 1834 Kajaani – 3. elokuuta 1898 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä, professori, senaattori ja poliittinen vaikuttaja, joka toimi Suomen prokuraattorina vuosina 1882–1886 ja senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana vuosina 1896–1898.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Robert Montgomery · Katso lisää »

Robert Stigell

Stigell vuonna 1903 Robert Konstantin Stigell (14. toukokuuta 1852 Viapori (Suomenlinna) – 1. joulukuuta 1907) oli suomalainen kuvanveistäjä.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Robert Stigell · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin historia

Ruotsin historia aloitetaan joskus viikinkiajasta, joskus 1000-luvusta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Ruotsin historia · Katso lisää »

Ruotsin kieli

Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Ruotsin kieli · Katso lisää »

Ruotsin valtaneuvosto

Ruotsin valtaneuvosto tai valtakunnanneuvosto oli Ruotsissa hallitusasioissa kuninkaan apuna toiminut monijäseninen elin, neuvoskunta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Ruotsin valtaneuvosto · Katso lisää »

Saksan kieli

EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Saksan kieli · Katso lisää »

Säätytalo

Säätytalon porrashalli sekä ''Laki''-veistos Säätytalon porrashalli n. 1900. Säätytalo on rakennus Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla, vastapäätä Suomen Pankkia.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Säätytalo · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1872

Säätyvaltiopäivät 1872 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Säätyvaltiopäivät 1872 · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1877

Säätyvaltiopäivät 1877 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Säätyvaltiopäivät 1877 · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1882

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät vuonna 1882 pidettiin 19.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Säätyvaltiopäivät 1882 · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1885

Säätyvaltiopäivät 1885 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Säätyvaltiopäivät 1885 · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1888

Säätyvaltiopäivät 1888 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Säätyvaltiopäivät 1888 · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1891

Säätyvaltiopäivät 1891 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Säätyvaltiopäivät 1891 · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1894

Säätyvaltiopäivät 1894 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Säätyvaltiopäivät 1894 · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1897

Suomen suuriruhtinaskunnan vuoden 1897 säätyvaltiopäivät kokoontuivat Helsingissä 22.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Säätyvaltiopäivät 1897 · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1899

Säätyvaltiopäivät 1899 olivat ylimääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Säätyvaltiopäivät 1899 · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1900

Säätyvaltiopäivät 1900 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Säätyvaltiopäivät 1900 · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1904

Säätyvaltiopäivät 1904–1905 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Säätyvaltiopäivät 1904 · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1905

Säätyvaltiopäivät 1905 olivat ylimääräiset ja samalla Suomen suuriruhtinaskunnan viimeiset säätyvaltiopäivät.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Säätyvaltiopäivät 1905 · Katso lisää »

Selim Lemström

Selim Lemström 1890-luvun alussa. Karl Selim Lemström (17. marraskuuta 1838 Inkoo – 2. lokakuuta 1904 Helsinki) oli suomalainen geofysiikan tutkija.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Selim Lemström · Katso lisää »

Sergei Witte

Ilja Repin: Sergei Witten muotokuva. Sergei Juljevitš Witte (29. kesäkuuta (J: 17. kesäkuuta) 1849 Tiflis – 13. maaliskuuta (J: 28. helmikuuta) 1915 Pietari) oli venäläinen kreivi ja maltillisen uudistusmielinen hallintomies, joka toimi Venäjän keisarikunnan valtiovarainministerinä vuosina 1892–1903 ja pääministerinä Venäjän vuoden 1905 levottomuuksien aikana 1905–1906 suositellen maalle perustuslaillisen uudistuksen vallankumoukselliseksi muuttuvan liikkeen tyynnyttämiseksi perustuttamalla Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuman.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Sergei Witte · Katso lisää »

Sortokausien aktivismi

Sortokausien aktivismi tarkoittaa Suomen historiassa suoraa toimintaa kannattanutta poliittista liikettä, joka syntyi 1900-luvun alussa vastustamaan niin sanottujen sortokausien aikaisia venäläistämistoimia.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Sortokausien aktivismi · Katso lisää »

Sortovuodet

Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Sortovuodet · Katso lisää »

Sosialismi

Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Sosialismi · Katso lisää »

Sotilasmiljoonat

Sotilasmiljoonat olivat Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikunnalle vuosina 1902–1916 maksama korvaus siitä, ettei suomalaisia kutsuntalakkojen jälkeen enää yritetty saada asevelvollisiksi Venäjän keisarikunnan armeijaan.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Sotilasmiljoonat · Katso lisää »

Strengin senaatti

Strengin senaatti oli Suomen senaatti vuonna 1905.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Strengin senaatti · Katso lisää »

Suomalainen puolue

Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomalainen puolue · Katso lisää »

Suomalaiset

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomalaiset · Katso lisää »

Suomen aktiivinen vastustuspuolue

Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue oli sortokauden aikana vuosina 1904–1908 Suomessa toiminut puolue joka vastusti venäläistämispolitiikkaa ja kannatti Suomen itsenäistymistä Venäjästä tarvittaessa väkivaltaisinkin keinoin.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen aktiivinen vastustuspuolue · Katso lisää »

Suomen asevelvollisuuden historia

Todistus asevelvollisen osallistumisesta kertausharjoituksiin vuonna 1897. Todistuksesta ilmenee painettuna hallintokieli ruotsi, koulutuskieli suomi ja Venäjän keisarillinen vaakuna. Varsinainen asevelvollisuus tuli Suomessa käyttöön säätyvaltiopäivien vuonna 1878 säätämällä lailla.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen asevelvollisuuden historia · Katso lisää »

Suomen asiain komitea

Suomen asiain komitea oli valmistelukunta, joka ministerivaltiosihteerin apuna käsitteli hallitsijan ratkaistaviksi meneviä Suomen suuriruhtinaskunnan asioita vuosina 1811–1826 ja 1857–1891.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen asiain komitea · Katso lisää »

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous on kirkon hallinnon korkein päättävä elin.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous · Katso lisää »

Suomen kansanedustaja

Kansanedustaja (lyhenne kansaned.) on parlamentaarikko eli kansalaisten valitsema edustaja eduskunnassa, Suomen parlamentissa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen kansanedustaja · Katso lisää »

Suomen kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomen markka

Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen markka · Katso lisää »

Suomen Pankki

Suomen Pankki (lyhenne SP) on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen Pankki · Katso lisää »

Suomen Rauhanliitto

Helsingin Pasilassa. Suomen Rauhanliitto – Fredsförbundet (aiemmin Suomen Rauhanliitto – YK-yhdistys, Suomen Rauhanliitto – Kansainliittoyhdistys) on suomalainen rauhantyötä tekevä järjestö, joka toimii usean rauhanjärjestön katto-organisaationa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen Rauhanliitto · Katso lisää »

Suomen ruotsalainen kansanpuolue

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue · Katso lisää »

Suomen senaatti

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät

Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomen Taideyhdistys

Suomen Taideyhdistys – Finska Konstföreningen ry on vuonna 1846 perustettu järjestö, joka alkuaikoinaan otti tehtäväkseen luoda perustan Suomen taide-elämälle.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen Taideyhdistys · Katso lisää »

Suomen Talousseura

Suomen Talousseura on toiminut jo vuodesta 1797.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen Talousseura · Katso lisää »

Suomen Tiedeseura

Suomen Tiedeseura r.y. on Suomen vanhin, vuonna 1838 perustettu tiedeakatemia.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen Tiedeseura · Katso lisää »

Suomen valtiosihteerinvirasto

Suomen valtiosihteerinvirasto oli vuosina 1826–1918 autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan edustajana Pietarissa toiminut virasto.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen valtiosihteerinvirasto · Katso lisää »

Suomen Yhdyspankki

Suomen Yhdyspankin logo Suomen Yhdyspankki Oy eli SYP (lyh. FBF) oli vuosina 1862–1995 toiminut suomalainen liikepankki.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suomen Yhdyspankki · Katso lisää »

Suuri adressi

Suuri adressi sidottuna 26 niteeseen. Vieressä adressin keräykseen osallistunut filosofian tohtori Yrjö Wichmann. Suuri adressi oli adressi, joka kerättiin Suomessa ensimmäisen sortokauden alussa maaliskuussa 1899 vastalauseeksi Venäjän keisari Nikolai II:n 15.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suuri adressi · Katso lisää »

Suvereniteetti

Suvereniteetti tarkoittaa täydellisen, ehdottoman ja riippumattoman vallan omaamista jollain maantieteellisellä alueella tai valtaa päättää jostain tietystä asiasta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Suvereniteetti · Katso lisää »

Svekomania

Svekomania tai ruotsalaisuusliike oli Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla fennomanian vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike ja poliittinen aate.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Svekomania · Katso lisää »

Talousarvio

Talousarvio eli budjetti (ruotsiksi budget) on yrityksen tai muun talousyksikön lyhyen tähtäimen taloussuunnitelma.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Talousarvio · Katso lisää »

Talousliberalismi

Talousliberalismi tarkoittaa markkinaliberalismin (tai klassisen liberalismin) taloudellisia näkökohtia kuten vapaakauppaa sekä verotuksen ja talouden sääntelyn vähyyttä.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Talousliberalismi · Katso lisää »

Talousoikeus

Talousoikeus on yksityisoikeuden alue, johon kuuluvat markkinaoikeus, maa- ja vesioikeus sekä työoikeus ja ympäristöoikeus.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Talousoikeus · Katso lisää »

Taloustiede

Taloustiede on yhteiskuntatiede, joka tutkii lähinnä taloudellisia päätöksiä tekevien toimijoiden kannustimia ja käyttäytymistä, sekä niiden perusoletuksista johdetuilla malleilla ja teorioilla erilaisia taloudellisia ilmiöitä.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Taloustiede · Katso lisää »

Talvimerenkulku

Talvimerenkulku on pohjoisilla, jäätyvillä merialueilla harjoitettavaa merenkulkua.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Talvimerenkulku · Katso lisää »

Tammikuun valiokunta

Tammikuun valiokunnaksi kutsutaan 20. tammikuuta vuonna 1862 toimintansa aloittanutta valtakunnallista kokousta, joka oli eräänlainen yksikamarinen tynkäeduskunta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Tammikuun valiokunta · Katso lisää »

Tampere

Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Tampere · Katso lisää »

Tähtitornin vuori

Tähtitorninvuori Tähtitornin vuori (myös muodossa Tähtitorninvuori, puhekielessä Tähtitorninmäki, Tähtis tai Tähtäri) on noin 30 metriä korkea kallioinen mäki Helsingin Ullanlinnassa Eteläsataman vieressä.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Tähtitornin vuori · Katso lisää »

Tekla Hultin

Thekla (Tekla) Johanna Virginia Hultin (18. huhtikuuta 1864 Jaakkima – 31. maaliskuutaAf Forselles, Jenny, Kansallinen elämäkerrasto, 2, s. 515. 1943 Helsinki) oli Suomen toinen naistohtori ja ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori (1896).

Uusi!!: Leo Mechelin ja Tekla Hultin · Katso lisää »

Theodor Bruun

Theodor Bruun 1880-luvulla. Theodor Bruun (18. toukokuuta 1821 Hamina – 3. syyskuuta 1888 Vehkalahti) oli suomalainen vapaaherra ja Suomen ministerivaltiosihteeri vuosina 1881–1888.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Theodor Bruun · Katso lisää »

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Toinen maailmansota · Katso lisää »

Toinen sortokausi

Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Toinen sortokausi · Katso lisää »

Torsten Costiander

Torsten Costiander (11. toukokuuta 1831 TurkuLindqvist 2017, s. 19–22. – 30. toukokuuta 1904 Wirballen, Venäjän keisarikuntaLindqvist 2017, s. 597.) oli suomalainen sotilas, valtiopäivämies ja Hämeen läänin kuvernööri vuosina 1888–1895.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Torsten Costiander · Katso lisää »

Tukholma

Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Tukholma · Katso lisää »

Tuusula

Tuusula on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Tuusula · Katso lisää »

Uppsalan yliopisto

Uppsalan yliopisto on Uppsalan kaupungissa Ruotsissa sijaitseva julkinen yliopisto.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Uppsalan yliopisto · Katso lisää »

Uskonnonvapaus

Uskonnonvapautta edustava veistos ''Liberté de culte'' Congreskolomissa Brysselissä. Uskonnonvapaus on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Uskonnonvapaus · Katso lisää »

Vaalikelpoisuus

Vaalikelpoisuus tarkoittaa ehtoja, jotka henkilön tulee täyttää, jotta hän voi asettua ehdolle vaaleissa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Vaalikelpoisuus · Katso lisää »

Valtakunnanlainsäädäntö

Valtakunnanlainsäädäntö tarkoittaa koko liittovaltiota koskevaa lainsäädäntöä erotuksena osavaltioiden lainsäädännölle.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Valtakunnanlainsäädäntö · Katso lisää »

Valtio

Valtio on ihmisyhteisö, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Valtio · Katso lisää »

Valtio-oikeus

Valtio-oikeus tarkoittaa nykyisin yleensä valtiosääntöoikeutta eli niitä oikeussäännöksiä, joissa on määräykset valtion ylimmistä valtaoikeuksista.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Valtio-oikeus · Katso lisää »

Valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvoston kanslia (lyhenne VNK) on yksi Suomen 12 ministeriöstä.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Valtioneuvoston kanslia · Katso lisää »

Vantaa

Vantaa (vuoteen 1972 Helsingin maalaiskunta, ruots. Helsinge) on kaupunki Uudellamaalla.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Vantaa · Katso lisää »

Vapaakauppa

Vapaakauppa tarkoittaa yleensä ihmisten ja yritysten oikeutta käydä kauppaa keskenään vapaasti myös valtakunnanrajojen yli.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Vapaakauppa · Katso lisää »

Vapautusliitto

Vapautusliitto oli Venäjän tsaarinvaltaa vastustanut salainen yhteenliittymä, johon kuului useita aatelishenkilöitä kuten ruhtinaat Pjotr Dolgorukov, Dmitsi Šahovskoi ja Nikolai Lvov, tiedemiehiä kuten taloustieteilijä Pjotr Struve ja oikeustieteilijä Sergei Muromtsev sekä historioitsija ja myöhemmin perustuslaillisdemokraattisen puolueen johtaja Pavel Miljukov.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Vapautusliitto · Katso lisää »

Vähemmistöhallitus

Vähemmistöhallitus on poliittinen hallitus, johon kuuluvalla/kuuluvilla puolueella/puolueilla on yhteensä vähemmän kuin puolet edustajista valtion parlamentissa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Vähemmistöhallitus · Katso lisää »

Väkivallaton vastarinta

Sodanvastainen mielenosoitus Lontoossa 20. maaliskuuta 2005. Väkivallattomuus tai väkivallaton vastarinta on moraalifilosofia tai toimintastrategia, jonka periaatteena on kieltäytyä fyysisestä voimankäytöstä sosiaalisen, taloudellisen tai poliittisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Väkivallaton vastarinta · Katso lisää »

Välikysymys

Välikysymys on parlamentaarisessa hallitusjärjestelmässä käytetty menettely, jonka avulla selvitetään nauttiiko hallitus parlamentin luottamusta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Välikysymys · Katso lisää »

Vänrikki Stoolin tarinat

''Vänrikki Stoolin tarinat'', Albert Edelfeltin kuvittaman laitoksen kansi. Vänrikki Stoolin tarinat (uusimmassa suomennoksessa Vänrikki Stålin tarinat) on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kirjoittama laaja runoteos, joka ilmestyi ruotsinkielisenä kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Vänrikki Stoolin tarinat · Katso lisää »

Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma

Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Venäjän keisarillinen armeija

Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Venäjän keisarillinen armeija · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Venäläistäminen

Hyökkäys'' vuodelta 1899 tuli Suomessa jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Venäläistäminen tai russifikaatio tarkoittaa pyrkimyksiä, joissa Venäjän vaikutusvallassa olevat kansat pyritään sulauttamaan venäläisväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Venäläistäminen · Katso lisää »

Vesivoima

Tammerkosken Keskikosken voimalaitos, jonka vesivarastona on Näsijärvi. Kartta Henry Bordonin vesivoimalaitoksen patojärvestä Brasilian Sao Paolossa. Vesivoimalaitoksen rakennekuva Vesivoima on energiaa, joka on tuotettu vesivoimalaitoksessa virtaavan veden liike-energiasta tai putoavan veden potentiaalienergiasta ja joka on muutettu muuksi energiamuodoksi kulloisenkin käyttötarpeen mukaan.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Vesivoima · Katso lisää »

Victor Napoleon Procopé

Kenraaliluutnantti, senaattori, ministerivaltiosihteeri Victor Napoleon Procopé. Victor Napoleon Procopé (5. elokuuta 1839 Mietoinen – 23. syyskuuta 1906 Pietari) oli suomalainen sotilas, senaattori ja ministerivaltiosihteeri.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Victor Napoleon Procopé · Katso lisää »

Victor von Haartman

Victor von Haartman, Albert Edelfeltin maalaama muotokuva vuodelta 1889. Victor Georg Gustaf Gabriel von Haartman (4. maaliskuuta 1830 Helsinki – 21. toukokuuta 1895 Bonn, Saksan keisarikunta) oli suomalainen hallintomies, senaattori ja säätyvaltiopäivien valtiopäivämies ja maamarsalkka.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Victor von Haartman · Katso lisää »

Vladimir Lenin

Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Vladimir Lenin · Katso lisää »

Voimaliitto

Voimaliitto oli eräänlainen Venäjän sortovuosina toiminut suomalainen vastarintaliike, joka perustettiin Suomen Aktiivisen Vastustuspuolueen taistelujärjestöksi.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Voimaliitto · Katso lisää »

Vuoden 1905 suurlakko

Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys

Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys eli Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys (AsK 26/1906) oli perustuslaillinen säädös, jolla Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »

Walter Runeberg

Walter Magnus Runeberg (29. joulukuuta 1838 Porvoo – 23. joulukuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä, Fredrika ja J. L. Runebergin poika.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Walter Runeberg · Katso lisää »

Werner Söderhjelm

Werner Söderhjelm, Eero Järnefeltin maalaama muotokuva vuodelta 1916. Muotokuvan tilasi Karjalainen osakunta. Jarl Werner Söderhjelm (26. heinäkuuta 1859 Viipuri – 16. tammikuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä, valtiopäivämies, kirjallisuushistorian tutkija ja diplomaatti.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Werner Söderhjelm · Katso lisää »

Wien

Wien on Itävallan pääkaupunki sekä yksi Itävallan osavaltioista.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Wien · Katso lisää »

William Ewart Gladstone

William Ewart Gladstone (29. joulukuuta 1809 Liverpool – 19. toukokuuta 1898 Hawarden) oli brittiläinen liberaali valtiomies, jonka uraan kuuluivat Yhdistyneen kuningaskunnan nelinkertainen pääministeriys vuosina 1868–1874, 1880–1885, 1886 ja 1892–1894, 27 vuotta hallitusten jäsenenä ja yli 60 vuotta parlamentaarikkona.

Uusi!!: Leo Mechelin ja William Ewart Gladstone · Katso lisää »

Witten hallitus

Witten hallitus oli Venäjän keisarikunnan ensimmäinen hallitus, jonka virkakausi oli 6.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Witten hallitus · Katso lisää »

Woldemar von Daehn

Woldemar von Daehn, Albert Edelfeltin maalaama muotokuva vuodelta 1899. Woldemar Carl von Daehn (20. helmikuuta 1838 Sippola – 28. joulukuuta 1900 Rooma, Italia) oli venäjänsaksalaista sukua ollut suomalainen jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen suuriruhtinaskunnan ministerivaltiosihteerinä vuosina 1891–1898.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Woldemar von Daehn · Katso lisää »

Yhdistynyt kuningaskunta

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »

Yksikamarijärjestelmä

Ei parlamenttia Yksikamarijärjestelmässä lakia säätävä elin eli parlamentti muodostaa yhden kokonaisuuden.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Yksikamarijärjestelmä · Katso lisää »

Yleinen suomalainen teollisuusnäyttely 1876

Suomen Kuvalehden puupiirros näyttelyn avajaisista Yleinen suomalainen teollisuusnäyttely 1876 oli Suomen ensimmäinen kotimaista teollisuutta ja taidetta esitellyt messutapahtuma, joka pidettiin kesällä 1876 Helsingin Kaivopuistossa.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Yleinen suomalainen teollisuusnäyttely 1876 · Katso lisää »

Yliopistolliset tutkinnot Suomessa

Yliopistotutkinnot ovat yliopistoissa suoritettavia tutkintoja.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Yliopistolliset tutkinnot Suomessa · Katso lisää »

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (vuoteen 1882 Georg Zacharias Forsman, kirjailijanimi Yrjö Koskinen, 10. joulukuuta 1830 Vaasa – 13. marraskuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, vanhasuomalainen suomalaisuusmies ja Suomalaisen puolueen puheenjohtaja J. V. Snellmanin jälkeen.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen · Katso lisää »

Zachris Topelius

Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.

Uusi!!: Leo Mechelin ja Zachris Topelius · Katso lisää »

1839

Ei kuvausta.

Uusi!!: Leo Mechelin ja 1839 · Katso lisää »

1914

Vuosi 1914 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Leo Mechelin ja 1914 · Katso lisää »

24. marraskuuta

24.

Uusi!!: Leo Mechelin ja 24. marraskuuta · Katso lisää »

26. tammikuuta

26.

Uusi!!: Leo Mechelin ja 26. tammikuuta · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »