Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
19 suhteet: Andromedan galaksi, Bolometrinen kirkkaus, Ergi, Infrapunasäteily, Linnunrata, Luminositeetti, Messier 85, Muuttuva tähti, Nova, Parsek, Pääsarja, Spektriluokka, Supernova, Tähdistö, Tähtienvälinen aine, Valovuosi, Yksisarvinen (tähdistö), Ylijättiläinen, 1988.
Andromedan galaksi
Andromedan galaksi eli Messier 31 on Andromedan tähdistössä sijaitseva Sb-tyyppinen kierteisgalaksi.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Andromedan galaksi · Katso lisää »
Bolometrinen kirkkaus
Bolometrinen kirkkaus tarkoittaa kaikkea tähdestä tulevaa säteilyä, johon on laskettu yhteen säteily kaikilta sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksilta.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Bolometrinen kirkkaus · Katso lisää »
Ergi
Ergi (lyh. erg) on käytöstä poistunut cgs-järjestelmän energian yksikkö.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Ergi · Katso lisää »
Infrapunasäteily
Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Infrapunasäteily · Katso lisää »
Linnunrata
Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Linnunrata · Katso lisää »
Luminositeetti
Luminositeetti eli säteilyteho tarkoittaa tähtitieteessä tähden säteilemää energiamäärää aikayksikköä kohti.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Luminositeetti · Katso lisää »
Messier 85
Messier 85 (tunnetaan myös nimillä M85 ja NGC 4382) on linssimäinen galaksi Bereniken hiuksissa.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Messier 85 · Katso lisää »
Muuttuva tähti
Muuttuvat tähdet eli muuttujat ovat tähtiä, joiden kirkkaus muuttuu joko säännöllisesti tai epäsäännöllisesti.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Muuttuva tähti · Katso lisää »
Nova
Nova Eridani 2009. Nova (eli uusi tähti) on äkillisesti kirkastuva tähti.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Nova · Katso lisää »
Parsek
Parsekin etäisyydellä olevan tähden liike taustan tähtiin nähden Parsek (tunnus pc) eli parallaksisekunti on tähtitieteessä käytetty pituuden mittayksikkö.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Parsek · Katso lisää »
Pääsarja
Pääsarja ulottuu tähtien väri-kirkkauskaaviossa eli HR-kaaviossa kuumista, kirkkaista sinisistä tähdistä kylmiin, punaisin ja himmeisiin tähtiin Pääsarja (MS) on Hertzsprungin–Russellin kaaviossa kohta, missä suurin osa tähdistä on.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Pääsarja · Katso lisää »
Spektriluokka
Spektriluokan M0III punaisen jättiläisen spektri. Spektriluokka (myös spektrityyppi) on tähtityyppi, joka päätellään tähden spektristä.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Spektriluokka · Katso lisää »
Supernova
Jäänne Keplerin Supernovasta, SN 1604. Supernova on tähden räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Supernova · Katso lisää »
Tähdistö
Otavan tähtikuvio vihreällä. Tähdistö on tarkasti rajattu alue taivaalla.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Tähdistö · Katso lisää »
Tähtienvälinen aine
kaasu- ja pölypilvi tähtienvälisessä avaruudessa. Tähtienvälinen aine aine koostuu kaasusta ja pölystä erillisinä pilvinä ja harvana väliaineena.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Tähtienvälinen aine · Katso lisää »
Valovuosi
Valovuoden (iso kehä) ja valokuukauden (pieni) ero. Viiva on komeetan ''1910a1'' rata Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä (9,46·1012 km).
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Valovuosi · Katso lisää »
Yksisarvinen (tähdistö)
Yksisarvinen (latinaksi Monoceros, genetiivi Monocerotis) on ekvaattorin molemmin puolin sijaitseva heikko tähdistö Orionin itäpuolella.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Yksisarvinen (tähdistö) · Katso lisää »
Ylijättiläinen
Neljä sinistä ylijättiläistä ja yksi punainen ylijättiläinen tähtijoukossa NGC 4755 Ylijättiläinen on hyvin suuri ja kirkas tähti, jonka säde on jopa 1 000 Auringon sädettä ja massa 10–50 Auringon massaa.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja Ylijättiläinen · Katso lisää »
1988
Vuosi 1988 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: V838 Monocerotis ja 1988 · Katso lisää »
