Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
68 suhteet: Absoluuttinen korkeus, Šeksna (joki), Ääninen, Boreaalinen vyöhyke, Dnepr, Doliini, Dolomiitti, Fennoskandian mannerjäätikkö, Harju, Havumetsä, Hemiboreaalinen vyöhyke, Hiekkakivi, Ilmajärvi, Itämerensuomalaiset kielet, Itämeri, Jäätikkövirta, Karstimaa, Kaspianmeri, Käkisalmen lääni, Kiovan Rus, Koivut, Laatokka, Lehtimetsä, Leningradin alue, Lovat, Luola, Mänty, Metsähaapa, Metsäkuusi, Mologa, Moreeni, Moskova, Msta, Mustameri, Neva (joki), Nevan vesistö, Novgorodin alue, Okovin metsä, Olhavanjoki, Ostaškov, Pietari (kaupunki), Pihkovan alue, Pola, Reunamoreeni, Rybinskin tekojärvi, Sadanta, Savi, Säsjoki, Seliger, Smolenskin alue, ..., Suda (joki), Suo, Suomenlahti, Syväri, Tammi, Tihvinän selänne, Tverin alue, Tvertsa, Valdai, Valdainkarjalaiset, Väinäjoki, Vedenjakaja, Veiksel-jääkausi, Vepsän ylänkö, Viime jääkauden huippukohta, Volga, Vyšni Volotšok, Ylänkö. Laajenna indeksi (18 lisää) »
Absoluuttinen korkeus
Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Absoluuttinen korkeus · Katso lisää »
Šeksna (joki)
Šeksna on Volgan vasemmanpuoleinen sivujoki Vologdan alueella Venäjällä.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Šeksna (joki) · Katso lisää »
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Ääninen · Katso lisää »
Boreaalinen vyöhyke
Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Boreaalinen vyöhyke · Katso lisää »
Dnepr
Dnepr, antiikin Borysthenes ja Danapris, on noin 2 290 kilometrin pituinen joki Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Dnepr · Katso lisää »
Doliini
Doliini Omanissa Doliinit ovat kuoppia tai vajoamia, joita esiintyy karstialueilla.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Doliini · Katso lisää »
Dolomiitti
Dolomiitti (CaMg(CO3)2) on kemialliselta koostumukseltaan kalsiummagnesiumkarbonaattia.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Dolomiitti · Katso lisää »
Fennoskandian mannerjäätikkö
Mannerjäätiköiden yhtyminen muodosti jäätikköalueen suurimman laajuuden Veiksel-jääkauden kylmimpänä aikana. Fennoskandian mannerjäätikkö (lyhennys FIS) tai Skandinavian mannerjäätikkö (SIS) oli Veiksel-jääkaudella (noin 115 000–11 000 vuotta sitten) yleensä joko vain Skandinavian tai laajemmin Fennoskandian peittänyt mannerjäätikkö, jonka alkuperäinen synnyinseutu oli Skandeilla.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Fennoskandian mannerjäätikkö · Katso lisää »
Harju
Piirros harjuselänteestä, jonne on tasoittunut tie. Harju on eräs jäätikköjokimuodostuman tyyppi, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa sulavan mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen pohjalle tai jäätikköjoen purkautumisaukon eteen syntynyt erityinen kerrostumamuoto.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Harju · Katso lisää »
Havumetsä
Mäntyvaltaista metsää Multialla. Kuusimetsää Havumetsät ovat lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyviä havupuuvaltaisia metsiä, jotka muodostavat yhtenäisen havumetsävyöhykkeen eli taigan.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Havumetsä · Katso lisää »
Hemiboreaalinen vyöhyke
Hemiboreaalista lehtipuuvoittoista metsää Latviassa. Latviasta löytyy muiden hemiboreaalisten alueiden tapaan myös laajoja reheviä havumetsiä. Hemiboreaalinen vyöhyke tai yleisemmin lauhkean vyöhykkeen sekametsä on lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluva kasvillisuusvyöhyke.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Hemiboreaalinen vyöhyke · Katso lisää »
Hiekkakivi
alt.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Hiekkakivi · Katso lisää »
Ilmajärvi
Ilmajärven vesistö Ilmajärvi on Venäjällä Novgorodin alueella, Moskovan ja Pietarin välissä sijaitseva järvi, joka laskee Olhavanjokea Laatokkaan.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Ilmajärvi · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Itämeri · Katso lisää »
Jäätikkövirta
Etelämantereen jäätikön laskennallisessa mallissa jäänjakajat on merkitty mustalla viivalla. Jäänjakajilta alkavat suuret virtauskielekkeet, jotka virtaavat eri suuntiin. Kielekkeiden väliset saumavyöhykkeet on myös merkitty mustalla viivalla. Davidin jäätikkö Etelämantereella. Popen jäätikkö ja taustalla Mount Murphyn huiput. Pine Islandin jäätikön jäähyllyssä on rakoilua, joka rikkoo sen jäävuoriksi ja jäälautoiksi. Jacobshavns Isbræn jäätikkövirran reunan vetäyminen deglasiaation aikana vuosina 1851–2006 Länsi-Grönlannissa. Jacobshavns Isbræn jäähylly. Jäätikkövirta ja sen virtauskieleke eli jääkieleke ovat nimityksiä suuren mannerjäätikön maantieteellisesti rajoittuneen jäämassan sisäisestä virtauksesta, joka alkaa jäätikön korkealla sijaitsevan jääkilven jäänjakajasta ja virtaa alemmaksi kohti jäätikön reunaa.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Jäätikkövirta · Katso lisää »
Karstimaa
Englannissa Paljaiden karbonaattikallioiden esiintyminen maailmalla Karstimaa on maisemamuoto, joka syntyy usein vuorisuola-, kalkkikivi-, kipsi- tai jopa dolomiittikallioon sadeveden liuottaessa sen pinnasta pois vesiliukoista ainesta, joka voi olla kalliotyypistä riippuen suolaa, kalsiumkarbonaattia, muita karbonaatteja tai kipsiä.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Karstimaa · Katso lisää »
Kaspianmeri
Kaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Kaspianmeri · Katso lisää »
Käkisalmen lääni
Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »
Kiovan Rus
Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj ja Kiovan Venäjä) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Kiovan Rus · Katso lisää »
Koivut
Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Koivut · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Laatokka · Katso lisää »
Lehtimetsä
Belgialaista pyökkivaltaista metsää. Lehtimetsä on kasvillisuusvyöhyke, jota esiintyy pääasiassa lauhkealla vyöhykkeellä.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Lehtimetsä · Katso lisää »
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Leningradin alue · Katso lisää »
Lovat
Lovat on 530 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Valko-Venäjällä Vitebskin alueella (47 km), virtaa Venäjällä Pihkovan ja Novgorodin alueilla ja laskee Ilmajärveen muodostaen Polajoen kanssa laajan suiston.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Lovat · Katso lisää »
Luola
Tšekissä. Luola Saltan maakunnassa Argentiinassa. Kungasgrottan (Kuninkaanluola) Ångermanlandin Skulebergetissä, Ruotsissa. Luola on kallioperässä tai maaperässä oleva luonnonvoimien muodostama onkalo.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Luola · Katso lisää »
Mänty
Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Mänty · Katso lisää »
Metsähaapa
Metsähaapa eli haapa (Populus tremula) on pajukasvien heimoon ja poppeleiden (Populus) sukuun kuuluva nopeakasvuinen lehtipuu, jonka lehdet värisevät pienessäkin tuulessa.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Metsähaapa · Katso lisää »
Metsäkuusi
Metsäkuusen levinneisyys Fennoskandiassa. Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Metsäkuusi · Katso lisää »
Mologa
Mologa on Volgan vasemmanpuoleinen sivujoki Tverin, Novgorodin ja Vologdan alueilla Venäjällä.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Mologa · Katso lisää »
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Moreeni · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Moskova · Katso lisää »
Msta
Msta (vanhastaan käytetty nimitys Mustajoki) on Venäjällä Novgorodin ja Tverin alueilla virtaava 445 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Mstinon järvestä ja laskee Ilmajärveen.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Msta · Katso lisää »
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Mustameri · Katso lisää »
Neva (joki)
Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Neva (joki) · Katso lisää »
Nevan vesistö
Ileksajoen valuma-alue. Itämeren valuma-alue ulottuu 14 valtion alueelle, joista 9 on Itämeren rantavaltiota. Suurempien jokien pääuomat on merkitty lihavoituina ja valuma-alueen korkeussuhteet ja veden syvyydet ilmaistaan väreinä. Ileksajoen valuma-alue puuttuu valuma-alueesta. Neva valuma-alue (oranssilla) ja muu Suomenlahden valuma-alue (vihreällä). Ileksan valuma-alue on merkitty oikein Nevan vesistö (eli Nevan valuma-alue, vesistöaluetunnus 01040300312102000008487) muodostuu Suomenlahden itäpäähän laskevan Nevan sivujokien, järvien Laatokan, Ilmajärven, Saimaan ja Äänisen laskujokien ja niiden sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka pinta-ala on 281 600 neliökilometrin.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Nevan vesistö · Katso lisää »
Novgorodin alue
Novgorodin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Novgorodin alue · Katso lisää »
Okovin metsä
Nicholas Roerichin maalaus ''Vetotaival metsän halki'' (1915). Okovin metsä on suuri metsäalue, joka keskiajalla peitti koko Valdain ylängön.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Okovin metsä · Katso lisää »
Olhavanjoki
Olhavanjoki tai Olhava on Venäjällä Leningradin ja Novgorodin alueilla virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Ilmajärvestä ja laskee Laatokan Olhavanlahteen.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Olhavanjoki · Katso lisää »
Ostaškov
Ostaškov on kaupunki Tverin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Ostaškov · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pihkovan alue
Pihkovan alue on hallinnollinen alue Länsi-Venäjällä Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Pihkovan alue · Katso lisää »
Pola
Pola on Venäjällä Tverin alueella Andreapolin piirissä ja Novgorodin alueella Demjanskin- ja Parfinon piireissä virtaava 267 kilometriä pitkä joki, joka laskee Ilmajärven etelärantaan Sinetskinlahteen.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Pola · Katso lisää »
Reunamoreeni
Moraine frontale) erottuu maisemassa poikittaisena kohoumana. Päätemoreeni syntyy jäätikkökielekkeen eteen. Jäätikkö etenee kuvassa oikealta päin. Takaa kuvaajaa päin etenevä ''Isunnguata Sermia'' -jäätikkö (Grönlanti) on puskenut eteensä harmaita moreenikasoja, joiden edessä näkyy tasainen sanduurikenttä. Somerniemen Kaskiston Väärijärven pohjoispuolella. Reunamoreeni eli päätemoreeni on harjumainen tai vallimainen moreenimuodostuma, joka on syntynyt etenevän mannerjäätikön tai jäätikön eteen.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Reunamoreeni · Katso lisää »
Rybinskin tekojärvi
Rybinskin tekojärvi on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin tekojärvi ja viidenneksi suurin makeanveden allas Laatokan, Äänisen, Vänernin ja Kuibyševin tekojärven jälkeen.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Rybinskin tekojärvi · Katso lisää »
Sadanta
Sadanta eli sademäärä mittaa alueelle tietyssä ajassa sateena pudonnutta vettä eri olomuodoissa.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Sadanta · Katso lisää »
Savi
Savea Savesta tehty jänis Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa (saves). Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Savi · Katso lisää »
Säsjoki
Säsjoki on Venäjällä Leningradin ja Novgorodin alueella Tihvinän, Olhavan ja Ljubytinon piireissä virtaava 260 kilometriä pitkä joki, joka laskee Sjasstroissa Laatokan Olhavanlahteen.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Säsjoki · Katso lisää »
Seliger
Seliger on järvi Tverin ja Novgorodin alueilla Venäjällä.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Seliger · Katso lisää »
Smolenskin alue
Smolenskin alue on hallinnollinen alue Venäjän länsirajalla Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Smolenskin alue · Katso lisää »
Suda (joki)
Suda on Volgan vesistöön kuuluva joki Vologdan alueella Venäjällä.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Suda (joki) · Katso lisää »
Suo
Näkymä suolta. Suo on kostea ekosysteemi, jossa haihdunta on sadantaa pienempi, ja jonka kasvien jäännöksistä muodostuu turvetta.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Suo · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Suomenlahti · Katso lisää »
Syväri
Syväri on Venäjän Leningradin alueella virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Äänisestä ja laskee Laatokan Syvärinlahteen.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Syväri · Katso lisää »
Tammi
Metsätammi eli tammi (Quercus robur) on pyökkikasveihin kuuluva, jaloihin lehtipuihin luettava puulaji.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Tammi · Katso lisää »
Tihvinän selänne
Tihvinän selänne tai Tihvinän ylänkö tai Tihvinän vuorijono on kumpuileva ylänkö Venäjällä Laatokan kaakkoispuolella Novgorodin ja Leningradin alueilla.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Tihvinän selänne · Katso lisää »
Tverin alue
Tverin alue on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Moskovan luoteispuolella, yksi Venäjän 83 liittovaltiosubjektista.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Tverin alue · Katso lisää »
Tvertsa
Tvertsa on Volgan sivujoki, joka sijaitsee Venäjällä Tverin alueella.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Tvertsa · Katso lisää »
Valdai
Valdai on kaupunki, kaupunkikunta ja Valdain piirin hallinnollinen keskus Venäjällä Novgorodin alueella.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Valdai · Katso lisää »
Valdainkarjalaiset
Sisä-Venäjän karjalaisasutus Peter von Köppenin laatimalla Euroopan-puoleisen Venäjän etnografisella kartalla vuodelta 1851. Valdainkarjalaiset olivat Valdain ylängöllä nykyisellä Novgorodin alueella asunut karjalaisryhmä.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Valdainkarjalaiset · Katso lisää »
Väinäjoki
Väinäjoki ((”Läntinen Dvina”),,, liiviksi Vēna) on 1 020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Väinäjoki · Katso lisää »
Vedenjakaja
Vedenjakaja voi sijaita vuoriselänteen harjalla. Vedenjakajia (punainen viiva) Euroopassa. Vedenjakaja on maantieteessä kahden tai useamman valuma-alueen välinen maaston raja-alue, missä maahan satanut vesi virtaa eri suuntiin ja päätyy eri vesistöihin.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Vedenjakaja · Katso lisää »
Veiksel-jääkausi
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »
Vepsän ylänkö
Vepsän ylänkö sijaitsee Äänisen eteläpuolella Venäjän Leningradin ja Vologdan alueiden rajalla.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Vepsän ylänkö · Katso lisää »
Viime jääkauden huippukohta
Viime jääkauden viimeisen 40 000 vuoden lämpökäyrä. Viime jääkauden loppuvaiheen aikakaudet. Viime jääkauden huippukohta oli Veikseliksi nimetyn viimeisimmän jääkauden kylmin vaihe, joka oli noin 27 000–21 000 vuotta sitten.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Viime jääkauden huippukohta · Katso lisää »
Volga
Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Volga · Katso lisää »
Vyšni Volotšok
Vyšni Volotšok on kaupunki Tverin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Vyšni Volotšok · Katso lisää »
Ylänkö
Keski-Siperian ylängön Putoranan laakiota. Ylänkö tarkoittaa maa-aluetta, joka on korkeammalla kuin 200 metriä merenpinnasta.
Uusi!!: Valdain ylänkö ja Ylänkö · Katso lisää »
