Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Uskonnoton etiikka

Indeksi Uskonnoton etiikka

Uskonnoton etiikka on etiikkaa, jonka mukaan moraali ja etiikka ovat inhimillistä alkuperää.

42 suhteet: Arvo, Ateismi, Ateismi (kirja), Ateismi: Lyhyt johdanto, Atheism, Morality, and Meaning, Demokratia, Epikurolaisuus, Epikuros, Etiikka, Humanismi, Humanistinen internationaali, Hyvä elämä, Hyve-etiikka, Hyvyys, Ilkka Niiniluoto, Luonto, Moraali, Moraalisuus ilman uskontoa, Normatiivinen etiikka, Normi (filosofia), Oikeudenmukaisuus, Onnellisuus, Paul Thiry d’Holbach, Perhe, Peter Singer, Philosophers Without Gods, Posthumanismi, Sekulaari humanismi, Seurausetiikka, Sympatia, Systéme de la Nature, Tasa-arvo, Tiede, Uskonnoton kasvatus, Valistus, Vapaa-ajattelijain maailmanliitto, Vapaa-ajattelu, Vapaus, Velvollisuusetiikka, What Is Good?, What’s It All About? Philosophy and the Meaning of Life, Ympäristöetiikka.

Arvo

Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Arvo · Katso lisää »

Ateismi

Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Ateismi · Katso lisää »

Ateismi (kirja)

Ateismi on filosofi Michael Martinin toimittama kirja, jonka on julkaissut Cambridge University Press vuonna 2007 Companions to Philosophy -sarjassaan.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Ateismi (kirja) · Katso lisää »

Ateismi: Lyhyt johdanto

Ateismi: Lyhyt johdanto on alun perin Oxford University Pressin A Very Short Introduction -sarjassa vuonna 2003 ilmestynyt filosofi Julian Bagginin teos, joka esittelee ateismin ja uskonnottoman etiikan perusteet.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Ateismi: Lyhyt johdanto · Katso lisää »

Atheism, Morality, and Meaning

Atheism, Morality, and Meaning on filosofi Michael Martinin kirja ateismista ja etiikasta.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Atheism, Morality, and Meaning · Katso lisää »

Demokratia

Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Demokratia · Katso lisää »

Epikurolaisuus

Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Epikurolaisuus · Katso lisää »

Epikuros

Epikuros. Epikuros (341–270 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi, jonka mukaan on nimetty epikurolaisuus.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Epikuros · Katso lisää »

Etiikka

Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Etiikka · Katso lisää »

Humanismi

Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Humanismi · Katso lisää »

Humanistinen internationaali

Humanistinen internationaali (vuoteen 2019 International Humanist and Ethical Union, IHEU) on maailmanlaajuinen humanistien keskusliitto.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Humanistinen internationaali · Katso lisää »

Hyvä elämä

Hyvän elämän käsite on perinteinen etiikan kysymys, joka koskee sitä, millainen inhimillinen elämä on hyvää.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Hyvä elämä · Katso lisää »

Hyve-etiikka

Hyve-etiikka on normatiivisen etiikan laji, jonka mukaan moraalissa tärkeintä ovat toimivan henkilön hyveet ja paheet sekä luonne.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Hyve-etiikka · Katso lisää »

Hyvyys

Hyvyys on moraalinen ja laaja käsite, jolla yleensä viitataan suosittavaan käyttäytymiseen tilanteessa, jossa pitää valita useamman vaihtoehdon välillä.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Hyvyys · Katso lisää »

Ilkka Niiniluoto

Ilkka Maunu Olavi Niiniluoto (s. 12. maaliskuuta 1946 Helsinki) on suomalainen filosofi ja matemaatikko.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Ilkka Niiniluoto · Katso lisää »

Luonto

tulivuorenpurkauksesta peräisin olevaa laavaa. Luonnon ajatellaan usein tarkoittavan ympäristöä, jota ihminen ei ole havaittavasti muokannut. Kuva Monument Valleysta Yhdysvalloista. Luonto tarkoittaa yleisimmin maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Luonto · Katso lisää »

Moraali

Moraali on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Moraali · Katso lisää »

Moraalisuus ilman uskontoa

Moraalisuus ilman uskontoa koskee kysymystä siitä, onko olemassa uskonnosta riippumatonta moraalia.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Moraalisuus ilman uskontoa · Katso lisää »

Normatiivinen etiikka

Normatiivinen etiikka on filosofisen etiikan osa-alue, joka tutkii eettisiä normeja.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Normatiivinen etiikka · Katso lisää »

Normi (filosofia)

Normilla tarkoitetaan etiikassa ja muussa filosofiassa sääntöä tai ohjetta, joka määrittää sen, mikä on luvallista ja mikä ei.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Normi (filosofia) · Katso lisää »

Oikeudenmukaisuus

Maarten van Heemskerck, ''Justitia'', 1556. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa oikeamielisyyttä, sitä mikä vastaa yleistä oikeuskäsitystä.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Oikeudenmukaisuus · Katso lisää »

Onnellisuus

''Onnen hetki''. James Goodwyn Clonney, 1847. Onnellisuus on tunne, johon liittyy tyytyväisyys omaan elämään, subjektiivinen hyvinvointi, elämänlaatu ja erilaiset positiiviset tunteet kuten ilo, mielihyvä ja kiitollisuus sekä negatiivisten tunteiden kuten masentuneisuuden ja stressin vähyys.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Onnellisuus · Katso lisää »

Paul Thiry d’Holbach

Paul Henry Thiry, paroni d’Holbach (syntyjään Paul Heinrich Dietrich von Holbach; 8. joulukuuta 1723 Edesheim lähellä Landauta – 21. tammikuuta 1789 Pariisi) oli ranskalais-saksalainen kirjailija, filosofi, ensyklopedisti ja näkyvä hahmo valistusajan Ranskassa.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Paul Thiry d’Holbach · Katso lisää »

Perhe

Yhdysvaltalainen ydinperhe noin vuodelta 1955, jossa on isä, äiti ja kaksi lasta. Saamelaisperhe vuodelta 1900. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avioliitossa tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot, joilla ei ole lapsia.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Perhe · Katso lisää »

Peter Singer

Peter Singer vuonna 2017. Peter Albert David Singer (s. 6. heinäkuuta 1946 Melbourne) on australialainen filosofi.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Peter Singer · Katso lisää »

Philosophers Without Gods

Philosophers Without Gods: Meditations on Atheism and the Secular Life on filosofian professori Louise M. Antonyn toimittama kirja, joka sisältää ateistisia esseitä kahdeltakymmeneltä nykyfilosofilta.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Philosophers Without Gods · Katso lisää »

Posthumanismi

Posthumanismi on klassisen sekulaarin ja rationaalisen renessanssin humanismin perinteestä nouseva aatejärjestelmä, joka pyrkii päivittämään alkuperäisen humanistisen ideologian vastaamaan paremmin 2000-luvun tieteellistä todellisuuskäsitystä.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Posthumanismi · Katso lisää »

Sekulaari humanismi

Sekulaari humanismi on korostuneesti uskonnotonta humanismia.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Sekulaari humanismi · Katso lisää »

Seurausetiikka

Seurausetiikan (tarkoitusperäetiikan, seuraamusetiikan, teleologisen etiikan, konsekventialismin) mukaan teon moraalinen arvo määräytyy sen ennakoitavissa olevien, ennakoitujen, aiottujen tai tosiasiallisten seurausten mukaan.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Seurausetiikka · Katso lisää »

Sympatia

Sympatia (kreikan sanasta sympátheia, myötätunteminen) tai myötätunto tarkoittaa toisen henkilön mielihyvän kokemista omana mielihyvänä (myötäilo) tai tuskan ja mielipahan tuntemista mielipahana.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Sympatia · Katso lisää »

Systéme de la Nature

Système de la Nature ou Des Loix du Monde Physique et du Monde Moral on Paroni d’Holbachin Paul-Henri Thiryn filosofiateos, joka julkaistiin alun perin Jean-Baptiste de Mirabaud nimissä, joka oli kuollut Ranskan tiedeakatemian jäsen.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Systéme de la Nature · Katso lisää »

Tasa-arvo

Tasa-arvo tai yhdenvertaisuus tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan samanarvoisuutta ja varsinkin kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Tasa-arvo · Katso lisää »

Tiede

Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Tiede · Katso lisää »

Uskonnoton kasvatus

erillään. Uskonnoton kasvatus viittaa sekulaariin tai ateistiseen kasvatukseen.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Uskonnoton kasvatus · Katso lisää »

Valistus

Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Valistus · Katso lisää »

Vapaa-ajattelijain maailmanliitto

Vapaa-ajattelijain maailmanliitto, vuosina 1880–1938 Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto, on vuonna 1880 Brysselissä perustettu vapaa-ajattelijoiden järjestö.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Vapaa-ajattelijain maailmanliitto · Katso lisää »

Vapaa-ajattelu

Kieli.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Vapaa-ajattelu · Katso lisää »

Vapaus

Vapauden patsas Yhdysvaltain kongressitalon kupolissa. Vapaus tarkoittaa mahdollisuutta tehdä tai saavuttaa jotain ilman rajoitteita, jotka estäisivät sen.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Vapaus · Katso lisää »

Velvollisuusetiikka

Velvollisuusetiikka eli deontologinen etiikka (Olson, Robert G.: Deontological Ethics. Teoksessa Velvollisuusetiikassa ajatellaan, että toimittaessa oikean velvollisuuden, oikeuden tai muun periaatteen vaikuttamina, toimitaan oikein. Toivotut seuraukset eivät tee hyväksi tekoa tai käytäntöä, jota ei ole tehty velvollisuudesta. Velvollisuusetiikan alalajeja ovat kantilainen velvollisuusetiikka, intuitionistiset etiikat, oikeusetiikat ja libertaristinen etiikka.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Velvollisuusetiikka · Katso lisää »

What Is Good?

What Is Good? The Search for the Best Way to Live on filosofi A C. Graylingin vuonna 2003 ilmestynyt kirja etiikasta.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja What Is Good? · Katso lisää »

What’s It All About? Philosophy and the Meaning of Life

What’s It All About? Philosophy and the Meaning of Life on filosofi Julian Bagginin kirja elämän tarkoitus -käsitteestä.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja What’s It All About? Philosophy and the Meaning of Life · Katso lisää »

Ympäristöetiikka

Ympäristöetiikka on 1960-luvulta asti kehittynyt ympäristöfilosofian ja soveltavan etiikan osa-alue, joka käsittelee ihmisten ja luonnon suhteeseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Uusi!!: Uskonnoton etiikka ja Ympäristöetiikka · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Ateistinen etiikka, Sekulaari etiikka, Uskonnoton moraali.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »