Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
30 suhteet: Ahvenanmaan maakunta, Aitotumaiset, Binominen nimistö, Emi, Gotlanti, Heimo (biologia), Johann Christian Daniel von Schreber, Jokapaikansara, Juurakko, Kalkki, Kasvit, Koppisiemeniset, Koristeheinä, Kukinto, Latina, Lehti (kasvitiede), Niitty, Poales, Pullakko, Putkilokasvit, Ruotsi, Sarakasvit, Sarat, Siemenkasvit, Skåne, Suomen kieli, Suomi, Suomu (kasvitiede), Uplanti, Yksisirkkaiset.
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Vahasara ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Vahasara ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Binominen nimistö
Binominen nimistö (binominen.
Uusi!!: Vahasara ja Binominen nimistö · Katso lisää »
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Uusi!!: Vahasara ja Emi · Katso lisää »
Gotlanti
Gotlanti on Ruotsin ja varsinaisen Itämeren suurin saari.
Uusi!!: Vahasara ja Gotlanti · Katso lisää »
Heimo (biologia)
Heimo on eliöiden tieteellisen luokittelun yksikkö, joka on laajempi kuin suku, mutta suppeampi kuin lahko.
Uusi!!: Vahasara ja Heimo (biologia) · Katso lisää »
Johann Christian Daniel von Schreber
Johann Christian Daniel von Schreber (17. tammikuuta 1739 Weißensee, Thüringen – 10. joulukuuta 1810 Erlangen) oli saksalainen luonnontieteilijä.
Uusi!!: Vahasara ja Johann Christian Daniel von Schreber · Katso lisää »
Jokapaikansara
Jokapaikansara (Carex nigra) on sarakasvien heimoon kuuluva tuulipölytteinen siemenkasvi.
Uusi!!: Vahasara ja Jokapaikansara · Katso lisää »
Juurakko
Puun juurakko. Juurakko tarkoittaa yleiskielessä puun juuriston jykevintä osaa eli kantoa ja siihen liittyviä järeitä juuria.
Uusi!!: Vahasara ja Juurakko · Katso lisää »
Kalkki
Kalkin kierto eri prosesseissa. Kalkki eli kalsiumoksidi (CaO), josta käytetään myös nimiä poltettu kalkki tai sammuttamaton kalkki, on valkoinen emäksinen kiteinen yhdiste.
Uusi!!: Vahasara ja Kalkki · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Vahasara ja Kasvit · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Vahasara ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Koristeheinä
Koristeheinät ovat koristekasveina käytettäviä heiniä eli heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluvia kasveja.
Uusi!!: Vahasara ja Koristeheinä · Katso lisää »
Kukinto
Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä.
Uusi!!: Vahasara ja Kukinto · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Vahasara ja Latina · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Vahasara ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Niitty
Utön itäinen niitty. Lappeenrannassa. salokeltano. Niitty-sana tarkoitti alun perin karjan talvirehuksi niitettyä aluetta.
Uusi!!: Vahasara ja Niitty · Katso lisää »
Poales
Poales on yksisirkkaisten kasvien lahko, jonka merkittävin heimo on heinäkasvit (Poaceae).
Uusi!!: Vahasara ja Poales · Katso lisää »
Pullakko
Sarojen pullakoita Pullakko on sarakasveilla tavattava rakenne, jonka sisällä kukasta muodostuva hedelmä kehittyy.
Uusi!!: Vahasara ja Pullakko · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Vahasara ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Vahasara ja Ruotsi · Katso lisää »
Sarakasvit
Sarakasvit (Cyperaceae) on Poales-lahkoon kuuluva kasviheimo, johon kuuluu 98 sukua ja 4350 lajia.
Uusi!!: Vahasara ja Sarakasvit · Katso lisää »
Sarat
Sarat (Carex) on sarakasvien (Cyperaceae) heimon runsaslukuisin suku.
Uusi!!: Vahasara ja Sarat · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Vahasara ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Skåne
Päivänkakkara on Skånen maakuntakukka. Saksanhirvi on Skånen maakuntaeläin. Skånen, Blekingen ja Hallandin kihlakuntajako keskiajalla, jolloin maakunnat olivat osa Tanskaa. Skånen kihlakunnat ja pitäjät vuonna 1865. Skånelaista maanviljelysmaisemaa Kverrestadissa. Skånen maankäyttö:O maatalousmaata O lehtimetsää O havumetsää O kaupunkeja O hedelmänviljelyä ja puutarhoja. Skåne, suomeksi myös Skoone, on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Vahasara ja Skåne · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Vahasara ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Vahasara ja Suomi · Katso lisää »
Suomu (kasvitiede)
Suomu on kasvin kuiva, kalvomainen lehti, joka muistuttaa eläinten suomuja.
Uusi!!: Vahasara ja Suomu (kasvitiede) · Katso lisää »
Uplanti
Kirjopikarililja on Uplannin maakuntakukka. Merikotka on Uplannin maakuntaeläin. kihlakuntien rajat. Sana ''skeppslag'' tarkoittaa laivakuntaa. Uplanti on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Vahasara ja Uplanti · Katso lisää »
Yksisirkkaiset
Yksisirkkaiset (Monocotyledonae) ovat kasveja, joilla on vain yksi sirkkalehti eli alkeislehti.
Uusi!!: Vahasara ja Yksisirkkaiset · Katso lisää »
