Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
110 suhteet: Ala-Itävalta, Ala-Saksi, Alkoholijuoma, Alkuhärkä, Alpit, Arkeologi, Aro, Balkan, Böömi, Biotooppi, Cire perdue, Cornwall, Elbe, Emali, Emmervehnä, Erzgebirge, Fajanssi, Galitsia, Hapetus-pelkistysreaktio, Harz, Hautakumpu, Helmsdorfin hautakumpu, Hevonen, Hirssi, Hopea, Hunaja, Hunajaviini, Iberia, Itämeri, Kalkoliittinen kausi, Karpaatit, Kassiteriitti, Kellopikarikulttuuri, Keltit, Keskipronssikausi, Kilpikonnat, Kirves, Koira, Kudonta, Kulta, Kupari, Laakakirves, Lammas, Lannoite, Lanta, Lämpöenergia, Lämpötila, Lössi, Lehtipuut, Leubingenin hautakumpu, ..., Linssi (kasvi), Louhinta, Malmio, Määri, Meripihka, Metallurgia, Metsäkauris, Mykeneläinen kulttuuri, Nauta, Nebran kiekko, Neoliittinen kausi, Nuorakeraaminen kulttuuri, Ohra, Pannonia, Pavut, Pellava, Pihdat, Praha, Pronssi, Pronssikauden tikarikirves, Pronssikausi, Puuhiili, Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet, Pyökit, Ranskan keskiylänkö, Reunuskirves, Ruotsi, Ruuhi, Saksa, Saksanhirvi, Santorínin tulivuorenpurkaus, Sedimentti, Sika, Skandinavian pronssikausi, Sleesia, Slovakia, Sosiaalinen status, Subboreaali, Sudeetit, Sulamispiste, Talso, Taltta, Tammi, Tammiarkkuhauta, Tšekki, Thüringeninmetsä, Tiheys, Tikari, Tina, Tollensen taistelukenttä, Tumuluskulttuuri, Unkari, Valuma-alue, Varhaispronssikausi, Vaskooli, Välimeri, Villa, Villisika, Vuohi, Yhdistynyt kuningaskunta. Laajenna indeksi (60 lisää) »
Ala-Itävalta
Ala-Itävalta on yksi Itävallan yhdeksästä osavaltiosta.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Ala-Itävalta · Katso lisää »
Ala-Saksi
Ala-Saksi on Saksan osavaltio maan pohjoisosassa, Pohjanmeren rannikolla.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Ala-Saksi · Katso lisää »
Alkoholijuoma
Valikoima alkoholijuomia: punaviiniä, viskiä, olutta, kuohuviiniä, likööriä. Alkoholijuoma eli väkijuoma on etanolia sisältävä juoma.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Alkoholijuoma · Katso lisää »
Alkuhärkä
Alkuhärkä (Bos primigenius) on sukupuuttoon kuollut villi nautaeläin.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Alkuhärkä · Katso lisää »
Alpit
Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Alpit · Katso lisää »
Arkeologi
Arkeologi tutkii entisaikojen ihmisiä ja heidän maaperään jättämiään jälkiä.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Arkeologi · Katso lisää »
Aro
Aroa nykyisen Uzbekistanin alueella. Kuva 1900-luvun alusta. Aro eli steppi on luonnonvaraisen heinä- ja ruohokasvillisuuden ja joskus myös pensaiden peittämä verrattain kuiva ja puuton kasvillisuusvyöhyke.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Aro · Katso lisää »
Balkan
Balkanin niemimaaBalkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Balkan · Katso lisää »
Böömi
Böömin sijainti Tšekin tasavallan kartalla. Böömi on historiallinen alue Keski-Euroopassa, Tšekin tasavallassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Böömi · Katso lisää »
Biotooppi
Biotooppi eli luontotyyppi on eliöiden elinympäristö, jossa keskeiset ympäristötekijät ovat samankaltaiset ja eliöstö siksi tietynlainen.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Biotooppi · Katso lisää »
Cire perdue
1. Omenaa kuvaava vahamalli. 2. Silikonimuotti ja kipsivalos. 3. Juustonkuorivahasta tehty ontto valos. 4. Savesta tehdyn tulenkestävän muotin puolisko. Muotin sisällä on vahavalos. Myös ydin on täytetty muottimassalla. 5. Lopullinen pronssivalos, josta ei ole vielä poistettu valutappeja. Cire perdue eli vahavalu tai menetetyn vahan menetelmä on yksi taidevalun menetelmistä.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Cire perdue · Katso lisää »
Cornwall
Cornwall (on muodollinen ja historiallinen kreivikunta Lounais-Englannissa, Ison-Britannian saaren läntisimmässä kärjessä.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Cornwall · Katso lisää »
Elbe
Elbe (sorb. Łobjo) on yksi Keski-Euroopan suurimmista joista ja tärkeä vesiväylä.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Elbe · Katso lisää »
Emali
Emalia ja kultaa vanhassa ikoni-mitalissa. Emalikattiloita. Emali (emalji) on läpinäkymätöntä lasia, joka muodostuu alumiini-boori-silikaattilasista ja siihen lisätyistä väriaineista.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Emali · Katso lisää »
Emmervehnä
Emmervehnä (Triticum dicoccon) on niukkasatoinen vehnälaji, jota viljeltiin varsinkin maanviljelyn alkuaikoina.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Emmervehnä · Katso lisää »
Erzgebirge
Erzgebirge (molemmat kirjaimellisesti malmivuoret) on vuorijono ja vuoristoalue Saksan ja Tšekin rajalla.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Erzgebirge · Katso lisää »
Fajanssi
Schaffhausenin kaupungin palkintopokaali, fajanssia, 16. vuosisata. Fajanssi on lasitettua, posliinin kaltaista keraamista materiaalia.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Fajanssi · Katso lisää »
Galitsia
Galitsia osana Puolaa ja Ukrainaa Galitsia on historiallinen maakunta nykyisen Ukrainan ja Puolan alueella.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Galitsia · Katso lisää »
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »
Harz
Järvi Harz-vuoristossa Kartta Harz-vuoristosta Harz on horstivuoristo Pohjois-SaksassaFacta2001, WSOY 1982, 5.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Harz · Katso lisää »
Hautakumpu
Hågahögenin hautakumpu Ruotsissa. Hautakumpu on maasta tai kivistä tehty kumpu, jonka sisällä tai alla on ruumis haudattuna kammioon tai ilman kammiota.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Hautakumpu · Katso lisää »
Helmsdorfin hautakumpu
Kiviröykkiön sijainti kaivauskertomuksen piirroksena. Helmsdorfin hautakumpu on hautakumpu Augsdorfissa Sachsen-Anhaltissa Saksassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Helmsdorfin hautakumpu · Katso lisää »
Hevonen
Kesyhevonen (Equus caballus caballus) on yksi hevosen alalajeista.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Hevonen · Katso lisää »
Hirssi
Viljahirssi (''Panicum miliaceum'') Helmisulkahirssi (''Pennisetum glaucum'') Hirssi on ryhmä pienisiemenisiä viljakasveja, jotka eivät muodosta yhtä taksonomista ryhmää, vaan niihin kuuluu heinäkasvien heimon lajeja muun muassa sulkahirssien (Pennisetum), pantaheinien (Setaria), röyhyhirssien (Panicum) ja sormihirssien (Eleusine) suvuista.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Hirssi · Katso lisää »
Hopea
Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Hopea · Katso lisää »
Hunaja
Juoksevaa hunajaa Hunaja on ainetta, jonka tarhamehiläinen eli hunajamehiläinen (Apis mellifera) on tuottanut ravinnokseen kasvien medestä tai kasvien elävien osien eritteistä tai kirvojen mesikasteesta.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Hunaja · Katso lisää »
Hunajaviini
Kotitekoista eteläafrikkalaista hunajaviiniä. Hunajaviini on käyttämällä valmistettava alkoholijuoma, jota tehdään hunajasta ja vedestä ja käytetään hiivalla.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Hunajaviini · Katso lisää »
Iberia
Iberia voi viitata seuraaviin.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Iberia · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Itämeri · Katso lisää »
Kalkoliittinen kausi
Kalkoliittisen kauden aikainen kuparikaivos. Kalkoliittinen kausi eli kuparikausi oli esihistoriallinen ajanjakso noin 5 000–3 300 eaa., jolloin osattiin sulattaa kuparia.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Kalkoliittinen kausi · Katso lisää »
Karpaatit
Karpaatit on vuoristo Itä-Euroopassa Tšekin, Slovakian, Puolan, Ukrainan ja Romanian alueella.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Karpaatit · Katso lisää »
Kassiteriitti
Kassiteriitti eli tinakivi on mineraalina esiintyvää tinadioksidia (SnO2).
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Kassiteriitti · Katso lisää »
Kellopikarikulttuuri
Kellopikarikulttuurin levinneisyys. Kellopikarikulttuuri vallitsi Länsi-Euroopassa noin 2900/2400 – 1800/1700 eaa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Kellopikarikulttuuri · Katso lisää »
Keltit
Keltit ovat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluvia kelttiläisiä kieliä puhuvia esihistoriallisia, historiallisia ja osittain myös nykyisiä kansoja.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Keltit · Katso lisää »
Keskipronssikausi
Keskipronssikausi oli Lähi-idässä noin 2000 eaa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Keskipronssikausi · Katso lisää »
Kilpikonnat
Kilpikonnat (Testudines) on matelijoihin kuuluva lahko.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Kilpikonnat · Katso lisää »
Kirves
Kirves ja pölkky. rautakauden rautainen kirveenterä. Vanhoja australialaisia kirveitä. Kirves on työkalu, jonka kiilanmuotoinen terä on nykykirveissä asennettu suorassa kulmassa varteen.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Kirves · Katso lisää »
Koira
Koira eli kesykoira (Canis lupus familiaris, aiemmin Canis familiaris) on harmaasuden (Canis lupus) kesy, jalostettu muoto.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Koira · Katso lisää »
Kudonta
Kudontalaite, jossa viriö poimitaan irrallisen poikkipuun avulla. Toimikas on perussidos, jonka vino viivoitus muodostuu loimi- ja kudelankojen muodostamista lankajuoksuista eli nastoista. Muita perussidoksia ovat palttina ja pomsi eli satiini. Kudonta eli kutominen tarkoittaa kankaan tai muun tekstiilituotteen valmistamista loimi- ja kudelankajärjestelmää käyttäen.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Kudonta · Katso lisää »
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Kulta · Katso lisää »
Kupari
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Kupari · Katso lisää »
Laakakirves
Leveä- ja kaarevateräinen laakakirves Britannian Cumbriasta, ajoitettu 2250–1500 eaa. Valtionmuseo Bruchsalissa kuvattu reunuskirves varttamisehdotuksella, ajoitettu 1100 eaa. Samalla tavalla on varetettu myös laakakirveet. Laakakirves on alkeellinen pronssista valinmuottiin valamalla valmistettu ohutteräinen kirves, joka on todennäköisesti ollut työkirves.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Laakakirves · Katso lisää »
Lammas
Lammas (Ovis aries) on vuohieläinten alaheimoon kuuluva nisäkäs, jota kasvatetaan etenkin sen villan, lihan ja maidon vuoksi.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Lammas · Katso lisää »
Lannoite
Lannoitteet antavat kasveille kasvuvoimaa ja lisäävät satomääriä. Lannoite eli apulanta on ravinneseos, jota lisätään viljelysmaahan viljelykasvien kasvun parantamiseksi.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Lannoite · Katso lisää »
Lanta
Lanta (myös sonta, arkikielessä usein paska) on eläinten, mutta myös ihmisten, ulostetta, jota hyödynnetään yleensä viljelysmaan lannoitteena.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Lanta · Katso lisää »
Lämpöenergia
Kuuma metalliesine säteilee näkyvää valoa. Lämpöenergia on periaatteessa se määrä lämpöä, joka tarvittaisiin lämmittämään metalli siihen lämpötilaan, jossa se on, mutta se ei ole yksikäsitteisesti määritelty, sillä on monia keinoja saada kappale tiettyyn lämpötilaan ja niihin saatetaan tarvita eri määrä lämpöä. Toisin kuin sisäenergia, lämpöenergia ei näin ollen ole tilanfunktio. Lämpöenergia eli terminen energia merkitsee termodynamiikassa sitä sisäenergiaa, joka systeemiin sisältyy sen vuoksi, että se on tietyssä lämpötilassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Lämpöenergia · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Lämpötila · Katso lisää »
Lössi
Lössikerrostuma Slovakiassa Lössi Lössi (saksaksi Löss, Lösch, sananmukaisesti ’löysä’) on hienojakoista, pölymäistä maata, jota tuuli on kuluttamalla irrottanut yhtäältä ja kasannut kerrostumiksi toisaalle.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Lössi · Katso lisää »
Lehtipuut
kellastuvat ja putoavat. Lehtipuu on yhteisnimitys koppisiemenisiin kasveihin kuuluville puille, joilla on yleensä leveät lehdet toisin kuin havupuilla, joiden lehdet ovat usein kapeita neulasia tai pieniä suomulehtiä.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Lehtipuut · Katso lisää »
Leubingenin hautakumpu
Ote Klopfleischin kaivauspöytäkirjasta. Kaivauspöytäkirjan esinepiirroksia. Leubingenin kumpuhauta on hautakumpu Leubingenissa Thüringenissa Saksassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Leubingenin hautakumpu · Katso lisää »
Linssi (kasvi)
Linssi eli rokkalinssi eli kylvövirvilä (Lens culinaris, syn. Vicia lens) on hernekasveihin kuuluva viljelyskasvi, jota käytetään sekä ihmisravinnoksi että rehuksi.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Linssi (kasvi) · Katso lisää »
Louhinta
Portlandin saarella Britanniassa. Louhinta on kaivos- tai rakennustoimintaan liittyvää työtä, jossa kallioperästä irrotetaan kiviainesta joko räjäyttämällä tai jollain muulla tekniikalla.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Louhinta · Katso lisää »
Malmio
Malmio on magmapesäkkeen ylä- tai alaosiin kertynyt runsaasti metalleja sisältävä mineraalien kasauma, joka on syntynyt sulan kivimassan eli magman jähmettyessä.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Malmio · Katso lisää »
Määri
Euroopan unionissa Tšekin maat ja nykyiset hallintoalueet Määrin vaakuna Määrin lippu Määri (ja) on historiallinen maakunta nykyisessä Tšekin tasavallassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Määri · Katso lisää »
Meripihka
Meripihka on miljoonia vuosia sitten eläneiden puiden tuottamaa fossilisoitunutta, kovettunutta pihkaa tai mahlaa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Meripihka · Katso lisää »
Metallurgia
Metallurgia on luonnontieteisiin ja teknisiin tieteisiin kuuluva tieteenala/oppi, joka käsittelee metallien (tai laajemmin käsitettynä myös muiden epäorgaanisten materiaalien) valmistus- ja jalostusmenetelmiä sekä tutkii niiden elinkaarta ja sen aikana tapahtuvia muutoksia usein metallien kiderakenteen näkökulmasta.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Metallurgia · Katso lisää »
Metsäkauris
Metsäkauris (Capreolus capreolus) on Euroopassa yleisenä elävä pienikokoinen, lyhythäntäinen ja monenlaisiin elinympäristöihin sopeutunut hirvieläin.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Metsäkauris · Katso lisää »
Mykeneläinen kulttuuri
Mykeneläinen kulttuuri oli Kreikan mantereella ja Egeanmeren alueella noin vuosina 1700–1050 eaa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Mykeneläinen kulttuuri · Katso lisää »
Nauta
Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon. Siitä on kesytetty ja jalostettu viimeisten noin 9 000 vuoden aikana noin tuhat nautarotua. Maailmassa elää nykyisin yli miljardi nautaa. Nautoja hyödynnetään karjaeläiminä. Naudasta käytetään esimerkiksi liha, maito ja nahka. Naudanlihantuotanto kuormittaa ympäristöä merkittävästi.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Nauta · Katso lisää »
Nebran kiekko
Nebran kiekko Nebran kiekko on pronssikautinen muinaisesine, joka löytyi vuonna 1999 itäisestä Saksasta Nebran kaupungin läheltä kätköstä.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Nebran kiekko · Katso lisää »
Neoliittinen kausi
Maatalouden keksiminen oli neoliittisen kauden alku. Maatalous keksittiin kartassa vihreällä merkityillä alueilla itsenäisesti mutta eri aikoina. Neoliittista hiottua kiviesineistöä Neoliittinen kausi (kreikk. neos ’uusi’, lithos ’kivi’) eli nuorempi kivikausi on kausi esihistoriassa, kivikauden viimeinen vaihe.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Neoliittinen kausi · Katso lisää »
Nuorakeraaminen kulttuuri
Nuorakeraamisen kulttuurin, eli vasarakirveskulttuurin, levinneisyysalue. Nuorakeraaminen kulttuuri tai vasarakirveskulttuuri on kivikauden neoliittisella kaudella laajalla alueella vallinnut kulttuuri.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Nuorakeraaminen kulttuuri · Katso lisää »
Ohra
Ohra eli pelto-ohra (Hordeum vulgare) on itsepölytteinen eli kleistogaami viljakasvi, jota käytetään rehuna, oluen raaka-aineena ja ihmisravinnoksi muun muassa leipien ja puurojen muodossa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Ohra · Katso lisää »
Pannonia
Pannonian kartta. Pannonia oli antiikin aikainen alue, joka sijaitsi nykyisten Itävallan, Kroatian, Unkarin, Serbian, Slovenian sekä Bosnia ja Hertsegovinan alueilla.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Pannonia · Katso lisää »
Pavut
Pavut eli hyötypavut (Phaseolus) on hernekasvisuku, johon kuuluu noin 80 köynnöstävää ruohovartista lajia.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Pavut · Katso lisää »
Pellava
Peltopellava eli pellava (Linum usitatissimum) on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Pellava · Katso lisää »
Pihdat
Pihdat (Abies) on mäntykasveihin kuuluva havupuiden suku.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Pihdat · Katso lisää »
Praha
Praha on Tšekin pääkaupunki ja maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Praha · Katso lisää »
Pronssi
Pronssikautisia pronssivaluja. Tarkoitettu ilmeisesti uudelleenvalettaviksi. Pronssi eli vaski (vanha suomalainen nimi) on metalliseos eli lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Pronssi · Katso lisää »
Pronssikauden tikarikirves
maakätköstä vuonna 1900-luvun alussa löytyneet kaksi tikarikirvestä, joka on liitetty Únětice-kulttuuriin. Seitsemän tikarikirvestä kiinnitysniitteineen, jotka tavattiin Groß Schwechtenista löytyneestä maakätköstä. Pronssikauden tikarikirves on kirveen tapaan käytetty lyöntiase, jossa pitkän varren päähän on kiinnitetty tikarimainen terä.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Pronssikauden tikarikirves · Katso lisää »
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Pronssikausi · Katso lisää »
Puuhiili
Palava puuhiili takassa Palavaa puuhiiltä Puuhiili eli sysi on kiinteä lopputuote, jota saadaan kun orgaanista ainetta (esimerkiksi puuta) kuumennetaan hapettomassa tilassa eli kuivatislataan.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Puuhiili · Katso lisää »
Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet
Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet kertovat lähinnä puiden ja pensaiden kestävyydestä eri alueilla.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet · Katso lisää »
Pyökit
Pyökit eli kehtopyökit (Fagus) on pyökkikasvien (Fagaceae) heimoon kuuluva suku, johon kuuluu kymmenen puulajia.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Pyökit · Katso lisää »
Ranskan keskiylänkö
Keskiylängön sijainti Puy de Dôme -vuori Ranskan keskiylängöllä Ranskan keskiylänkö on ylänköalue Etelä-Ranskan keskiosassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Ranskan keskiylänkö · Katso lisää »
Reunuskirves
Bruchsalin kaupunginmuseossa kuvattu reunuskirves varttamisehdotuksella, ajoitettu 1100 eaa. Reunuskirves on sekä kuparista että pronssista kaksipuoliseen valumuottiin valamalla valmistettu ohutteräinen kirves, jota on käytetty todennäköisesti työkirveenä.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Reunuskirves · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruuhi
Ruuhi on puunrungosta koverrettu vene tai kanootti, jonka tärkein ulkoinen tunnusmerkki on puunrungosta veistetty ja koverrettu palkomainen muoto.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Ruuhi · Katso lisää »
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Saksa · Katso lisää »
Saksanhirvi
Saksanhirvi eli punahirvi eli isokauris (Cervus elaphus) on hirvieläinten heimoon ja jalohirvien alaheimoon kuuluva sorkkaeläinlaji, jota tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Saksanhirvi · Katso lisää »
Santorínin tulivuorenpurkaus
Santorínin kaldera panoraamakuvassa. Santorínin tulivuorenpurkaus (myös Theran tulivuorenpurkaus) tapahtui Santorínin saarella Egeanmerellä noin vuonna 1627–1600 eaa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Santorínin tulivuorenpurkaus · Katso lisää »
Sedimentti
Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Sedimentti · Katso lisää »
Sika
Sika eli kesysika (Sus scrofa domestica) on eurooppalaisesta villisiasta hyötyeläimeksi jalostettu alalaji, jota kasvatetaan yleisesti lihan ja usein myös nahan tuotantoa varten. Joitakin sikoja pidetään myös lemmikkieläiminä, erityisesti minipossuja. Sikoja käytetään myös tryffelien etsijöinä etenkin Italiassa. Sika on hyvin sosiaalinen eläin, joka elää laumassa. Sian poikanen on nimeltään porsas. Aikuinen naaras on emakko ja uros on karju. Itäiset perinteiset nimitykset ovat potsi, porsas, imisä ja orasa. Puhekielessä porsasta, kuten myös uudempaa termiä possu käytetään usein sian tai sianlihan synonyyminä. Imisä voi tarkoittaa myös teuraaksi kasvatettavaa naarassikaa ja orasa kastroitua teuraaksi kasvatettavaa urossikaa. Sika elää yleensä noin 20-vuotiaaksi ellei sitä teurasteta. Sika on yksi ensimmäisistä kotieläimistä, sillä jo ihmisen afrikkalaisten esi-isien jäänteiden rinnalta on löytynyt merkkejä sioista. Kesysiat olivat rautakaudella ja keskiajalla karvaisia, kaarevaselkäisiä ja nykyistä pienempiä. Väriltään ne olivat ruskeita tai kirjavia.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Sika · Katso lisää »
Skandinavian pronssikausi
Tinghøj on esimerkki kumpuhaudoista, joita rakennettiin Tanskassa varhaispronssikaudella. tammiarkussaan. Monet ihmisten elämään liittyvät tavat on huomattu hyvin säilyneistä tammiarkkuhaudoista. Trindhøjn miehen tammiarkku, vaatetus ja hauta-antimet. Pronssikaudelta tunnetaan Tanskassa paljon esineellistä kulttuuria. Ylimalkainen kartta metallurgian taidon leviämisestä ja Tanskalle tärkeän meripihkan kauppareiteistä. Skandinavian pronssikausi (noin 1700–500 eaa.) on Skandinavian esihistorian aikakausi, jonka kukoistusaika on Keski-Euroopassa vallinneiden pronssikausien loppuaikoina.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Skandinavian pronssikausi · Katso lisää »
Sleesia
Sleesian sijainti ja nykyiset valtioiden rajat. Wrocław Sleesia (vanhahtaen myös muodossa Šleesia,, vanhalla Sleesian murteella Schläsing,,, lat. ja engl. Silesia) on historiallinen alue Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Sleesia · Katso lisää »
Slovakia
Slovakia eli Slovakian tasavalta on vuoristoinen sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Slovakia · Katso lisää »
Sosiaalinen status
Sosiaalinen status on arvostus, kunnioitus tai arvovalta, jonka yksilö saavuttaa asemassaan yhteiskunnassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Sosiaalinen status · Katso lisää »
Subboreaali
Subboreaalinen kasvillisuus- ja ilmastokausi Suomessa noin 5 900–2 760 vuotta sitten.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Subboreaali · Katso lisää »
Sudeetit
Sudeetit on vuoristo Saksan, Puolan ja Tšekin alueella.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Sudeetit · Katso lisää »
Sulamispiste
Sulamispiste (lyhenne sp.) on jokaiselle aineelle ominainen lämpötila, jossa kyseinen aine muuttuu kiinteästä olomuodosta nestemäiseen olomuotoon.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Sulamispiste · Katso lisää »
Talso
Talson käyttöä. Talsoja, kuva 1800-luvun myyntiluettelosta. Talso eli kouru- tai koverokirves (myös telso ja task(o)in) on erityisesti veneenveistäjän työkalu, jota käytetään puun veistoon ja kovertamiseen.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Talso · Katso lisää »
Taltta
24 millimetrin tasataltta Taltta on työkalu, jota käytetään kaiverrusten, urien ja kolojen tekemiseen.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Taltta · Katso lisää »
Tammi
Metsätammi eli tammi (Quercus robur) on pyökkikasveihin kuuluva, jaloihin lehtipuihin luettava puulaji.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Tammi · Katso lisää »
Tammiarkkuhauta
Egtvedin tyttö. Arkku sisältöineen Tanskan kansallismuseossa Tammiarkkuhauta on lähinnä arkeologinen termi pääasiassa varhaisen Skandinavian pronssikauden (Monteliuksen periodit I–III) ruumishautatyypistä, missä vainaja sijoitettiin haudattaessa polttamattomana tammen puunrungosta koverrettuun arkkuun.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Tammiarkkuhauta · Katso lisää »
Tšekki
Praha on Tšekin pääkaupunki ja 1,3 miljoonalla asukkaallaan maan suurin kaupunki. Tšekin tasavalta eli Tšekki, joskus myös Tšekinmaa, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Tšekki · Katso lisää »
Thüringeninmetsä
Auringonnousu Ruppbergin vuorilla Thüringeninmetsässä. Thüringeninmetsän sijainti Saksassa. Thüringeninmetsä on runsasmetsäinen keskikorkea vuoristo Saksan osavaltiossa Thüringenissä.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Thüringeninmetsä · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Tiheys · Katso lisää »
Tikari
Tikari on veitsen tapainen lyhyt, tavallisesti suora- ja kaksiteräinen kahvallinen pistoase.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Tikari · Katso lisää »
Tina
Tina on hiiliryhmään kuuluva metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Tina · Katso lisää »
Tollensen taistelukenttä
Havainnekuva kaivausnäkymästä. Luista tunnistettuja taistelujen merkkejä. Merkkien selitykset ylhäältä alaspäin: tylpän esineen osuma, nuolenjälki, pisto, viilto, lyönti, tunnistamaton. Tollensen taistelukenttä on pronssikauden aikainen taistelukenttä Tollensenjoen laaksossa, joka sijaitsee Mecklenburgische Seenplattessa Mecklenburg-Etu-Pommerissa noin 120 kilometriä Berliinistä pohjoiseen, ja siellä Weltzinistä hieman itään, Burowin ja Wederin kylien lähellä.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Tollensen taistelukenttä · Katso lisää »
Tumuluskulttuuri
Tumuluskulttuuri (hautakumpukulttuuri) oli keskipronssikautinen kulttuuri itäisessä Keski-Euroopassa n. 1600–1200 eaa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Tumuluskulttuuri · Katso lisää »
Unkari
Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Unkari · Katso lisää »
Valuma-alue
Romanian Latorițajoen valuma-alue (vihreä alue) sijaitsee vuoristossa, jossa vedenjakajat seuraavat vuorten harjanteita. Euroopan päävesistöalueita, johon on merkitty keltaisella erikseen suurimpien jokien valuma-alueita. sisäiset valuma-alueet. Valuma-alue on maantieteellinen alue, jonne satanut vesi kerääntyy maanpinnan muotojen ohjaamana lopuksi yhteen matalalla sijaitsevaan kohtaan.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Valuma-alue · Katso lisää »
Varhaispronssikausi
Varhaispronssikausi on vanhemmasta pronssikaudesta joskus käytettävä nimitys.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Varhaispronssikausi · Katso lisää »
Vaskooli
Vaskooli Vaskooli on kullanhuuhdonnassa käytetty, laakeaa vatia muistuttava työväline.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Vaskooli · Katso lisää »
Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Välimeri · Katso lisää »
Villa
Pitkä- ja lyhytkuituista villaa. Villa on lampaasta saatavaa tekstiilikuitua.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Villa · Katso lisää »
Villisika
Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa) on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji ja useimpien, mutta ei kaikkien kesyjen sikojen kantamuoto.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Villisika · Katso lisää »
Vuohi
Vuohi eli kesyvuohi (Capra hircus tai Capra aegagrus hircus) on märehtivä sorkkaeläin.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Vuohi · Katso lisää »
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Únětice-kulttuuri ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Unetice-kulttuuri, Uneticen kulttuuri, Uneticé-kulttuuri, Uneticén kulttuuri, Únêtice-kulttuuri, Únêticen kulttuuri.
